| Mistä juontaa Helsingin kaupunginkirjaston YKL:stä poikkeava luokitus? |
3161 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.
HKLJ:stä eli Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmästä on julkaistu 5 painosta (5. uusittu painos vuonna 1995). Vuonna 2002 HKLJ:stä limestyi… |
| Kuka on suomentanut Karen Horneyn kirjan SISÄISET RISTIRIITAMME? |
973 |
|
|
|
Kirjan on suomentanut Kai Kaila. Tieto löytyy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://finna.fi
|
| Haluaisin tietää, mitä tarkoitusta varten ja millainen on joissakin kreikkalaisissa kalastajaveneissä oleva sininen silmä. Mikä se on nimeltään ja millä… |
11715 |
|
|
|
On olemassa ikivanha laajalle levinnyt uskomus (mm. useisiin Välimeren maihin, kuten Kreikkaan, Turkkiin, Egyptiin) ”pahan silmän" voimasta (Kreikassa ’Baskania’). Se on jonkinlainen negatiivinen voima, jota kaikki kantavat enemmän tai vähemmän itsessään. Esim. kateellisten ihmisten katseen uskotaan tuovan kirouksen (sairauden tms.) ihmisille, jotka ovat altistuneet tuolle ”pahan silmän” vaikutukselle.
Monet kreikkalaiset kantavat kaulallaan tai ranteessaan amulettina pientä lasista sinistä silmää (= ’mataki’) suojautuakseen ”pahan silmän” vaikutukselta. Tämä amuletti heijastaa takaisin ”pahan silmän” voiman. Myös sinisellä värillä on suojaava vaikutus.
Löysin kuvan korusta, jossa on sininen silmä, mutta kalastusaluksen kuvia, joissa on… |
| Olisiko teilä Enrique Iglesiaksen vanhoja levyjä missään? |
897 |
|
|
|
Kävin läpi Wikipediasta löytyvän Enrique Iglesiaksen levyjen listan ja vertasin siinä olevia nimekkeitä Helmet-kirjaston kokoelmaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Enrique_Iglesias_discography
Helmet-kirjastosta löytyy yhtä lukuunottamatta ("Vivir" vuodelta 1997) kaikki Enriquen levyt: http://www.helmet.fi/search*fin?/aiglesias+enrique/aiglesias+enrique/1%…
Levyn nimeä klikkaamalla saat näkyville saatavuustiedot.
|
| Kuka on suomentanut lastenkirjan PIPU JA KALLE JA AHDIN MUSTEKALAT (1933)? Tekijä, Vera Haij (Tove Jansson) |
2381 |
|
|
|
Ilmeisesti kirjan kääntäjästä ei ole tietoa. Pasilan kirjavarastosta löytyy kyllä kyseinen kirja (ei lainattavissa), mutta siinä ei mainita kääntäjää. Myöskään Fennicassa (Kansalliskirjaston tietokanta) https://finna.fi, ei ole mainintaa kääntäjästä.
|
| Kenen runo, menee jotakuinkin tähän tapaan, mistä löytyy, kenen kirjoittama: Kapteenini Kollaan jäi, veljestäni tuli jalkapuoli, minulta koira kuoli, voi minua… |
1735 |
|
|
|
Runoilija P. Mustapäällä on runo nimeltä Satakieli Monrepoossa, joka voisi olla etsimäsi. Sen yksi säkeistö kuuluu näin:
Vänrikkimme Summaan kuoli,
vääpeli on jalkapuoli,
soittoniekka sokea ja minä onneton.
