| Etsin erästä, ymmärtääkseni tunnettua, suomalaista matkailualan ammattilaista. Hänen etunimensä on Eeva. Hän on tehnyt uran mm. matkaoppaana ympäri maailmaa… |
198 |
|
|
|
Tartuin tuohon tietoon, että kyseinen henkilö on kirjoittanut kirjoja ja olettaisin että matkakirjoja. Helmet-kirjastoista löytyy Eeva Simolan kirjoittama Tripsteri-sarjan Skotlanti-matkaopas hakusanoilla Eeva ja matkaoppaat. Teoksen tiedoissa tekijästä kerrotaan "Oppaan on kirjoittanut ja osin kuvannut toimittaja ja tietokirjailija Eeva Simola, joka on viettänyt Skotlannissa useita vuosia." Netissä on Tripsteri.fi-sivusto, jonka yksi perustajista on Eeva Simola ja jossa on hänestä kertova blogi. Tässä on linkki blogiin Tutustu Tripsteriin: Eeva Simola ja verraton Skotlanti.
Eeva Simola kertoo muun muassa, että on "työskennellyt neljällä kielellä radiossa, televisiossa ja printtimediassa, kirjoittanut kirjojen pituisia… |
| Löysin vessan roskiksesta jotain ötököitä/toukkia. Nyt pelkään, että kyseessä on luteita. Roskiksen kannessa oli mustia pisteitä, mietin voisiko olla niiden… |
532 |
|
|
|
Sinun kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivustoon. Sivustolla on tunnistuskuvia erilaisista tuholaisista ja ohjeita niiden torjumiseksi. Jos tarvitset lisäohjeita, ota yhteys sivulla mainittuun asumisterveysneuvontaan (puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
Sisätilojen tuholaiset:
https://sisatilojentuholaiset.fi/ |
| Miltä vuodelta on Kuka kukin on -kirjan uusin painos? |
449 |
|
|
|
Vuoden 2015 kirja on toistaiseksi uusin. Tauko sarjan julkaisussa on siis venähtänyt jo melko pitkäksi. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta 6.2.2022. Otava-kustantamon tietokirjallisuuden kustannusjohtajan mukaan internet on vähentänyt tarvetta tällaiselle henkilöhakemistolle, sen menekki oli laskusuunnassa. Kirjan laatiminen on lisäksi hyvin työläs prosessi.
Helsingin Sanomat 6.2.2022
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuka_kukin_on |
| Etsin Bertolt Brechtin runoa, pikemminkin sen nimeä. On luultavasti Brita Polttilan suomennoksessa. Runossa on säe, jossa sanotaan suurin piirtein: Talo… |
449 |
|
|
|
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Schlechte Zeiten vuodelta 1949.
Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta Bertolt Brecht: Gedichte. Band VII : 1948-1956 (1969, s. 51) . Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Brita Polttila on suomentanut Brechtin runon Schlechte Zeit für Lyrik eli Huonoa aikaa lyriikalle, joka sisältyy Brechtin runojen kokoelmaan Runoja 1914-1956 (ensimmäinen painos vuodelta 1969).
|
| Jyväskylän Vaajakosken Asmalammen alueella on kadunnimenä Korpikallentie. Liittyykö nimi alueella vaikuttaneeseen henkilöön, ja jos näin olisi, löytyisikö… |
224 |
|
|
|
Valitettavasti ei löytynyt tietoa, mistä Korpikallentie olisi varmuudella saanut nimensä. Asiaa eivät tienneet myöskään Asmalammen alueella pitkään asuneet kaksi henkilöä. Vastaavan niminen tie löytyy myös Lopelta.
Kuitenkin jos kyseessä olisi Kalle-nimisestä ihmisestä, olisi tien nimen kirjoittaminen nykyisessä muodossaan aika haasteellista oikeinkirjoituksellisesti: erisnimenä Kalle olisi aika välttämätöntä kirjoittaa isolla, esimerkiksi Korpi-Kallen tie.
