| Onko Adam Mickiewiczin näytelmää "Dziady" suomennettu? |
1101 |
|
|
|
Adam Mickiewiczin teosta Dziady ei ole kokonaan suomennettu. Kokoelmassa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toim. V. K. Trast. - Porvoo, 1936.
on s. 430-440 kuitenkin Otto Mannisen suomennoskatkelma (3. osa, 2. kohtaus). Suomennos lienee sama kuin v. 1934 nimellä "Improvisaatio : katkelma Dziady (vainajain muistojuhla) nimisestä runoelmasta" ilmestynyt 15-sivuinen lehtinen, joka oli julkaistu Helsingissä 11.11.1934 kirjailijan kunniaksi pidetyn juhlan yhteydessä.
Muut Mickiewicz suomennokset ovat:
Pan Tadeusz eli viimeinen pakkoluovutus Liettuassa / puolasta suom. V. K. Trast. - Porvoo, 1921.
Grazyna (1823) ; Konrad Wallenrod (1828) / suom. V. K. Trast. - Helsinki, 1930.
Puolan… |
| Tarvitsisin suomennostyötä varten lauseen näytelmästä Macbeth. Se on heti alussa, ensimmäinen repliikki jonka noidat lausuvat yhdessä. Alkuperäinen teksti… |
1644 |
|
|
|
"Double, double toil and trouble;
Fire, burn; and, caldron, bubble"
Paavo Cajanderin käännös:
"Väsymättä liiku, liehu!
Pala, tuli, pata, kiehu!"
Yrjö Jylhän suomennos:
"Käy ja kuohu, liiku, liehu!
Pala, tuli! pata, kiehu!"
|
| Löytyykö teosta, jossa "ylistetään" miestä? |
1394 |
|
|
|
Jaaha, nyt on ylistämällä alistaminen käännetty näin päin. Koska se on niin uutta, kovin paljon valmista aineistoa ei taida löytyä.
Aivan ensimmäiseksi pitänee miettiä, missä sävyssä annettua tehtävää alkaa toteuttaa. Vaihtoehtoja on. Pikkupiruilu, isompi piruilu, naiivius, kliinisyys... mieluiten ei kuitenkaan paatos.
Kirjallisuudessa on olemassa yksittäisten miesten ylistystä, ja nykyisessäkään poliittisessa maailmassa ylisanoja ei aina säästellä kun viisasta johtajaa halutaan kuvata. Niillä on vain taipumuksena kääntyä kuvattavaansa vastaan, tuskin kukaan enää suhtautuu Ajatusten Tonavaan kunnioittavasti. Periaatteena on, että kuolleista ei puhuta pahaa, siksi hautajaispuheet ovat varmaan sellainen lähde josta positiivisia… |
| Olisin kiinnostunut löytämään Pohjois-Karjalassa ilmestyvien Lieksan Lehden tai Karjalaisen painokset seuraavilta päiviltä: 10.6.1950 ja 9.10.1951 - onko tämä… |
1032 |
|
|
|
Voit lukea noiden päivien Karjalaisen mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Lieksan lehti on siellä mikrofilmattuna vasta vuodesta 1954 lähtien.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
|
| Onko mitään konstia saada käsiinsä satukasetti, josta tiedän vain että: -kasetti on ilmestynyt joskus 80-90-lukujen taitteessa. -kasetilla oli sekä satuja että… |
2175 |
|
|
|
Kasetilta Satuja ja lauluja lapsille löytyy mm. sadut Pieni tulitikkutyttö ja Kolme pientä pukkia sekä laulu Lapin velho
Julkaisutiedot [S.l.] : Minimusic, p1982, C-kasetti
Esittäjähuomautus Mai-Lis Könönen & tytöt, Pete Paukku & Piparminttubändi, Aulis-setä (=Aulis Eskelinen, kertoja).
Sisältö:
Tango Nallekarhun kanssa, Heinäsirkan tanssi, Kolme pientä pukkia : satu, Sirkus tulee, Härkä ja sammakko : satu, Pienet omenat, Paimenpoika ja susi : satu, Lapin velho, Satu lapsuudesta, Minun huiluni heliä, Pieni tulitikkutyttö : satu, Sateenkaaren alla, Keisarin uudet vaatteet : satu, Kattimatti
Kasetti löytyy useammastakin kirjastosta, ei tosin Helmet-kirjastoista. Saatavuustiedot selviävät Frank monihausta, nimikehaku: Satuja ja… |
| Kuinka paljon turisteja kävi Thaimaassa seuraavina vuosina: 2003, 2004, 2005 ja 2006? |
997 |
|
|
|
Tourism Authority of Thailand osoitteessa http://www2.tat.or.th/stat/web/static_index.php ilmoittaa seuraavat luvut: 2003 ulkomaalaisia turisteja kävi Thaimaassa 10 miljoonaa, 2004 luku oli 11,65 miljoonaa ja vuonna 2005 11,52 miljoonaa. Vuoden 2006 kävijäluku puuttuu. Keskimäärin turistit viipyivät maassa noin kahdeksan päivää. Kotimaisen turismin osuus oli noin 5-7-kertainen.
