| Olen lukenut Sven Westerbergin kirjat ja mieltynyt niiden psykologiseen maailmaan. Olisiko olemassa mitään vastaavia dekkareita jotka olisivat psykologisesti… |
812 |
|
|
|
Suosittelen Karin Fossumin dekkareita.
|
| Mistä mahtaisin löytää Anna-Leena Härkösen novellin "Kissan korvike"? |
1219 |
|
|
|
Ko. novelli löytyy Image-lehdestä vuodelta 1994 numerosta 5.
Meillä ei ole tätä lehden numeroa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää kaukopalvelukopiot novellista.
Haluatko kopiot Porvoon kaupunginkirjaston kautta?
|
| Yritin etsiä Karkkilan kunnan kotisivuilta sekä muualta internetistä, tuloksetta, mistä tulee Karkkilan nimi. Tuohan on aika erikoinen kunnan nimeksi… |
2933 |
|
|
|
Karkkila-nimi kuuluu germaaniseen nimiryhmään (Gericke, Kercho, Garko), josta Suomessa on kehittynyt mm. pitäjännimet Karkku ja Karkkila sekä sukunimet Karkkola, Kerkkonen ja Karkkonen. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000. - S. 200 - 201
|
| Mistä löydän runon nimeltä Lakkorikkuri? |
2397 |
|
|
|
Kirjastolaisten keskustelupalstalta tuli muutamia ehdotuksia, olisiko tarkoittamasi runo Lakkorikkuri jokin näistä lauluista:
Lakonrikkurien riemumarssi. Laulu alkaa näin: "Tuli viestiä maaillman nurkilta, siellä syntyi lakko taas. Muutamassta mammonarattaasta on työvoima taaskin haas." Nuotit ja kaikki 15 säkeistöä löytyvät Ilpo Saunion toimittamasta teoksesta Edestä aattehen : Suomalaisia työväenlauluja 1890-1938. Tammi, 1978. Sävelmä on kansanlaulu Eklöfin Augusti Porvoossa, jota on käytetty myös tunnetussa Perustuslaillisten riemumarssissa. Lakonrikkurin riemumarssi ilmestyi Tampereella 1912 painetussa arkkivihkosessa Kaksi uutta laulua, hyräili Mooses. Riemumarssin parina on ns. Matin muijan sävelmällä kulkeva Lakonrikkurin elämän… |
| Mistä löytäisin tieteellisiä artikkeleita otsikolla muutosvastarinta? Tarvitsen myös yhden englanninkielisen artikkelin. |
2277 |
|
|
|
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää artikkeliviitetietokanta Artoa, josta voi tehdä hakuja aiheen mukaan. Osa artikkeleista on kokotekstinä luettavissa suoraan verkossa. Aihehaulla muutosvastarinta löytyi joitakin artikkeleita, joista uusimmista tietoja tässä:
- Brien Palmer, Muutosvastarinta ja sen käsittely (Yritystalous 2004, n:o 4, s. 59 - 64)
- Teijo Palander, Suomalaisten puunostajien asennoituminen metsän tietokonevisualisoinnin toteuttamiseen (Metsätieteen aikakauskirja 2003, n:o 2, s.164 - 166 )
- Hely Tuorila, Pressure to chance and resistance against it (Agricultural and food science in Finland 2000 n:o 2, 6. artikkeli)
Toinen ja kolmas artikkeli löytyvät myös suoraan verkosta luettavina versioina.
Artikkeliviitetietokanta… |
| Etsin Aksiooma nimistä aikakauslehteä vuodelta 1988. Lehdessä on mielenkiintoinen Mauri Ylä-Kotolan artikkeli Goethen väriopista. Lehden numero saattaa olla… |
858 |
|
|
|
Julkaisu Aksiooma: mécanique analytique 200 vuotta & 200 vuotta Arthur Schopenhauerin syntymästä (Yliopistopaino, Helsinki 1988) löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Siinä on Mauri Ylä-Kotolan kirjoitus Goethen väriopista. Kirja on lainattava. HelMet-järjestelmässä osoitteessa: http://www.helmet.fi/ näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa kyseinen kirja on:
Kirja löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastosta. Tarkemmat tiedot aineistotietokannasta: http://finna.fi
|
| Onko mitään Sergei Jeseninin runoja suomennettu? |
1040 |
|
|
|
Seuraavista kokoelmista löytyy Sergei Jeseninin runoja suomeksi:
Neuvostolyriikkaa I,Tammi,1975.
