| MTV3:n KOFF-mainoksen tunnusbiisi? Asiaa auttaisi, jos tietäisin biisin ja/tai tekijän nimen. |
1640 |
|
|
|
Mikäli kyseessä on juuri nyt pyörivä kolmeosainen mainos (ns. heilurituoppimainos, tekstejä kuten "ja taas mennään" tai "jo suut napsaa"), siinä ei ole varsinaisesti musiikkia lainkaan, vain äänitehosteita. Jos kyseessä on vanhempi mainos, suosittelen kääntymistä Sinebrychoffin mainososaston puoleen (Internetissä http://www.koff.fi > yhteystiedot > johto > markkinointi).
|
| Hankitteko teoksen Kasvio, A & al.: "Kehittäminen arjen voimavaraksi". 1999, julkaisja Tampereen yliopisto. Mikäli julkaisu hankitaan, milloinkahan se on… |
943 |
|
|
|
Kaikkea Suomessa julkaistua kirjallisuutta ei hankita Helsingin kaupunginkirjastoon. Yliopistojen julkaisemat tutkimukset, jotka eivät ole tarkoitettukaan kovin suurelle yleisölle, ovat varmimmin saatavissa yliopistojen kirjastoista.
Kysymäsi Antti Kasvion tutkimus käsittelee kuitenkin toimintatapojen kehittämistä Helsingin kaupungin työpaikoilla, joten kirja on hankittu kirjastoon. Saatavuustiedot löytyvät Plussa-aineistotietokannasta www.libplussa.fi
|
| Tietoa perikunnan oikeudellisesta asemasta, esim. jos perikunta haluaa myydä kiinteää omaisuutta? |
782 |
|
|
|
Juha Koposen kirja Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 1998) on luullakseni käyttökelpoinen tähän tarkoitukseen.
|
| Etsin Ylioppilaskunnan Laulajien levytyksiä vuosien varrelta diskografiaa varten. Tarvitsisin tiedot kaikista YL:n tekemistä levyistä. |
1284 |
|
|
|
Viola-tietokannasta, joka pitää sisällään mm. Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston äänitekokoelmatiedot, sekä tiedot vapaakappaleina saatavilla olleista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1993 alkaen, löytyi 138 viitettä. Näistä suurin osa on äänitteille sisältyviä yksittäisiä teoksia. Seuraavia ääniteviitteitä en löytänyt sivuiltanne:
1) Joulun rauhaa [Helsinki] : Valitut Palat, p1993.(40'24). Valitut Palat V93021VV2 (C-kasetti). 2) YL-65, Helsinki : Veli Mieskylä, 1995. YL 65-Kolmannen amerikanmatkan 30-vuotiskonsertti 10.11.1995. Pohjola, Ensti (joht.) 3) Sibelius, Jean (säv.): Venematka, op18, nro 3. Hyökki, Matti (joht.), Kalevala (san.), Ylioppilaskunnan Laulajat (esitt.). JULKAISUSSA: Seppo Hovin seurassa. - Helsinki : MTV-… |
| Haluaisin löytää vanhan ystäväni, mutta tiedän ainoastaan hänen mahdollisen tyttönimensä ja milloin ja missä hän on ollut peruskoulussa. Eli X.X. ollut… |
4199 |
|
|
|
Tietoja voi kysyä Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelusta, joka toimii myös Internetin kautta. Osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
|
| Trio bulgarka penev:ltä musiikkia, missä, millaisia äänitteitä? |
807 |
|
|
|
Oletan, että tarkoitat Trio Bulgarka- yhtyettä, joka on esiintynyt mm. Kate Bushin levyllä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavana mm. seuraavat cd-levyt: Bulgarka Vocal Trio; The Forest is crying Lament for Indje Voivode ja Trio Blgarka;
Äänitteiden saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.libplussa.fi
|
| Runossa puhutaan suomalaisesta rannalla ja että kahta suomalaista ei voi erottaa kuin kuolema ja jumala (?). Kenenkä runo ja mistähän kirjasta? |
1125 |
|
|
|
Kyseessä on runo nimeltä Suomalainen, kirjoittaja Jorma Etto. Ilmestynyt alunperin v. 1964 Eton runokokoelmassa Ajastaikaa. Runo sisältyy mm. teokseen Suomen runotar 2 sekä useisiin antologioihin.
|
| Seitsemän veljestä näytelmänä. |
881 |
|
|
|
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
|
| Rauli "Badding" Somerjoen levyttämän "Hämärän prinsessa"-kappaleen kustantaja ? |
1606 |
|
|
|
Kappale "Hämärän prinsessa" on alunperin ilmestynyt LP-levyllä "Laivat" vuonna 1985. Levyn kustantaja on AAB Tuotanto, kustantajan tuotenumero AABLP 101.
