| Naapurieni iso-äiti lauloi laulua "siellä on silta ja pihlajatie punanen silta ja pihlajatie... Petaryrtit pihalla palaa sinne mun mieleni halaa- sinne mun… |
1980 |
|
|
|
Aulis Raitalan säveltämä ja Martti Korpilahden sanoittama "Siellä on silta ja pihlajatie"-niminen kappale sisältyy nuottijulkaisuun
Yhteislauluvihko. 1 / [Toim. Hilkka Siipola, Maijaleena Rouhiainen, Marja Estlander]
[Helsinki] : Naiskuoroliitto, 1994
(Partituuri. Kuoropartituuri.)
Mahdollisesti tämä on etsimänne laulu.
Nuotti kuuluu ainakin (Helsingin kaupunginkirjaston) Kallion ja Töölön musiikkiosastojen kokoelmiin. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/.
|
| Onko suomennettu D.H. Lawrencen novellia jonka nimi on ruotsiksi Mannen som älskade öar? |
1108 |
|
|
|
D. H. Lawrencen novelli Mannen som älskade öar löytyy käännöksenä Lawrencen kokoelmasta Novelleja (Weilin Göös, 1968). Novellin suomenkielinen nimi on Mies joka rakasti saaria.
Kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa mm. Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteessa htpp://www.helmet.fi
|
| Onko jossakin Helsingin kirjastossa lainattavissa kirjoja, jotka sisältävät tietoja Mannerheimristin ritareista? |
272 |
|
|
|
Mannerheim-ristin ritareista kertovat seuraavat kirjat:
Sariola, Mauri: Marskin ritarit, Weiling Göös 1968
Karhunen, Joppe: Taistelujen miehet: Mannerheim-ristin ritareiden taisteluista ja vaiheista, WSOY 1972
Mannerheim-ristin ritarit/ toim. A.F.Airo , Martinus Christensen 1983
Mannerheimin ritarit/ toim. Juhani Aromäki, Karisto 1985
Porvali, Seppo: Marskin ritarit: 191 ihmiskohtaloa, Valitut Palat 2001
Suomen puolesta, Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945, toimittaneet Ilmari Hurmerinta ja Jukka Viitanen, Gummerus 2004
Kirjoja on lainattavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
|
| Karen Horneyn teosta jonka ruots. nimi on Att förverkliga sig själv ei varmaankaan ole suomennettu. Mikä on alkuperäinen engl. nimi? |
132 |
|
|
|
Karen Horneyltä on Fennica-tietokannan mukaan suomennettu vain yksi teos, Sisäiset ristiriitamme v.1969.
Att förverkliga sig själv -teoksen alkukielinen nimi on
Neurosis and human growth.
http://websok.libris.kb.se/websearch/showrecord?nr=2&searchId=888&bibId…
|
| Yritän jäljittää erästä Emily Dickinsonin runoa. Seuraava sitaatti on jossain Robertson Daviesin kolmesta suomennetusta kirjasta: "Luopua uskosta/mitättömyyden… |
1610 |
|
|
|
Sitaatti on Robertson Daviesin romaanin Velho mieheksi sivulla 119. Tämän sitaatin suomentajaa ei kerrota, toisin kuin joittenkin muitten runojen kääntäjät, liekö sitten Marja Alopaeuksen itsensä suomentama. Kävin läpi kaikki HelMet-kirjastojen kokoelmien Emily Dickinson –suomennokset lukuun ottamatta Aila Meriluodon Kimeä metsä –kirjaa, jossa on joitakin Dickinsonin runoja, sitä kun en löytänyt. Tätä runoa ei ollut missään.
|
| Tiedetäänkö kenen tekstiä on alla oleva? "Sinun ei tarvitse kertoa minulle kuinka suuresti minua rakastat, jos vain jaksat hidastaa askeltasi omiini sopiviksi,… |
16471 |
|
|
|
Kyseistä runoa siteerataan useammallakin Internetin hääsivulla, esim. http://www.ampiaistehdas.net/haasivut/ohjelma.html
Kirjoittajaksi on vahvistunut verkkohääopas Amoriini.com:in ylläpitäjä Admiina, oikealta nimeltään Johanna Matthiesen.
http://www.amoriini.com
|
| Onko Arthur Conan Doylen pienoisromaania "The Doings of Raffles Hall" suomennettu? En löytänyt tietoja Helmet-hausta, tai sitten en osannut kunnolla etsiä. |
1183 |
|
|
|
Jukka Halmeen ja Juri Nummelinin teoksessa "Ulkomaisia kauhukirjailijoita" (2005) esitellään Arthur Conan Doylen kirjailijanuraa ja tuotantoa (s. 92-109). Perusteellisessa teosluettelossa mainitaan "The Doings of Raffles Haw" (1891). Se on suomennettu nimellä "Kullan voima" (Hämeenlinna: Karisto, 1907).
|
| Mistä suola on tullut meriin? |
34225 |
|
|
|
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin. Poimin seuraavanlaisen kysymyksen ja vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta:
"Kysymys: Miksi järvivesi ei ole suolaista?