Runo on pitkä ja tuo säkeistö vain sen pieni osa. Runo löytyy Mustapään runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
|
| Jäljitän V.A. Koskenniemen runoa "Joona kurbitsan alla", Mistähän Koskenniemen runokokoelmasta tämä mahtaisi löytyä? |
1000 |
|
|
|
Runo on kokoelmassa Uusia runoja (ilm. 1924). Samoin se löytyy kokoelmasta Teokset 2 (1935) ja kokoelmasta Kootut runot (useita painoksia, mm. 1998).
|
| Mitä tarkoitettiin kiertokoululla? |
3243 |
|
|
|
Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
Lähteet:
http://www.kirjastovirma.net/koulut/kestila/02… |
| Onko olemassa suomalaisten kirjastojen lainaustilastoja? Kiinnostava voisi olla valtakunnallinen kaupunginkirjastojen tilasto lainatuimmista kirjoista, mutta… |
4673 |
|
|
|
Suomalaisten kirjastojen lainaus- ja muitakin tilastoja on koottu kirjastojen yhteiselle kirjastot.fi-sivustolle. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ . Tilastoja löytyy tältä sivulta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ Vuosittain koottavat Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/ Tilastot ovat yleisiä, eivätkä anna tietoa yksittäisten kirjojen lainauksesta.
Aihetta käsitellään seuraavassa teoksessa, tosin ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston osalta Kesti, Markku, Tiedän mitä luet ensi kesänä? : tutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston lainatuimmista ja varatuimmista kirjannimekkeistä. [Oulu] : [M. Kesti], 2006.
Valtakunnallisia tai kuntakohtaisia tietoja lainatuimmista ei ole. Lainaustilastot… |
| Mitä kaikkia sähköisiä aineistoja pk-seudun kirjastoilla on? Esim Helsingin yliopistolla voi lukea Elektran kautta lukuisia lehtiä, esim. Psychological… |
1522 |
|
|
|
Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) kautta voi käyttää kirjastoon hankittuja e-kirjoja eli sähköisessä muodossa olevia kirjoja, jotka ladataan omalle tietokoneelle. Tietoa e-kirjoista täältä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
Jokaisella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä joukko tietokantoja, joita kirjastojen asiakaspäätteillä pääsee käyttämään. Esim. Elektraa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa kirjaston asiakaspäätteillä, ei kotoa käsin. Mm. Psykologia-lehti on Elektran kautta luettavissa. Tässä luettelot Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastojen käytössä olevista tietokannoista, joista osa siis on vapaasti netin kautta kenen tahansa käytettävissä ja osa… |
| Mikä on erja-nimen alkuperä? |
3436 |
|
|
|
Erja-nimeä pidetään Arjan ja Irjan muunnoksena. Irja puolestaan on Yrjön naispuolinen vastine. Erja-nimellä ei ole selvää sisällöllistä merkitystä. Nimi otettiin almanakkaan v. 1950. Eniten Erjoja nimettiin 1950- ja 1960-luvulla, minkä jälkeen nimen käyttö on hiipunut. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa syntyneiden keskuudessa Erja on erittäin harvinainen nimi.
Lähteet:
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, v. 2007).
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, v. 1978).
|
| Yritän löytää vienankarjalaisen sadun nimeltään "valkoinen koira" tai "valkea koira" Löytyisikö tätä satua esim. jostain kokoelmasta? |
1092 |
|
|
|
Valkoinen koira -niminen satu sisältyy Markku Niemisen kokoamaan Vienan perinnesatujen kokoelmaan Vienan satuja. Julk. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2004.
|
| Etsin koiralle tarkoitetun villapuseron neuleohjetta. |
2458 |
|
|
|
Suuren käsityölehden numero10/2003 on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan
toimipisteestä. Lehteä ei lainata, mutta siitä voi ottaa paikan päällä valokopioita. Suuren käsityölehden numeroita säilytetään vuodesta 2003 lähtien. Sitä vanhempia numeroita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Internetistä löytyy koirille tarkoitettujen neuleiden ohjeita mm. osoitteista
http://www.borderterrieri.net/page8.php
http://www.elisanet.fi/mikkojainto/vaatteita.html
http://terrieri.net/modules.php?name=News&file=article&sid=202
http://www.saunalahti.fi/glottis/karderobi.htm
|
| Siirtohinnoittelu. Haluaisin tietoa siirtohinnoittelusta ennen uuden lain voimaantuloa 1.1.2007. |
1623 |
|
|
|
Hyvän kuvan aiheesta saa Hallituksen esityksestä eduskunnalle tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Artikkeleja siirtohinnoittelusta sekä myös kirjallisuusviitteitä ajalta ennen uuden lain voimaantuloa 1.1.2007.