Venäjän Runotar,Otava,1946.
20 Neuvostoliiton runoilijaa,Petroskoi,1960.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,
http://www.helmet.fi/
|
| Haen Guy de Maupassantin novellin suomenkielistä nimeä. Englanniksi se on Necklace, 'Kaulanauha'. |
2062 |
|
|
|
Novelli on käännetty suomeksi nimellä Koru. Kääntäjä on Reino Hakamies. Novelli on Maupassantin kokoelmassa Koru ja muita novelleja (WSOY 1980), joka on ilmestynyt aikaisemmin nimellä Valitut novellit (WSOY 1960).
|
| Mistä Tsehovin teoksesta on peräisin seuraava lainaus: "Allting borde vara skönt hos en människa, både ansiktet och kläderna, själen och tankarna." |
127 |
|
|
|
Lainaus on peräisin Tsehovin teoksesta "Vanja-eno".
|
| Mistä Helvi Hämäläisen teoksesta löydän runon "Suomalaissuku"? |
2152 |
|
|
|
Runo Suomalais-suku löytyy Helvi Hämäläisen teoksista Punainen surupuku, Vihreä virta - valikoima Helvi Hämäläisen runoja ja Valitut runot
|
| Tarvitsisin tietoa Lehtelä, R vuonna 1996 kirjoittamasta Kansainväliset messut ja pienyritys kirjasta. Kustantajana Syke ja painopaikkana Helsinki. Millä… |
245 |
|
|
|
Kappale 4 kyseisessä kirjassa on otsikoitu: Millaisia messuja on tarjolla ja mitkä ovat niiden erityispiirteet, sivut 16-17.
|
| Onkohan käännetty suomeksi Nancy Fridayn 70-luvulla julkaistua kirjaa nimeltä "My Mother/My Self"? Etsin sen suomenkielistä nimeä. |
821 |
|
|
|
Nancy Fridaylta on Fennicasta (http://finna.fi)löytyvän tiedon mukaan suomennettu vain 3 kirjaa: My secret garden (Salainen puutarha), Jealousy (MUstasukkaisuus) ja The power of beauty (Kauneus ja valta).
|
| Missä 12 -vuotias poika voisi opiskella musiikin tekoa tietokoneella? Onko olemassa esim. kesäkursseja tms.? Hän on kiinnostunut asiasta ihan harrastusmielessä… |
1448 |
|
|
|
Pop&Jazz Konservatoriossa Helsingissä on mahdollista opiskella pääaineena musiikkiteknologiaa jo harrastuspainotteisella perustasolla. Tiedot perusopetuksesta löytyvät seuraavalta sivulta: http://www.popjazz.net/index.php?m1=2&m2=1&m3=21&lang=2
Työväenopistot järjestävät myös kursseja musiikin tietokoneohjelmista, mutta ainakin Helsingissä ikäraja on 16.
