| Arabian liekki- ja kokkipatojen historia kiinnostaisi. Niiden erot, valmistusvuodet, koot ja suunnittelijat. Myös käyttö - voiko niitä käyttää sähköliedellä?… |
1276 |
|
|
|
Iittala-Fiskarsin asiakaspalvelusta vastattiin näin:
Liekki-sarjan on suunnitellut Ulla Procope ja Kokki-sarjan Tapio Yli-Viikari.
Suurin osa esineistä on liekinkestävää kordieriittimassaa. Liekki sarjassa siitä on merkkinä Arabian leiman lisäksi liitteessä oleva merkintä.
Kokki sarjan astiat ovat kordieriittimassaa, poikkeuksena vain lämmitin ( tee- tai kahvikannuille) joka on kivitavaraa.
Liekki-sarja oli tuotannossa 1957-79 . Kokki-sarja tuli tuotantoon 1978, ja sen viimeinen esine Kokki-pata poistui tuotannosta 2011. |
| Kirjastokorttini meni palasiksi (tippui maahan ja auto ajoi sen päältä). Tarvitsisin uuden kortin, mutta haluan säilyttää kirjastokorttini numeron, koska… |
178 |
|
|
|
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikasta. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Uudesta kortista veloitetaan kolme euroa (alle 18-vuotiailta kaksi euroa).
Uudessa kortissasi ei voi olla sama numero kuin vanhassa kortissa oli. Lainasi ja varauksesi siirtyvät automaattisesti uudelle kortillesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Onko Talouselämä lehden vuosikerrat 1990-1992 luettavissa jossakin kirjastossa? |
231 |
|
|
|
Talouselämä-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
|
| Vuosina 1995-1996 Suomessa järjestettiin toimeentulotukikokeilu, johon osallistui ilmeisesti 34 kuntaa. En ole kuitenkaan onnistunut löytämään tietoa siitä,… |
132 |
|
|
|
Toimeentulotukikokeilussa oli tosiaan mukana 34 kokeilukuntaa, 29 vertailukuntaa ja 32 Kelan paikallistoimistoa. Kokeilukunnat löytyvät teoksesta Toimeentulotukikokeilu 1995-1996: Loppuraportti (1997). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1105048__SToimeentulotuki…; |
| Väinö Hannikainen on säveltänyt Äidille-nimisen laulun. Sanojen kirjoittajaksi on merkitty vain Kurki Suonio, tuossa muodossa, kahtena eri sanana. Voisiko… |
661 |
|
|
|
Sanat Ilmari Hannikaisen lauluun Äidille on kirjoittanut Ensio Kurki-Suonio (1896 - 1993).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4329909
Ensio Kurki-Suonio oli lääkäri ja runoilija, joka perusti Hämeenlinnan synnytyssairaalan Höyhensaaren ja työskenteli vuosikymmenet sen lääkärinä.
https://www.hamewiki.fi/wiki/Ensio_Kurki-Suonio |
| Kysyisin tietoja taulun tekijästä. |
472 |
|
|
|
Kyseessä näyttää olevan hyvinkääläisen graafikko ja taidemaalari Tapio Hailin (1927 - 1986) työ.
Alla olevista linkeistä voitte lukea lisää Tapio Hailista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/tapio-haili
https://www.hyvinkaa.fi/hyvinkaan-taidemuseo/nyt/hiljaisuuden_manifesti/
Finna-hakupalvelusta löytyy muutama kuva Tapio Hailista ja hänen töistään hakusanoilla "haili tapio".
https://finna.fi/
|
| Sukunimeni on vaihtunut. En pystynyt muuttamaan sitä omissa tiedoissa. |
166 |
|
|
|
Nimenmuutoksen voit tehdä ainoastaan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Missä lastenkirjoissa (satu- ja kuvakirjat) joku on hyvin pieni tai kutistuu pieneksi? Samoilla urilla siis kuin Vaaksanheimon perhe Onnelin ja Annelin… |
104 |
|
|
|
Astrid Lindgren : Pekka Peukaloinen
Novelleissa useampiakin pieniä henkilöitä. |
| Kuinka monelle kielelle Sofi Oksasen Puhdistus on käännetty? |
938 |
|
|
|
Sofi Oksasen romaania Puhdistus on tällä hetkellä (2021) käännetty kolmellekymmenelleseitsemälle kielelle.
http://www.sofioksanen.fi/sofi-oksasen-puhdistus-suomen-kaikkien-aikojen-toiseksi-kaannetyin-kirja/
Suomalaisen kirjallisuuden käännöstiedot löytyvät Suomen kansallibibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta.