Suomen murteiden sanakirja antaa kallelle mm. rinne-merkityksen. Tämä voisi olla luonteva selitys varsin suurten korkeuserojen Vaajakoskella. |
| Makuuhuoneessa listan alle vipelsi pieni otus, Myrkytin listan ja vielä sieltä mönki yksi kuolemaan, itse veikkaan jäytiäisiä, on purkissa nyt kuolleena(eka… |
1348 |
|
|
|
Koska en ole hyöteisasiantuntija, niin en pysty varmuudella sanomaan mikä kuvassa oleva ötökkä on. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi Tuholaistorjunta Täystuhon sivulla on tietoa jäytiäisistä ja niiden torjumisesta. Tässä linkki sivulle https://taystuho.fi/featured_item/jaytiaiset/
Alla on listaus muista nettisivustoista, joista voi olla apua hyöteisten tunnistamisessa.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/
|
| Onko Ekoelo-aikakauslehteä enää missään arkistoissa saatavilla? Tai mahdollista ostaa vanhoja lehtiä? |
184 |
|
|
|
Netistä löytyvän tiedon mukaan Ekoelo-lehden viimeinen numero on 6/2018. Helmet-kirjastoista Ekoelon numerot on kaikki jo poistettu, vaikka nimeketietue haulla löytyykin.
Finna.fi-palvelusta selviää, että Kansalliskirjastossa on erikoislukusaliin tilattavana ja saatavissa numerot 1/ 2012 ja 1-6/2013. Huomautuksissa kerrotaan, että "Ei vuosi- eikä numerotasoista seurantaa vuodesta 2014". Tässä linkki Finnan hakutuloksiin Ekoelo.
Salon pääkirjastossa lehteä näyttäisi olevan saatavilla numerosta 1/2014 eteenpäin. Salossa käy Vaski-kirjastojen kortti tai tarvittaessa voit tehdä kaukolainapyynnön Helsinkiin niistä numeroista, joita ei Kansalliskirjastosta saa. Kaukopalvelu
Lehtiluukku.fi:n kautta voi ilmeisesti ostaa lukuoikeuden… |
| Onko olemassa värisävyjä violetille värille? |
1610 |
|
|
|
Tarkoitatko, miten violetin eri sävyjä on nimetty? Violetilla eli sinipunaisella, kuten muillakin pää- ja väliväreillä on periaatteessa tuhansia eri sävyjä. Ymmärtääkseni osalle värien sävyistä on annettu sävyä kuvaava nimi esimerkiksi kaupallisessa tarkoituksessa. Wikipedian mukaan violetin nimi tulee ranskan sanasta violette, joka tarkoittaa orvokkia. Violetin sävyjä ovat muun muassa lila (vaalea violetti), purppura (punertava violetti), malva tai mauve (harmahtava violetti) sekä aniliininpunainen / fuksia / magenta (vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus). Kotimaisten kielten keskuksen nettiartikkelissa Nuutinen mainitsee kretliinin, murteissa gredliini, retliini ja retuliini tai kretuliini (harmahtavan tai… |
| Olen yrittänyt etsiä suomennosta kappaleelle "God will make a way", laulaja Don Moen. En ole löytänyt. Ystäväni kuuli sitä laulettavan suomeksi, joten… |
341 |
|
|
|
Jos suomennoksesta on julkaistu äänite, sitä voi etsiä Yleisradion arkistopalveluista. Fono.fi-palvelusta voi etsiä tekijän tai kappaleen nimellä. Don Moen on listattu alkuperäissäveltäjäksi kolmeen kappaleeseen, mutta yksikään näistä ei ole "God Will Make a Wayn" suomennos. Tietokanta päättyy vuoteen 2022. Kappaletta ei löydy myöskään Suomalaisten äänitteiden tietokannasta fenno.musiikkiarkisto.fi. Tämä tietokanta päättyy vuoteen 1999.
Discogs-äänitetietokannasta voi hakea Don Moenille kreditoituja lauluja. Hakutuloksia voi selata tästä. Yhtään sopivaa ehdokasta ei näy, mutta tietokanta ei välttämättä listaa kaikkia julkaisuja ympäri maailman. Sama koskee myös vastaavaa AllMusic-sivustoa. Myöskään cover-versioita listaava… |
| TV -ohjelmassa luettiin tekstiä peilin kautta. Eli teksti oli paperilla nurin ja siansaksaa, mutta peilin kautta luettuna selvää. Haluaisin kokeilla tätä… |
505 |
|
|
|
Voit kokeilla esimerkiksi kahta keinoa.