Helsingissä on myös nuorten mediakeskus Hattu, jossa on käytettävissä äänistudio, http://www.hattu.net/aanistudio.php . Periaatteessa alaikäraja on tosin 15. Varsinaista opetusta ei järjestetä, mutta ohjaavaa henkilökuntaa on paikalla. Kannattaa ottaa yhteyttä henkilökuntaan: http://www.hattu.net/henkilokunta.php
Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä Helsingin… |
| Mitkä ovat Taideteollisen korkeakoulun kirjaston aukioloajat? |
1456 |
|
|
|
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
|
| Löytyykö kirjaa jossa olisi lueteltu kaikki katolisen kirkon pyhimykset suomeksi (siis nimet suomalaisittain)? |
1560 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy joitakin suomenkielisiä teoksia pyhimyksistä. Niitä voi etsiä käyttämällä sanahaku-hakutapaa ja kirjoittamalla hakusanoiksi pyhimykset roomalaiskatolinen kirkko, kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Näin löytyy mm. teos Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 2001. Kyseisestä teoksestä löytyy ainakin joidenkin katolisten pyhimysten suomenkieliset nimet. Kattavan vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä varsinaisen asiantuntijan, Katolisen tiedotuskeskuksen, puoleen. Heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
|
| Haluaisin tiedustella, että onko jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa mahdollisuutta yhdistää oma kannettava tietokone esim WLANin kautta internetiin?… |
1152 |
|
|
|
Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
|
| Mikä on Suomen vanhin nykyisin toimiva kirjasto? |
2709 |
|
|
|
Suomen kirjastohistorian katsotaan alkavan Turun akatemian perustamisesta 1640. Turun akatemiassa toimi alusta lähtien oma kirjasto. Turun palosta säilyneet niteet Turun akatemian kirjaston kokoelmista siirtyivät Helsinkiin perustetun yliopiston kirjaston kokoelmiksi. Kirjakokoelmia oli toki ollut jo aiemminkin kouluissa ja luostareissa. Suomen kirjastojen historian alkuvaiheesta löytyy tietoa teoksesta Suomen kirjallisuus VII (Suomen kirjastohistoria, s. 147-) sekä Helsingin yliopiston kirjaston historiasta Bibliotheca academica : Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto / [Dorrit Gustafsson, Esko Häkli, Eija Vuori] ; [toimitus: Rainer Knapas]
[Helsinki] : Helsingin yliopiston kirjasto, 2001 .
|
| Haluaisin tietää minkä nimisiä suomenkielisiä kirjoja on kirjastosta lainattavissa, jotka koskevat Siperiaa? Myös erilliset artikkelit ovat mielenkiintoisia. |
653 |
|
|
|
Voit etsiä HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi Siperiaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja seuraavalla tavalla: valitse aihe-haku, anna hakusanaksi Siperia, klikkaa kuvaketta Hae. Voit jatkaa hakua niin, että klikkaat kuvaketta Rajaa/Järjestä hakua, ja valitset kieleksi suomen ja aineistotyypiksi kirjan. Voit järjestää hakutuloksen teoksen ilmestymisvuoden mukaan laittamalla ruksin asianomaiseen kohtaan. Klikkaa kuvaketta Rajaa/Järjestä hakutulos. Saat listan teoksista. Kunkin teoksen saatavuustiedot saat esille teoksen nimeä klikkaamalla. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä artikkelitetokanta Aleksi. Siperiaa käsitteleviä artikkeleita tietokannassa oli varsin paljon. Ne eivät kuitenkaan ole kokotekstimuodossa, vaan… |
| Missä Helsingin kirjastoissa on lainattavana venäjänkielisiä lastenkirjoja? |
157 |
|
|
|
Suurimmat kokoelmat venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy esimerkiksi Pasilan, Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoista.
Lähes kaikissa Helsingin kirjastoissa on ainakin jonkin verran myös venäjänkielisiä lastenkirjoja.
HelMet-aineistohaun, http://www.helmet.fi , kautta voit etsiä eri kirjastojen venäjänkielisiä lastenkirjoja seuraavasti:
Valitse hakutavaksi Sanahaku, laita hakusanaksi kaksi tähteä( ** ). Rajaa haku kielen ja aineiston mukaan (venäjä, kirjat). Valitse seuraavaksi kirjasto ja sen lastenosasto esim. Pasila lapset
|
| Etsin HelMet-kirjastohausta kahta Suomessa painettua loistavaa eläintieteellistä teosta. Niitä ei näytä olevan yhtäkään kappaletta. Miten ihmeessä? Mistä ne… |
150 |
|
|
|
Kumpaakaan kirjoista ei ole hankittu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin. Lintukirja, eli Aves de Cuba, löytyy Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta ja näyttää olevan tällä hetkellä hyllyssäkin. Matelijakirjaa ei ole heidänkään kokoelmissaan. Sen saadaksesi voit tehdä kaukolainapyynnön (http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp),
mutta jos teosta ei löydy Pohjoismaista, se voi tulla melko kalliiksi. Kaupunginkirjastoissa kirjojen hankkimatta jättämisen syinä ovat varmaankin erityisaihe ja espanjan kieli, jotka rajoittavat lukijakunnan aika pieneksi.
|
Ask a Librarian