|
| Mikä on kaason suomenkielinen vastine? Kaaso on ymmärtääkseni karjalan kielinen nimitys morsiamen pukijalle. Sulhasella suomenkielen sulhaspoika. |
2160 |
|
|
|
Kaaso-nimeä on käytetty monilla paikkakunnilla Suomessa vanhoissa häämenoissa morsiamen apulaisesta, seuralaisesta ja pukijasta. Eri murteissa esiintyy sanasta muotoja kaase, kaasein, kaasi, kaasu, kaasa. Sana ei ole karjalankielinen vaan suomenkielinen. Jos kaason haluaisi kääntää ”nykysuomeksi”, mitä se kylläkin on, morsiamen pukija tai morsiamen seuralainen lienevät kuvaavimpia. (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Jyväskylä 1992; Suomen murteiden sanakirja. Helsinki 1997.)
|
| Mitä nimi Ahonen tarkoittaa? |
2332 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-teoksessa sukunimen 'Ahonen' syntyhistoriaa selitetään seuraavalla tavalla:
"Asuinpaikkaa ilmaiseva nimi on saatu -inen-johtimella aho-sanasta. Ahoisia on ollut vanhastaan paljon, sillä ahojakin on varmasti ollut runsaasti;sanan aho merkityshän on 'viljelyn jälkeen nurmettunut, niittynä tai laitumena oleva entinen kaskimaa".
Ahoinen-sukunimeä on esiintynyt jo 1500-luvulla Savossa ja 1600-luvulla myös Pohjanmaalla. 1800-luvulla nimi on alkanut muuttua muotoon Ahonen. 1800-luvun lopulla Ahonen on ollut runsaslukuisimpia nimiä Savossa.
1900-luvun alkupuolella Etelä-Suomessa useat perheet vaihtoivat tämän nimen ruotsalaisen sukunimensä tilalle.
|
| Mistä löytäisin 80-luvun lemmenlaivan "Loveboat" tunnusmusiikille nuotit? |
1766 |
|
|
|
The Love Boat –televisiosarjan tunnusmusiikin nuotit löytyy HelMet-kirjastoista esim. nuottikokoelmasta ”The Musicians' gig library : Music for all occasions : Movie & TV hits” (ISBN 0-7692-0068-0). Tämän ja parin muun, kyseisen kappaleen sisältävän nuottikokoelman saatavuustiedot näet HelMet-tietokannasta www.helmet.fi : Valitse sanahaku, kirjoita hakukenttään lainausmerkeissä ”love boat” ja rajaa aineisto nuotteihin.
|
| Alla olevia kirjoja en löytänyt Helmetin kautta, onko niitä mahdollisuus saada mitenkään? Implementing Backup and Recovery David B. Little, David A. Chapa ISBN… |
141 |
|
|
|
Kysymistäsi teoksista kolme löytyy yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta, mutta nekään eivät ole lainattavissa. Koska teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, eikä niitä ole saatavissa muualtakaan Suomesta, voit tilata ne kaukopalvelun kautta ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake ja palvelun ohjeet sekä hinnat löytyvät täältä http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
|
| Mitä nimi Rainio tarkoittaa? Olen saanut tietoa, että se tarkoittaisi "Hylättyä peltoa, joutomaata". |
2070 |
|
|
|
Kirjan
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. - Uud.laitos, 2000.
mukaan 'rainiolla' on mainitsemanne 'hylätyn peltomaan' ohella merkityksiä 'raivattu alue' (Hartola, Lappee), 'raunio, kivikasa' (Kuopio). Tilannimenä Rainio tunnetaan mm. Ylä-Satakunnasta, Hämeestä, Itä-Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta ja tämä onkin monen sukunimen alkuperä. Suomalaistamisen myötä tämän nimen ovat ottaneet mm. Nygren (Turku 1902), Johansson (Helsinki 1899, 1901), Andrejeff (Joensuu 1902), Roos (Pori 1906), Fabrell (Kiikala), Lilius (Laukaa ja Saarijärvi 1906).
|
| Kirjastonhoitaja! Olisiko teillä suositella jotakin vastaavaa kirjailijaa kuten Jude Deveraux, Danielle Steel, Judith Kranz tai Kristin Hannah? Tiedän esim… |
2656 |
|
|
|
Kysymys on melko laaja, ja seuraava poiminta perustuu näköhavaintoihin sekä Helmet-kirjastojen valikoimista löytyvään suomennettuun viihdekirjallisuuteen. Mainittujen kirjailijoiden lisäksi suosituimpia viihteentekijöitä ovat muun muassa seuraavat: Elizabeth Adler, Cecelia Ahern, Lucilla Andrews, Melissa Bank, Maeve Binchy, Barbara Taylor Bradford, Madeleine Brent, Jacqueline Briskin, Sandra Brown, Philippa Carr (on sama kuin Victoria Holt), Diane Chamberlain, Jackie Collins, Shirley Conran, Catherine Cookson, Janet Dailey, Dorothy Eden, Lucinda Edmonds, Julie Ellis, Helen Fielding, Joy Fielding, Diana Gabaldon, Catherine Gaskin, Jane Green, Georgette Heyer, Isabelle Holland, Linda Howard, Susan Isaacs, Elaine Kagan, Cathy Kelly, Marian… |
| Mistä on peräisin sanonta "hauki on kala"? |
7395 |
|
|
|
Tämän sanonnan alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa. Erkki Karin kirjassa "Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja" (Otava, v. 1993) todetaan vain, että "hauki on kala" on itsestään selvä hokema.