Suomen kirjallisuuden käännöstietokanta
Fennica |
| Mistä tulee sana navetta? Eikö siitä voitaisi käyttää esim. sanaa karjala, koska kun on myös esim. kanala ja sikala? |
1629 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan navetta-sana on johdos germaanisperäisestä sanasta nauta, joka on karjan lisäksi merkinnyt myös omaisuutta.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
|
| Elokuvien lyhyiden Shakespeare-lainausten suomentajaksi mainitaan lopputeksteissä poikkeuksetta Paavo Cajander. |
541 |
|
|
|
Paavo Cajander (1846 – 1913) tunnetaan Shakespearen näytelmien ensimmäisenä suomentajana. Hän suomensi lähes kaikki Shakespearen näytelmät.
Vuonna 2013 valmistui WSOY:n käännöshanke, jossa Shakepearen näytelmät suomennettiin uudestaan. Suomentajina olivat Matti Rossi, Lauri Sipari, Leena Tamminen, Kirsti Simonsuuri, Pentti Saaritsa, Tiina Ohinmaa, Kersti Juva, Anna-Maija Viitanen, Marja-Leena Mikkola, Jyrki Vainonen, Juhani Lindholm ja Alice Martin.
Joistakin William Shakespearen näytelmistä on useampikin suomennos (esimerkiksi Hamletista, Othellosta). Shakespearen näytelmiä ovat suomentaneet myös mm. Eeva-Liisa Manner, Veijo Meri ja Yrjö Jylhä.
Kääntäjätietoja voit etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta… |
| Mistä saan hankittua oman syntymätodistukseni? |
745 |
|
|
|
Voit tilata syntymätodistuksen Digi- ja väestötietovirastosta.
Alla olevata linkistä löydät ohjeet ja muuta lisätietoa aiheesta.
https://dvv.fi/syntymatodistus |
| Koska sai Hair näytelmä ensi iltansa Suomessa ja milloin |
371 |
|
|
|
Galt MacDermottin säveltämäja James Radon ja Gerome Ragnin kirjoittama musikaali Hair eli Hiukset nähtiin Suomessa ensimmäisen kerran Tampereen Popteatterin esittämänä Tampereen 1. Teatterikesässä 6. elokuuta 1969. Tämän jälkeen musikaali siirtyi vierailevana esityksenä Tampereen teatteriin, jossa sitä esitettiin vuosina 1969 – 1971 yhteensä 71 kertaa.
Svenska Teatern otti Hair-musikaalin ohjelmistoonsa myös samana vuonna. Ensi-ilta oli 23.11.1969.
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/hair/
http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=4347
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
|
| Joitakin vuosia sitten kuulin radiosta kirjasta, johon dementoituva ihminen voi läheistensä avustamana täyttää toiveitaan tulevan hoitonsa suhteen hyvinkin… |
131 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Suomen muistiasiantuntijoiden julkaisema Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Löysin sen Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/linkki/miten-turvaan-tahtoni-toteutumisen-o… |
| Lorukirja ehkä 1970-luvulta, sisältää lorun "Missä on saappaat, missä on nuttu? Taas tuo sama, vanha juttu...". |
361 |
|
|
|
Kyseessä on Ruth Craftin runokuvakirja Talvinalle (The winter bear, 1974). Kirja ilmestyi vuonna 1975 Marjatta Kureniemen suomentamana WSOY:ltä. Teoksessa on Erik Blegvadin kuvitus.
Kirja alkaa riveillä "Missä on saapas? / Missä on nuttu?".