Esimerkiksi:
Mehtonen, Pekka (2005), Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat – erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Edita.
Karjalainen, Jukka – Laaksonen, Sami, Siirtohinnoitteludokomentaatiosta Suomessa. – Verotus 3/2002 s 315–323.
Matikkala, Timo, EY:n siirtohinnoittelun vastaoikaisut mahdollistavan verosopimuksen sisältö ja vaikutus kansainvälisen yrityksen verotukseen. –… |
| Mistä löytyy tietoa avantouinnin ja saunan terveysvaikutuksista - yhdessä ja erikseen? |
2408 |
|
|
|
Aiheesta löytyy melko vähän suomenkielistä tutkimustietoa.
Linda - yliopistokirjastojen yhteisluettelo antaa aiheilla
avantouinti terveysvaikutukset
saunominen terveysvaikutukset
seuraavat teokset:
Hyinen hurmio : avantouimarin käsikirja / Pasi Heikura, Pirkko Huttunen, Taina Kinnunen
Sauna : kirjoituksia viideltä vuosikymmeneltä 1946-96 / Suomen saunaseura , [1997] 83 s. : kuv.
Aleksi artikkeliviitetietokanta löytää haulla avantouinti terveysvaikutukset 22 artikkelia yleisaikakaus- ja sanomalehdistä
Tässä tuorein:
Pulahda kylmään / Nikula, Sannaliina
Kotiliesi Vu/vsk/nro/s 2007 ; (85) ; 4 ; 72
Huomautus Haastateltavana dosentti Pirkko Huttunen avantouinnista
Aleksi-haku saunominen terveysvaikutukset antaa tuoreen viitteen:… |
| Mikä sen Pasilan kirjaston osoite on jossa saa käydä ottamassa vanhoista lehdistä kopioita? |
1228 |
|
|
|
Pasilan kirjaston osoite on
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
Aukioloajat:
maanantai - torstai 10:00 - 20:00
perjantai 10:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Tiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
|
| Kysyisin Sirkka Sipilän kuolinsyytä. |
15498 |
|
|
|
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kuolinsyy ei ole tiedossa.
|
| Tiedustelisin onko ruotsinkieliselle sanalle "Klassuppsättning" suomen kielistä vastinetta? Kyseessä on siis suurempi määrä niteitä samasta teoksesta jota on… |
1095 |
|
|
|
Monien kirjastojen mukaan suomenkielistä termiä ei ole, mutta ainakin näitä termejä on käytetty joissakin kirjastoissa: luokkasarja, kouluille lainattavat kirjasarjat, oheislukemistot. Ilmeisesti ei siis ole ainakaan yhtä, kaikkien käyttämää vastinetta.
|
| Muuttuuko joku Tuntemattoman sotilaan henkilöistä huomattavasti kirjan aikana? Muuttuuko jonkun asenne sotaa kohtaan kirjan aikana? Koskela, Hietanen, Rokka,… |
5523 |
|
|
|
Kaikissa "Tuntemattoman sotilaan" henkilöhahmoissa tapahtuu ajan myötä pientä muutosta. Muutenhan lukijoiden mielenkiinto ei pysyisi yllä. Romaanikirjallisuuden kerronta eroaa tässä suhteessa eepoksesta, jossa henkilöhahmot pysyvät staattisina ja yksiulotteisina läpi teoksen (vrt. Odysseus Homeroksen "Odysseiassa").
"Tuntemattoman sotilaan" eniten muuttuva henkilöhahmo on kersantti Hietanen. Ilkka Malmberg kirjoittaa hänestä Helsingin Sanomissa (4.3.2007) seuraavasti: "Hietanen on romaanin hahmoista yksi harvoista, melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu. Puhelias ja lapsellinen isokokoinen nuorimies muuttuu kevään 1944 aikana hiljaiseksi, hänet tavataan tuijottamassa eteensä. "Mekotus" on vaimennut. Mutta tilalle ei ole tullut… |
| Onko Guillaume Apollinairen Le poète assassiné ilmestynyt suomeksi? |
1323 |
|
|
|
Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
|
Ask a Librarian