1. Vanhanaikaisesti voit käyttää läpinäkyvää paperia apuna. Kirjoita (pehmeällä) lyijykynällä esim. leivinpaperille tai ohuelle silkkipaperille teksti oikein päin. Käännä sitten paperi ja aseta se tavallisen paperin päälle. Kun piirrät lyijykynällä kirjainten viivat ohuen paperin läpi, ne jäljentyvät alla olevaan paperiin.
2. Word-ohjelmassa on toiminto, jolla tekstin saa käännettyä peilikuvaksi: Kirjoita teksti käyttämällä tekstiruutua. Klikkaa hiiren oikealla painikkeella auki valikko, josta valitset Muotoile muotoa. Valitse Tehosteet ja Kolmiulotteinen kierto. Kirjoita X-akselin kierto -kohtaan 180. Teksti kääntyy silloin peilikuvaksi. Tässä linkki netissä olevaan Word-ohjeeseen … |
| Olen unohtanut runon säkeitäkin ja tietenkin sen kirjoittajan. Runo kertoo joulukuusesta, joka oli metsän kaunein ja komea. Ihminen tuli kaatamaan sen… |
599 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Zacharias Topeliuksen runo Joulukuusi.
Voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä Kansalliskirjaston digitoimaan Immi Hellénin kokoamaan runokirjaan Lasten runoja 1 (1898). Runon on suomentanut Immi Hellén.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144603/Lasten_runoja-1.pdf?…
|
| Mistä näkee, mihin kirjastoihin tulee mitäkin lehtiä? En löytänyt helmet.fi-sivulta tästä mitään, vaikka kuinka klikkailin ja hain lehden nimelläkin. |
513 |
|
|
|
Normaalisti lehden sijaintitiedot saa auki klikkaamalla lehden nimeä tai hakutuloslistauksessa näkyvää linkkiä Näytä sijainnit. Lisätiedoissa mainitsemassasi lehdessä sijaintitietoja ei ole, mikä tarkoittaa, että kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään kirjastoon. Nimeketietue on saattanut jäädä vahingossa näkyviin. Voin ilmoittaa luetteloinnista vastaavalle taholle, että poistaa tai piilottaa tämän "tyhjän" tietueen. |
| Mikä on Vaahteramäen Eemelin tarinassa esiintyvän Varismaan nimi ruotsin kielellä? |
262 |
|
|
|
Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemelin tarinassa Varismaa on Kråkstorp.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-naiden-vaahteramaen-eemeli-hahmojen |
| Mikä on Herra Tossavaisen ruotsinkielinen nimi? |
1753 |
|
|
|
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun apina Herra Tossavainen on alkukielisessä teoksessa nimeltään Herr Nilsson.
https://www.astridlindgren.com/sv/karaktarerna/pippi-langstrump/herr-ni… |
| Etsin kaunokirjallisia teoksia joissa typografiaa olisi käytetty normista poikkeavasti esim. eri kokoisena, muodostaa kuvan tms. Lasten ja nuorten kirjallisuus… |
222 |
|
|
|
TEKIJÄ Tanninen, Seppo-Juhannus, kirjoittaja
TEOS Krunoja : runoja ja kuvarunoja / Seppo-Juhannus Tanninen
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1977
ULKOASU 68 sivua : kuvitettu ; 21 x 18 cm
Tässä runokirjassa on paljon krunoja. |
| Onko Jevgeni Jevtusenkoa käännetty englanniksi? Yritän erityisesti etsiä runoa "Loitsu". |
230 |
|
|
|
Jevgeni Jevtushenkon runo Zaklinanie (kokoelmasta Jabloko, 1960) on englanniksi saanut nimen Incantation (engl. Stanley Kunitz, Anthony Kahn). Runo sisältyy esimerkiksi kokoelmiin Stolen apples (1973) ja The collected poems 1952 - 1990.
