Helsinki

Subscribe to Helsinki

Latest answers

26744 results. Showing 21801–21820 hits.
Question Reads Rating Answered Open Answer
Mikä on termin `hitaus`etymologinen tausta ja miten termin käyttö on muuntunut? 1263 Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas. Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen. Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. - 1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.] Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1992 - 2000. Häkkinen, Kaisa Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
Löytyykö kirjaa, joka kertoisi musiikin historiasta eli miksi useammissa nuoteissa soitto nopeus on italiaksi eikä esim. englanniksi? 1994 Länsimaisen taidemusiikin historian perusteellinen selvitys löytyy kirjastosta esim. nimekkeellä "The Oxford history of western music". Suppeampi, mutta kuitenkin asiantunteva ja monipuolinen suomenkielinen musiikin yleisteos on "Musiikkikirja - Johdatus musiikin ymmärtämiseen sanoin ja kuvin" (toim. Karma, Usma, Veijola). Tässä kirjassa kerrotaan helppotajuisesti erilaisista musiikkiin liittyvistä ilmiöistä - niin länsimaisesta kuin muistakin merkittävistä musiikkikulttuureista, soittimista, säveltäjistä, musiikin kuuntelemisesta, musiikkikasvatuksesta jne. Eri tyylikausia ja niiden erityispiirteitä länsimaisessa taidemusiikissa esitellään tiiviisti ja selkeästi mm. Jorma Kontusen lähinnä musiikkianalyyttistä näkökulmaa painottavassa…
Apteekkari Simon Berchelt palveli Ruotsin hovissa mausteiden ja lääkkeiden toimittajana. Hän hoiti Juhana III:n viimeiselle matkalle ja balsamoi hänet. Mihin… 779 Juhana III on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon, Vaasojen suvun kuoriin. Ohessa linkki, josta löydät lisää tietoja Juhana III:sta http://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_III ja http://sv.wikipedia.org/wiki/Vasakoret%2C_Uppsala_domkyrka
Mistä sana 'saippua' on tullut suomen kieleen ja milloin? 1888 Sana saippua on germaaninen lainasana kantamuodosta 'saipon'. Suomen kielessä sana on esiintynyt erilaisina murreversioina, kuten saiput, saipo, saipoo, saip(p)io jne. Suomen kielen etymologisen sanakijan mukaan sanasta on mainintoja suomen kielessä 1600-luvulta lähtien. Suomen kielen sanojen alkuperästä voi lukea muun muassa seuraavista teoksista: - Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (Ulla-Maija Kulonen, päätoim.)Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000. - Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.
Mikä on etunimen Kaisa alkuperä ja merkitys? 1878 Etunimi Kaisa on pohjoismainen lyhentymä Katarinasta. Katariina-nimi tulee kreikan sanasta katharos, puhdas, siveä. Nimi on johdettu naispyhimyksen Katariina Aleksandrialaisen nimestä. Legendan mukaan hän oli kuninkaallista sukua ja käännyttyään kristinuskoon levitti uutta uskoa kotikaupunkinsa oppineiden keskuudessa. Enemmän hänen legendastaan voi lukea kirjasta Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat. Suomen almanakassa Kaisa on ollut vuodesta 1952 rinnakkasinimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. Rinnakkaismuoto on Kaisu.
Etsin tietoa Lapin Matkailu Oy:sta. 892 Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen yritykseen ja pyytää heiltä lisätietoja. Lapin Matkailu Oy:n internetsivuillahan ( http://www.lapinmatkailu.fi/?deptid=19548 ) on myös yhteystiedot, esimerkiksi sähköpostiosoite info@lapinmatkailu.fi
Onko tosiaan niin, että Jane Austenin romaania Emma (suomenkielisenä) ei ole saatavissa paperiversiona, vaan ainoastaan äänikasettina? Näin näyttäisi Helmet… 1107 Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996. Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Löytyykö teosta, jossa olisi mainontaa/ilmoituksia 20-30-luvulta? 1333 Ainakin näistä teoksista löytyy kuvia 1920-30-luvun mainoksista: - Helkama - sata vuotta mainontaa - Honkanen, Arjen grafiikkaa - Kauneutesi ei haihdu: Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja - Honkanen, Vanha rakas Elanto : Elannon mainoksen historiaa vuosilta 1905-1978 - Mainosvalokuva 1920-2000 / [toimituskunta: Asko Mäkelä .. et al.] - Heinonen, Konttinen, Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia Alkuperäisiä mainoksia on 1920- ja 1930-luvun lehdissä. Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavarastossa pääkirjastossa on näiden vuosikymmenten lehdistä esim. Kotiliesi, Suomen kuvalehti ja Seura. Lehtiä ei lainata, mutta kirjastossa niitä voi lukea tai ottaa niistä kopioita.
Mistä löydän keskusverolautakunnan päätöksen 1981/151 1978 Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyi tieto, että näitä päätöksiä on luettavissa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston käsikirjastossa. Tässä linkki tietokantaan: https://finna.fi Kirjoita hakuruutuun Keskusverolautakunnan päätöksiä ja valitse hakutyypiksi teoksen nimi. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta. Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteystiedot ja aukioloajat: Fabianink. 24 A, 4.-5. krs., puh. 09-19122006 neuvonta, avoinna: lukukauden aikana ma-pe 9-20, Käyttöoikeus on kaikilla.
