| Mistä löytyisi nuotti ja sanat kappaleeseen Oi jos nukkua saisin kerran. |
462 |
|
|
|
Näyttää valitettavasti siltä, että tätä Tapio Rautavaaran levyttämää perinnesävelmää Oi jos nukkua saisin kerran Hilja Haahden sanoihin ei ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat saa tietysti levyä kuuntelemalla, mutta nuottia ei näyttäisi olevan. Sama melodia on voitu julkaista jollain toisella nimellä, mutta sen selvittäminen vaatisi valtavan työn.
Heikki Poroila |
| Löytyyköhän mistään Antti Nummisen teosta "Osasto Hartikaisen toiminta"? |
157 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tämännimistä kirjaa. Fennian mukaan Antti Numminen on kirjoittanut vain kirjan Janakkalan patteriston taistelujen tie (1989). Patrik Berghäll on vuonna 2016 julkaisussut kirjan Vid dödens portar : avdelning Hartikainens fjärrpatruller 1942 (suomennos Kuoleman porteilla : Ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942, Atena). Tämä kirja löytyy useimmista suuremmista kirjastoista, joista sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila |
| Onko saatavissa lainauslukuja? Kuinka monta lainaa vuodessa tehdään Gustav Björkstrandin kirjaan: Maria Åkerblom - elämän ja kuoleman lähettiläs… |
330 |
|
|
|
Kirjastot kokoavat vuositilastoja alkuvuodesta, mutta yksittäisen kirjan lainauslukuja ei yleisiin tilastoihin tuoda, koska ne veisivät mielettömästi tilaa. Kysytyssö tapauksessa on kuitenkin mahdollista karkeasti arvioida lainausmääriä tämänhetkisen kysynnän perusteella, joka on tuoreen elokuvan ansiosta tuonut vuonna 2011 julkaistulle kirjalle varausjonon.
HelMet-järjestelmään on tätä kirjaa hankittu suomenkielisenä käännöksenä kaikkiaan 32 kappaletta. Jos oletamme, että ainakin vuoden ajan kirjasta olisi koko ajan varauksia eli niteet eivät makaisi hyllyssä odottamassa lainaajaa, voidaan arvioida, että kutakin nidettä kohtaan voisi syntyä noin 10 lainausta eli todennäköisesti vuoden lainamäärä oli noin 300 kappaletta. Tällaisiin… |
| Jos on osakkaana jossakin yrityksessä, niin mikä koulutus tällä henkilöllä yleensä on? Siis joko nykyaikana tai vaikka vielä joitakin vuosikymmeniä sitten?… |
174 |
|
|
|
Osakkuus yrityksessä ei ole sidoksissa koulutukseen, vaan rahaan, jonka on valmis yrityksen pääomaan sijoittamaan. Varakas, mutta täysin koulutusta vailla oleva ihminen saa osakkuuden nykyaikana ostamalla osakkeita tai perustamalla jonkun toisen kanssa yrityksen ja osallistumalla sen rahoitukseen. Periaatteessa voi tietysti päästä osakkaaksi myös ilman omaa rahaa, jos vaikka rikas eno päättää pyytää sisarenpoikaa mukaan ja lahjoittaa tälle nipun osakkeita. Yksityisessä yritystoiminnassa muodollisella koulutuksella ei välttämättä ole samaa roolia kuin julkisissa viroissa ja toimissa, joihin voidaan valita vain muodollisesti pätevä ihminen.
Heikki Poroila |
| Tapoja matkustaa ajassa taaksepäin. Fyysisesti? |
437 |
|
|
|
Moderni luonnontiede ei tällaisia tapoja tunne. Ainoa yleisesti tunnettu tapa on fiktio eli mielikuvitus, mutta se ei täytä kysyjän ehtoa fyysisyydestä. Lähimmäs sitä päästäneen historiaa käsittelevien kirjojen ja elokuvien avulla.