Vastaus: Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu… |
| Mistä voisi saada ystäviä?mistä saisi tietoa kaikista asunnoista mitä on esim vuokra-asunnoista?mistä saisi tietoa verkostomarkkinoinnista,että se pelasi… |
1488 |
|
|
|
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiain sivulta (http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON… ) saat tietoa kaupungin asuntoasioista. Vuokra-asunnoilla on omat sivunsa (http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON… ), joilla on tietoja vuokrattavista asunnoista sekä ohjeita kaupungin asunnon sekä asumistuen hakuun.
Ympäristöministeriön ylläpitämälle sivustolle http://www.asuminen.fi/ on koottu asumisasioita käsitteleviä internetsivuja.
Verkostomarkkinoinnista on HelMet-tietokannassa kirjoja, napsauta seuraavaa linkkiä niin saat listauksen niistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=verkostomarkkinointi&m=&l=&Da=… . Näitä kirjoja saat pääkaupunkiseudun… |
| Mikä on Sebiti nimen merkitys? |
1537 |
|
|
|
Nimi viittaa - muodossa Sebitti - todennäköisesti akkadilaiseen ja mesopotamialaiseen jumaltarustoon. L C Geerts mainitsee Sebittin tarkoittaneen Nergalin johtamaa seitsemää soturijumalaa. He ovat Anu-jumalan lapsia, joiden vaikutus voi vaihdella hyvästä pahaan eri traditioissa. Raamatussa jumalat esiintyvät muun muassa Eenokin kirjassa. Lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.bibliotecapleyades.net/sumer_anunnaki/esp_sumer_annunaki12e… tai täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Sebitti
|
| Mistä on tullut se perine että kun valtionvieras saapuun niin hän eteensä laitetaan aina punainen matto..miksi se on punainen mistä tapa on kotoisi |
1969 |
|
|
|
Punaisen maton levittäminen arvohenkilöiden jalkojen alle on tunnettu jo Antiikin Kreikassa. Aiskhyloksen näytelmässä ”Agamemnon” (v. 458 e.Kr.) päähenkilön vaimo Klytaimnestra houkuttelee miehensä astumaan maahan levitetyille punaisille tai oikeastaan purppuraisille kankaille. Tämä kunnianosoitus oli varattu ainoastaan jumalille, joten matolle astumisesta muodostuu Agememnonille moraalinen koetinkivi.
http://www.gradesaver.com/classicnotes/titles/agamemnon/essay1.html
Yale-New Haven Teachers Institutessa ilmestyneen opinnäytetyön mukaan sanaa ”purppura” käytettiin antiikista keskiajalle saakka tarkoittamaan erilaisia punaisen sävyjä.
Samassa tutkielmassa kerrotaan, miten purppura oli kaikkein kallein saatavilla oleva väri. Sitä näet… |
| Hotakaisen Finnhits ei löytynyt varattavien listalta? |
817 |
|
|
|
Hotakaisen Finnhits on tulossa useaan HelMet-kirjastoon, mutta siitä ei vielä voi tehdä varausta koska ainuttakaan kappaletta ei ole vielä lainattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-aineistotietokannasta. Heti kun niteitä ilmaantuu lainattavaksi tietokantaan siitä voi tehdä varausksen. www.helmet.fi
|
| Etsin kirjaa, jonka olen lukenut 70-80 lukujen taitteessa. muistan että nimi on Salomon ja Ursula. Tekijä suomalainen mieskirjailija. Voitteko auttaa… |
595 |
|
|
|
Juhani Peltosen teos Salomo ja Ursula (1967) löytyy esim. HelMet-kirjastojen kokoelmista.
|
| Olen yrittänyt etsiä tietoa, onko Pierre Louÿsin runosarjaa "Les chansons de Bilitis" käännetty suomeksi tai ruotsiksi. |
1565 |
|
|
|
Runosarjaa ei ole julkaistu suomeksi eikä tietääksemme myöskään ruotsiksi.
Avanti! on esittänyt Debussyn "Bilitisin laulut"-teoksen vuosina 1992 (Porvoon Suvisoitossa) ja 1993 (Kaapelitehtaalla). Pentti Saaritsa käänsi Louysin runot esityksiä varten. Pentti Saaritsa on julkaissut ne suomeksi v 1997 ilmestyneessä antologiassa Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät.
|
| Kuka keksi säästämisen ja miksi siitä on tehty hyve? |
1004 |
|
|
|
Säästäminen hyveenä on luterilaiselle ja protestanttiselle etiikalle ominainen näkemys. Näkökulman laajennusta saat Max Weberin klassikkoteoksesta Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki.
Säästöpossun ja samalla säästämisen historia on ruotsinkielinen Ingvar Körbergin, Erik Lindmarkin ja Ian Wiséhnin kirja Sparbössor : sparbössans historia under 2000 år. Sitä on yksi kappale Helmet-kirjastoissa.