|
| Onko Markku ja Nacke Johansson sukulaisia keskenään? |
488 |
|
|
|
Nacke Johansson oli Markku Johanssonin veli Wikipedian mukaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Markku_Johansson
|
| Missä Topeliuksen teoksessa ja millä sivulla on Adalmiinan helmi -näytelmä / satu? |
1839 |
|
|
|
Adalminan helmi-satu löytyy ilman kuvitusta aika monesta teoksesta, muun muassa Otavan toimittamasta Topeliuksen kauneimmat sadut-kirjasta, viidennen painoksen sivulta 90. Maija Karman kuvittaman kauniin, Adalminan helmi-nimisen kuvakirjaversion on painattanut Tammi. Helmet-haulla löytyy lisää teoksia. Sivulla www.helmet-fi kannattaa valita Sanahaku, rajata aineisto suomenkielisiin kirjoihin ja kirjoittaa hakutermiksi Adalminan helmi.
|
| Olen lukenut joskus 1950-60-luvulla koulukirjasta tai jostain muusta lukemistosta kertomuksen, jossa käsitellään aiheyhdistelmää: juoru (panettelu) / höyhenet… |
1223 |
|
|
|
Kertomus on vanhaa perua ja siitä löytyy varmasti useitakin eri versioita.
Tarinassa on ideana demonstroida kuinka helposti juoru leviää, ja kuinka vaikeaa sitä on sen jälkeen korjata ihmisten mielessä perättömäksi. Viime aikojen kuuluisimmista kyseisen tarinan kierrättäjistä lienee Madonna, kuvakirjassaan Herra Peabodyn omenat.
Kirjassa tyyny avataan ulkona urheilukentällä, jolloin höyhynet leviävät kentälle kuin juoru ihmiseltä toiselle. Pienessä ajassa juoru-höyhenet ehtivät levitä vaikka kuinka pitkälle, ja kentälle levinneistä höyhenistä ehjän tyynyn kokoaminen aika haastava tehtävä.
Madonna itse kertoo kuulleensa tarinan Kabbala-opettajaltaan. Madonnan mukaan kertomuksen olisi alunperin kirjoittanut opettaja nimeltään Baal Shem Tov… |
| Etsin vanhaa kirjaa nimeltä Runohyrrä. Muistan siitä ainakin sellaisen Immi Hellènin runon kuin Äiti leipoo. Löysin eräästä antikvariaatista kirjan Satuhyrrä,… |
152 |
|
|
|
Runohyrrä-nimistä kirjaa ei valitettavasti löytynyt edes Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Mainitsemanne Satuhyrrä sieltä sen sijaan löytyy. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista teoksista ja kausijulkaisuista. Immi Hellénin runo "Äiti leipoo", joka alkaa sanoilla "Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot, äiti, kellen?" löytyy monesta kirjasta, mm. "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" -nimisestä teoksesta (Karisto 2000). Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
|
| Benjamin Disraeli on 1800-luvulla todennut (vapaasti suomennettuna), että Englannissa oli tuolloin “kaksi kansakuntaa, joiden välillä ei ole keskinäistä… |
311 |
|
|
|
Tarkastin Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, että ko. teosta ei ole suomennettu. Virallista suomennostakaan ei siten voi osoittaa. On tiestysti mahdollista, että sitaatti on suomennettu jotakin tarkoitusta varten. Tietoja tästä en kuitenkaan löytänyt.
|
| Onko tilastoa / arviota, kuinka paljon asiakaspäätteitä on kirjastoissa asiakkaiden käytettävissä? |
984 |
|
|
|
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
|
| Olisiko puolueetonta tahoa, joka vertailisi Suomessa toimivia hyväntekeväisyysjärjestöjä? Löysin tällaisen sivuston http://www.charitynavigator.org mutta… |
3321 |
|
|
|
Mitään vertailevaa tahoa en valitettavasti löytänyt. Eettinenkuluttaja.net -verkkosivustolla arvioidaan joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta: http://www.eettinenkuluttaja.net/hyvantekevaisyysjarjestot
Tässä joitakin lehtiartikkeleita aiheesta:
Ahonen, Anneli: Avustusjärjestöt brändäävät entistä ammattimaisemmin. Rikkumaton julkisuuskuva on järjestöille kullanarvoinen. Helsingin Sanomat 12.7.2007
Ahonen, Anneli: Suoraveloituksella lahjoittavien määrä kasvaa nopeasti: moni järjestö saa suuren osan tuloistaan kuukausilahjoituksista. Helsingin Sanomat 26.6.2007
Vihonen, Ilona: Viidennes suomalaisten antamasta hätä- ja kehitysavusta… |
Ask a Librarian