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://finna.fi/ |
| Onko Jesus Christ Superstaria esitetty Helsingin teattereissa? |
604 |
|
|
|
Andrew Lloyd Webberin säveltämä ja Tim Ricen käsikirjoittama rockmusikaali Jesus Christ Superstar eli Jeesus Kristus Supertähti esitettiin Helsingissä Savoy- pääsiäisen aikaan keväällä 2002.
Musikaali sai ensi-iltansa Suomessa Tampereen Popteatterin ja Finntheatren yhteistuotantona Tampereella jäähallissa 19.8.1972. Teatteriensi-ilta oli Kotkassa vuonna 1980. Musikaalia on esitetty myös Lappeenrannassa Ja Turussa (Åbo Svenska Teater).
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004022476.html
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/08/JKR3sivu-1024x929.jpg
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/jesus-christ-superstar/ |
| Kuinka saisin tiedot sukututkimusta varten serkkuni sotalapsena Ruotsista olo ajasta tietoa? Kaikki sisarukset ovat jo kuolleet ja sotalapsena oloajasta on… |
274 |
|
|
|
Jos henkilökohtaisia muistoja tai papereita ei löydy, voisi yrittää tutkia arkistoja. Arkistojen portissa kerrotaan, että jokaisesta lapsesta tehtiin kantakortti. Suomessa lastensiirroista on muodostettu Lastensiirtokomitean arkisto, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea. Aineiston käytöstä vastaa Kansallisarkisto, https://arkisto.fi/fi/asiointi-2. Sen luettelot löytyvät myös Finnasta, https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-45952.KA/HierarchyTree. Ruotsin puolella toimi Hjälpkommittén för Finlands barn, jonka arkistot löytyvät Riksarkivetistä, https://riksarkivet.se/.
Sotalapsilla on yhdistyksiä, sieltä osataan varmasti kertoa, onko heillä olemassa esim. verkostoja, joista voisi kysyä… |
| Rikossarjassa Kettu oli pitkään Gerd Heymann, joka oli sarjassa 1977-2016. Hänen pomoina olivat olleet Erwin Köster 1977-1986, Leo Kress 1986-2007, Rolf Herzog… |
1142 |
|
|
|
Gerd Heymannin, tuon ikuisen kakkosmiehen, urakehitys näyttää askarruttaneen myös saksalaista mediaa siinä missä Ketun katsojia ympäri maailman. Useimmat löytämäni artikkelit on kirjoitettu Heymannin viimeisen jakson aikoihin, mutta kaikissa näissä kysellään Michael Andelta, olisiko tämä halunnut Ketuksi Ketun paikalle. Vastaus on aina kielteinen. Ande toteaa, ettei ole johtajatyyppiä eikä ole halunnut koko urallaan olla päätähti, koska päärooli kasaa myös suuria paineita näyttelijälle. Esimerkkinä paineista hän mainitsee Leo Kressiä esittäneen Rolf Schimpfin, joka jatkoi nimiosassa kauemmin kuin olisi halunnut, koska koki olevansa vastuussa kollegoistaan. Ande toteaa olleensa aina ennen kaikkea joukkuepelaaja… |
| Mitä on suomennettu Martha Grimesiltä? |
358 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Martha Grimesilta on suomennettu seuraavat teokset:
5 kelloa ja lapaluu (The five bells and bladebone, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1988)
Katalan kuorman kantaja (The man with a load of mischief, suom. Osmo Saarinen, WSOY, 1990)
Petetty vanha kettu (The old fox deceiv'd, suom. Hilkka Pekkanen, WSOY, 1992)
Vanhat hylkiöt (suom. The old contemptibles, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1993)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
|
| Löytyykö nuottia lauluun Alatalon mimmi (jenkka)? |
273 |
|
|
|
Nuotti Kaius Tihtosen säveltämään ja sanoittamaan jenkkaan Alatalon mimmi sisältyy julkaisuun Kotimaista vanhaan malliin. 1. (1977).
Nuottijulkaisu kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/ratamo.179018 |
Ask a Librarian