Kirjoita Googleen hakusanoiksi protestanttinen etiikka säästäminen, niin saat sivuja joista lienee hyötyä. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun kulutussosiologian luentokalvoista saat paljon lähdeteosvinkkejä, samoin niissä mainitaan milloin kulutusideologia alkoi (http://www.tukkk.fi/markkinointi/ts/TS4/ts4_07/TS42007.ppt (PowerPoint-… |
| Mistä voisin löytää tiedot runosta, jonka joskus leikkasin Helsingin Sanomista talteen 80-90-luvun taitteessa, mutta jonka sittemmin olen kadottanut? Muistan… |
1263 |
|
|
|
Kyseessä on perulaisen Manuel Scorzan (1928-1983) runo "Tyhjä talo".
Linkki Yleisradion Elävästä arkistosta löytyvään Manuel Scorzan haastatteluun: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=116&a=2099
|
| Keräsin internetistä mielenkiintoista materiaalia vanhoista Tanskan kuninkaallisista (Gorm, vanha, Harald sinihammas, Sven haaraparta, Knut pyhä), mutta… |
2088 |
|
|
|
Asiassa lienee edelleenkin varminta turvautua perinteisiin kirjoihin. Suomen kielellä on kaksi teosta, joissa Tanskan historia on keskeisessä asemassa:
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - 1972.
Hentilä, Seppo & Krötzl, Christian & Pulma, Panu
Pohjoismaiden historia. - 2002.
Hyödyllinen on edelleen
Jutikkala, Eino
Pohjoismaisen yhteiskunnan historiallisia juuria. - 2. p. -1978.
ja ainakin tämän ajanjakson osalta neuvostoliittolaisen (myöhemmin Ruotsiin siirtyneen) tekijän
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - 1983.
Kahdessa ensimmäisessä kirjassa on kommentoitu kirjallisuusluettelo. Niiden perusteella voisi mainita seuraavia teoksia:
Norborg, Lars-Arne & Sjöstedt, Lennart
Grannländernas… |
| Etsin ns. sanomalehtipussin teko-ohjetta. Kyseisiä vaaleasta puuvillasta tai pellavasta tehtyjä ja kirjonnoin koristeltuja lehtipusseja käytettiin… |
1306 |
|
|
|
Tietokannoista on hankala löytää yksittäisten esineiden kuvia tai ohjeita. Ne on etsittävä selaamalla kirjoja. Toisin sanoen on parasta mennä johonkin isoon kirjastoon ja selata käsityö- ja kirjontakirjat läpi.
Tuire Kansasen kirjasta Kukkia ja kyyneleitä : vanhoja kirjontamalleja (Otava 1981) löytyy kaksi sanomalehtipussin kuvaa. Niiden tekoajankohtaa ei kerrota kuvatekstissä. Kirjontamalleja on kirjan liitteessä. Jugend-tyylinen sanomalehtipussin kuva on Onerva Puhakka-Hyvösen kirjassa Jugend-kukka kirjonnassa (Ky Veikko O. Hyvönen & Co, Espoo 1989). Kaikissa kuvissa on tekstikirjailu Sanomia.
Pari ruotsalaista lehtipussinkuvaa kannattimineen löytyy Noomi Augustssonin kirjasta Brodera gamla mönster (LTs förlag1986).
Ruotsalaisia 1930… |
| Kaipaan vuoden 1925 Virittäjä-lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden tietoja. Joku kuvaili kielioppia seuraavasti: ”sääntö- ja paradigmakokoelmana, jossa on… |
905 |
|
|
|
Ko. lainaukset ovat tekijänimimerkin L. H:nen kirjoittamasta artikkelista "Äidinkielen kieliopin opetuksesta ala-asteella" s. 34 ja s. 35. Nimimerkin takana on lehden silloinen toimitussihteeri Lauri Hakulinen (1899-1985, Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1953-1963). Artikkelissa käsitellään aihetta kahta saksalaista teosta (Otto V. Greyerz "Der Deutschunterricht als Weg zur nationalen Erziehung", 2. laitos 1921, ja Alfr. Biese: "Wie unterricht man Deutsch?", 2. laitos 1923) mukailemalla. Epäselväksi jää, ovatko sitaatit näistä teoksista vai Hakulisen omia ajatuksia. Tarkoituksena on joka tapauksessa ivata perinteisiä latinan ja kreikan mallin mukaan laadittuja koulukielioppeja. Hakulinen toteaa, että meikäläisistä… |
| Haluaisin lainata Uuno Klamin elämäkerran, muistaakseni "U. Klami, elämä ja teokset". Olisiko teos lainattavissa jommallakummalla paikkakunnalla? |
988 |
|
|
|
Kysymäsi kirja kuuluu useiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin. Sen nimi on Uuno Klami : elämä ja teokset ja sen tekijäksi on merkitty Kalevi Aho. Tiedot sijainnista saat Helmet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kirjoita esim Teoksen nimi -hakukenttään uuno klami. Kyseinen kirja on neljäntenä annettuna viitteenä.
|
Ask a Librarian