Löytyykö mistään eri kulttuurien juomatavoista tai alkoholin käytöstä kirjallisuutta vapaana? 1660 Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista: Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998. Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen. Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001. Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään. Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990 Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999 Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin.…
Etsin kirjaa "vanhasta merimiestietoudesta", eli kirjaa, jossa on tietoa (ja ehkä ohjeita) vanhanaikaiseen merimieselämään. Minkä nimisestä (voi olla useampia)… 1361 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä: Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994. Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998. Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972. Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(…
Minun pitäisi löytää artikkeli nimeltä Beyond polarisation versus professionalism ja saada selville, missä lehdessä se on julkaistu ja milloin. 125 Hakemasi artikkeli lienee tutkimusselostus: Vaattovaara, M. & Kortteinen. M (2003). "Beyond polarisation versus professionalism?" A Case Study of the development of the Helsinki region, Finland. Urban Studies, 40, 11, 2127-2145. Olitkin jo hakenut artikkelia ARTOsta, mutta tee se vielä näin: hae nimekkeellä Urban Studies.
Löytyisikö teiltä mahdollisesti seuraavaa sanomalehteä The Times Higher Education Supplement 13.09.05 ja voiko sitä lainata mitenkään. 846 Helsingin kaupunginkirjastosta lehteä ei löydy. Alla lehden tilanneet kirjastot Suomessa. Helponta lienee käydä kopioimassa haluamansa artikkelit Helsingin yliopiston kirjastossa. Nimeke: Times higher education supplement Aineisto: kausijulkaisu Julkaistu: London, 1971- Huomautus: Julkaistaan myös verkkolehtenä Omistavat kirjastot: LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo ALMA - Ţo Akademis bibliotek HELKA - Helsingin yliopiston kirjastolaitos KUOPUS - Kuopion yliopiston kirjasto OULA - Oulun yliopiston kirjasto VAARI - Varastokirjasto JYKDOK - Jyväskylän yliopiston kirjasto TRIA - Tritonia, Vaasan tiedekirjasto, Vasa vetenskapliga bibliotek
Kuka on kirjoittanut runon, joka alkaa näin: Yö tulee jo, Illan alasinta kuunsäteet takovat. Yö tulee jo... 1250 Runon on kirjoittanut Federico García Lorca. Runon nimi on "Päätöslaulu" ja se on ilmestynyt suomeksi kokoelmassa "Andalusian lauluja" (Otava, 1972).
Kysymykseni koskee Vietnamin sodassa amerikkalaisille sotilaille annettuja mitaleja. Tahtoisin tietää miten merkit "Bronze Star" for combat gallantry and … 226 Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta löytynee varmasti oikeat suomenkieliset vastineet mitalien nimille. Yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/aukiolo/yhteydet
Haluaisin tietää onko pääkaupunkiseudun kirjastoissa venäjänkielisiä äänikirjoja yms.? 973 On, varsin paljonkin. Saat niistä luettelon pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi)kautta. Napsauta ensin auki kohta sanahaku. Kirjoita tyhjään ruutuun sana äänikirjat ja valitse kieli-valikosta venäjä. Voit halutessasi rajata hakuasi vielä kohdasta aineisto ja valita joko cd-levyt tai c-kasetit. Paina sitten hae-painiketta ja saat luettelon näkyviin.
Mistä helmet-sivuilla löytyy lyhyt esittely kirjoista ja uutuuskirjoista? Esim. takakannessa esiintyvä teksti tai kuvaus kirjasta. Kuinka usein… 1004 Helmet-aineistohaussa näkyy kirjan saatavuustietojen jälkeen muutamia asiasanoja, joilla pyritään kuvailemaan kirjan sisältöä. Kirjaston kotisivuilla http://www.lib.hel.fi on linkki Kirjaston erikoissivustot, joihin kuuluu mm Lastensivut, jotka sisältävät mm lukuvinkkejä sekä Sanojen aika -kirjailijatietokanta, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Uutuuskirjaluettelo vaihtuu 15 - 17:n päivän välein.
Missä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen numerossa oli pitkä artikkeli Espanjassa talviaan viettävistä suomalaisista ja artikkeli äsitteli mm. siellä… 728 Artikkeli oli Kuukausiliitteessä 9/2003.
Mitä on suomeksi Shakespearen näytelmä "Lika för lika", ilmeisesti englanniksi "Measure for measure"? 1456 Shakespearen näytelmästä "Measure for Measure" on useita käännöksiä suomenkielelle. Vanhin käännös on Paavo Cajanderin "Verta verrasta" vuodelta 1924. "Mitta mitasta" -nimellä on kolme suomennosta: Esko Elstelän vuodelta 1979, Lauri Siparin vuodelta 1994 ja uusin, Tiina Ohinmaan käännös ilmestyy lokakuussa 2005.
Etsin Chicago musikaalin nuotteja, sekä englanniksi että suomeksi. Löytyykö teiltä? 433 Suurkaupunkialueen yleisten kirjastojen tietokannasta löytyy ainakin seuraavanlaisia nuottijulkaisuja / valikoimia kysymästäsi musikaalista: Kander, John: Chicago - movie vocal selections Kander, John: Chicago - vocal selection : a musical vaudeville Kander, John: Selections from Chicago - easy piano Suomeksi ei kyseistä nuottia tietokannastamme löytänyt. Myöskään haut Arsca-tietokannasta (sisältää mm. Sibelius-Akatemian kirjaston ja Teatterikorkeakoulun kirjaston aineistot) tai Viola-tietokannasta (sisältää yliopistojen musiikkiaineiston) eivät tuottaneet mainittavampia tuloksia jo yllä mainittujen nuottien lisäksi.