Stolen apples kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon sekä Kuopion varastokirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaari.1957210
Jevtushenkon runoutta englanniksi on luettavissa myös esimerkiksi Internet Archive -palvelussa. Myös The collected poems 1952 - 1990 löytyy sieltä.
https://archive.org/
|
| Tapio Rautavaaran Korttipakka -esityksen taustalla soi Jaakko Salon säveltämä musiikki. Sanoista ei oikein saa selvää (tosin luulen erottavani siellä täällä… |
188 |
|
|
|
Tapio Rautavaaran esittämän Korttipakan sanat on kirjoittanut Seppo Virtanen. Kappaleen nuotit löytyvät muun muassa julkaisusta Reissumiehen taival. Lauluja. Fazer 1992.
Kollegat löysivät tällaisen: Tulikukka Kiviharju, Olen 13-vuotias.
Kysyin lottoarvontojen musiikista Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista, sain sieltä vastauksen: KAVIn arkistosta löysin äkkiseltään vain lottomainoksia sekä lottoarvonnat vuosilta 1979 ja 1984. Näissä arvonnan taustamusiikki oli erilaista, sellaista keveämpää musiikkia.
Ylipäätään taustamusiikit ovat saattaneet olla varta vasten lottoarvontaa vasten sävellettyjä, eivät siis välttämättä itsenäisiä kappaleitaan. Niillä ei siis ole välttämättä myöskään erityisempiä nimiäkään.
Veikkauksen… |
| Järjestelen Ilmajoen museon vanhaa kirjakokoelmaa. Vastaan on tullut monenlaisia mielenkiintoisia kirjoja, vanhimmat 1700-luvulta. Osaatteko sanoa, mikä on … |
157 |
|
|
|
Löysin useampia eri vuosilta peräisin olevia Acerra Philologican nimellä kulkevia kokoelmia. Vuodelta 1647 peräisin oleva Acerra Philologicasta, http://purl.uni-rostock.de/rosdok/ppn757638406, löytyy saksankielinen selittävä teksti tai eräänlainen nimeke. Myös myöhemmästä painetusta teoksesta vuodelta 1717 löytyy samantyyppinen kuvaus, http://www.zeno.org/Literatur/M/Lauremberg,+Peter/Werk/Neue+und+vermehr…;
Näissä kuvataan Acerra Philologica teokseksi, johon on koottu hyödyllisiä ja hauskoja tarinoita, runoja ja keskusteluja antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kirjaijoiden teoksista. Tarinoiden kerrotaan käsittelevän antiikin jumalia ja jumalattaria, sankareita, erilaisia luonnonilmiöitä, sananlaskuja… |
| Seitsemän veljestä -kirja: onko olemassa arvioita siitä, kuinka suuren maa-alueen veljekset omistivat, montako hehtaaria? Lukiessa saa käsityksen, että… |
827 |
|
|
|
Seitsemän veljestä alkaa kuvauksella Jukolan isännän maaomistuksesta:
Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison-jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta… |
| Suomen ja Venäjän rajavyöhyke näkyy kuvissa olevan hoidettu siten, ettei siellä kasva vesakkoa ja ruohon kasvukin on kuin olisi myrkytetty. Miten ja kuka tätä… |
1293 |
|
|
|
Rajavyöhyke tarkoittaa aluetta, jolla oleskelu on luvanvaraista. Rajavyöhykkeen leveys on maalla enintään kolme ja merellä enintään neljä kilometriä. Vyöhyke helpottaa rajan valvomista ja auttaa ylläpitämään rajaturvallisuutta. https://raja.fi/rajavyohykelupa
Varsinaisesti avoimena rajalla pidetään aluetta, joka on on 4 – 5 metrin levyinen molemmin puolin valtakunnan rajaa. Rajavartiolaissa siitä käytetään nimitystä raja-aukko. Rajavartiolain mukaan maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan valtion kustannuksella Suomen rajalle muodostetulta raja-aukolta näkyvyyttä haittaavien puiden ja muun kasvillisuuden poistamisen.
Suomi ja Neuvostoliitto sopivat aikoinaan valtakunnan rajalla noudatettavasta… |
Ask a Librarian