Uusintajulkaisuna ilmestyneessä CD-levyssä "Laivat" (v. -98) -kappaleen kustantajaksi mainitaan kuitenkin sekä AAB Tuotanto että Love Kustannus, ja levyn tuotenumero on JHNCD2522.
|
| Hesarissa oli vertailu autokouluista muutamia kuukausia sitten. Miten löytäisin tämän artikkelin? |
686 |
|
|
|
Vertailu ilmestyi Helsingin Sanomissa 27.3.1999 otsikolla Autokouluissa on hinta- ja laatueroja. Helsingin pääkirjastossa lehtiä säilytetään kolme kuukautta ja sitä vanhemmat lehdet löytyvät mikrofilmeinä. Mikrofilmeiltä on mahdollista kopioida.
|
| EU:n julkisista hankinnoita lehteä tai cdromia? |
848 |
|
|
|
Tampereen yliopiston ylläpitämä, sangen hyvä Euroopan unionin sähköisten lähteiden hakemisto on osoitteessa www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html. Tästä pääsee myös suomenkieliselle virallisen lehden tilaussivulle klikkaamalla EUDOR (www.eudor.com).
Euroopan unionin virallinen hankintoihin liittyvä web-sivusto on SIMAP osoitteessa http://simap.eu.int, jossa on kielivalikko josta pääsee suomenkielisille sivuille. Ehkä kannattaa katsoa myös englanninkielistä sivua osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg15/en/publproc/index.htm
Hyödyllinen osoite on http://www.europeonline.com/int/cce/index.htm, josta klikkaamalla EUBUSINESS pääsee klikkaamaan EU DOCUMENTS. Europeonlinen index-sivulta (ks. edellä) voi klikata myös viralliselle… |
| Mitä sähkötekniikkaan liittyvää esiteltiin Stuttgartin sähkö- ja kunnalistekniikan messuilla vuonna 1896? |
1070 |
|
|
|
Käytössämme olevista lähteistä ei suoraan löytynyt tietoa juuri kyseisistä messuista. Hakuteoksen mukaan ensimmäisen sähkökäyttöisen käsiporakoneen valmisti saksalainen Wilhelm Fein Stuttgartissa vuonna 1895, joten mahdollisesti kyseessä oli juuri tämä keksintö.
Internetissä Stuttgartin messujen sivu on osoitteessa http://www.messe-stuttgart.de. Tältä sivulta kohdasta kontakt eteenpäin klikkaamalla saat sivun, jolta voit lähettää sähköpostia suoraan messuille. Ehkäpä kannattaa tiedustella asiaa suoraan Stuttgartista sähköpostitse.
|
| Mikä on kaukolainapalvelun nykyinen sähköpostiosoite? En löytänyt sitä enää sivuiltanne. |
873 |
|
|
|
Kaukopalvelun sähköpostiosoite on kaukopalvelu@lib.hel.fi. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä suoraan www-lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
|
| Tilastotietoa siitä kuinka monta prosenttia suomalaisista käyttää kirjastopalveluita? Entä kuinka monella prosentilla helsinkiläisistä/ pääkaupunkiseudulla… |
1491 |
|
|
|
Yleisten kirjastojen tilastotietoja löydät Internetistä Kirjastolehden sivuilta (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/faktat/tilastva.html) ja osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/
Esimerkiksi kirjastotilaston 1998 mukaan Suomessa oli asukkaita 5120859 henkilöä ja lainaajia 2465543 henkilöä. Viralliset kirjastotilastot löydät Opetusministeriön sivulta (http://minedu.fi/kupo/kirjatil.htm).
Kirjastolehden tilaston mukaan Helsingin asukasluku vuonna 1998 oli 539363 henkilöä, lainaajien määrä oli samana vuonna 234068 henkilöä. Tilastoista voit tutkia myös vuosittaisten kirjastokäyntien määrää. Kaikilla kirjastonkäyttäjillä (esim. lehtien lukijoilla) ei ole kirjastokorttia, joten he eivät tilastoidu… |
| Minkälainen lehti on Tukilinja ja onko se luettavissa missään Espoon kirjastoissa? Myydäänkö sitä lehtipisteissä? |
1536 |
|
|
|
Tukilinja on Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistyksen lehti (puhelin 09-34870313), osoite Perämiehenkatu 11, Helsinki). Sitä ei ole tilattu Helsingin eikä Espoon kaupunginkirjastoihin. Joihinkin erikoiskirjastoihin, esimerkiksi Suomen Kuntaliiton (www.kuntaliitto.fi), Diakonia-ammattikorkeakoulun (www.diak.fi) tai Nuorisotiedon (www.alli.fi/kirjasto) kirjastoihin lehti tulee. Lehti ei ole myytävänä, sen jakelu tapahtuu julkaisijan organisaation kautta.
|
| Oot sä kiva? |
734 |
|
|
|
Kiitos kysymästä. Minä olen yksi kymmenistä kirjastonhoitajista eri paikkakunnilla, jotka seuraamme etätietopalvelun kysymyksiä. Kuka tahansa meistä voi ottaa kysymyksen käsittelyyn, ja tarkoituksena on auttaa kysyjää tämän ongelmassa niin hyvin kuin omilla keinoillamme ja tietolähteidemme avulla voimme. En siis yritä olla kiva, vaan auttaa tiedonhaussa hyvin.
|
| Oiva Paloheimon runo - runo päättyy näihin sanoihin: Huiniinkuin leijona kauhistui, tai jotain sinnepäin. On ilmeisesti aika vanha kirja? |
4258 |
|
|
|
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka, julkaistu v. 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Runo sisältyy mm. antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2, sivulla 455 ja Keskikoulun lukukirja 1:een (WSOY 1969).
|
| Mitä eroa on tummalla ja vaalealla soijalla? |
606 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet mitään tietoa erityisesti "tummasta" ja "vaaleasta" soijasta. Soijasta sinänsä löytyy runsaasti tietoa; eniten seuraavasta: Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen (kust. WSOY 1997).
Voit myös hakea kiinnostavia sivuja Internetistä: www.kirjastot.fi -> Tiedonhaku ja jatka sen mukaisesti haluatko suomenkielisiä sivuja vai myös muunkielisiä (jos haet kansainvälisesti, pitää hakusanankin olla englantia!). Hakusanaksi voit kirjoittaa minkä tahansa asian, joka sinua kiinnostaa (esim. soija tai vegaani tms.)
|
| Ovatko punaiset auringonkukat hyvin yleisiä? |
1187 |
|
|
|
Auringonkukka (Helianthus annuus) ei Suomessa kasva luonnonvaraisena, joten kasvitieteellisesti sen yleisyydestä meillä ei varsinaisesti voida puhua. Yleisesti sitä kuitenkin Suomessakin kasvatetaan hyöty- ja koristekasvina. Muualla maailmassa (esim. Pohjois-Amerikassa) luonnonvaraisena kasvavat ja meillä hyöty- ja maisemointikasveina viljellyt auringonkukat ovat enimmäkseen keltasävyisiä: niiden laitakukat ovat useimmiten keltaiset ja kehräkukat ruskehtavat - auringonkukan "kukkahan" ei ole yksittäinen kukka, vaan lukuisista kehrä- ja laitakukista koostuva mykerö.
Punakukintoisia auringonkukkia on kuitenkin jalostettu koristekasveiksi. Tunnettuja punaisia lajikkeita ovat esim. 'Velvet Queen' (tummanpunainen, tumma keskus), 'Evening Sun' (… |
| Liman asukasluku? |
1156 |
|
|
|
Peru.info-sivuston mukaan http://www.peru.info/e_ftociudadeseng.asp?ids=1305&ic=2&pdr=658&jrq=3.14
Liman asukasluku on yli 8 miljoonaa yllämainitun (v. 2008). 1999 The Statesman's Yearbook 1998-1999 antaa luvun 5 706 127 asukasta. Kirjamuodossa lyhyttä tietoa siis parhaiten mainitusta teoksesta.
|
Ask a Librarian