Aineellinen todellisuus ei ole olemassa aikaan sidottuina "siivuina", joten menneisyyttä ei aineellisessa mielessä enää ole olemassa. Sama koskee tulevaisuutta, sitä ei vielä ole olemassa aineellisessa muodossa. Vain havaintoja tekevän "nyt" on tässä mielessä fyysisesti olemassa.
Heikki Poroila |
| Voinko luottaa Helmet:n eräpäivään? Minulla näkyy lainaamassani kirjassa eräpäivä 2 kk päässä. Muissa kirjoissa on normaali 1 kk. Saanko siis sakon, jos… |
206 |
|
|
|
Kun järjestelmä antaa poikkeavan eräpäivän, siihen on aina jokin syy. Tässä tapauksessa todennäköisesti jonkun kirjaston lyhytaikainen remontti tai vastaava tilapäinen syy. Järjestelmä ei sakota tällaisessa tapauksessa, kunhan lainan palauttaa annetun kahden kuukauden sisällä.
Heikki Poroila |
| Milloin suomessa käytettiin w:tä v:n sijasta? |
3249 |
|
|
|
Kirjaimen historiasta on hyvä artikkeli Wikipediassa. V ja w olivat pitkään rinnakkaisia kirjaimia, mutta koska latinassa käytetään vain v-kirjainta, w oli 1800-luvun loppupuolella yleensä käytössä suomen kielessä, ei v. Sanakirjoissa siirryttiin v-kirjaimeen 1880-luvun lopussa, mutta varsinkin erisnimissä horjahtelua näkyy vielä pitkälle 1900-luvun puoliväliin (esimerkiksi Väinö/Wäinö Sola, Vilho/Wilho Siukonen). Monen ihmisen nimessä w-kirjain on edelleen käytössä, mutta normaalikielessä sitä käytetään vain joissakin vierasperäisissä sitaateissa, sanoissa sitä ei esiinny, paitsi tyylikeinona, kun halutaan korostaa ilmaisun ikää ("wanhan tawaran kauppa"). Virallinen ääntämys on molemmilla kirjaimilla sama, kuten myös saksassa ja puolassa… |
| Maija Gellinin väitöskirja Restoratiivinen lähestymistapa ja sovittelu peruskoulukontekstissa. Kohti eheyttä- vän kohtaamisen toimintakulttuuria… |
235 |
|
|
|
Tätä Maija Gellinin väitöskirjaa ei löydy ainakaan vielä sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta, joten sitä ei ole vielä ehditty virallisesti julkaista. Kun väitös on ollut elokuussa, tämä ei ole sinänsä yllättävää. Vain ottamalla suoraan yhteyttä tekijään voisi sen ehkä nopeasti saada, muuten täytyy vaan toivoa virallista julkaisemista.
Heikki Poroila |
| Miten Suomaiset hämähäkit syövät hiiren? |
760 |
|
|
|
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi.… |
| Minulla on kaksi SPKL rintamerkkiä , toisessa lukee made in finland 8K Miltä vuodelta merkit ovat ja onko minkä hintaisia? |
182 |
|
|
|
Kuva vahvistaa oletuksen, että lyhenne SPKL viittaa Suomen Palveluskoiraliittoon. En löytänyt millaan kuvahaulla esimerkkejä liiton julkaisemista rintamerkeistä, joten julkaisuvuosia kannattanee kysyä suoraan liitosta. Mitä tulee tällaisen rintamerkin hintaan, on sitä jokseenkin mahdoton arvioida. En löytänyt näitä myytävänä mistään keräysliikkeistä tai huutokaupoista. Hintahan määräytyy sen perusteella, haluaako joku tällaisia ostaa. En usko, että tällaisilla rintamerkeillä on yleensä muutamaa euroa suurempaa arvoa, koska niitä tehdään yleensä isoja painoksia. Jos kuitenkin merkintä 8K viittaa siihen, että rintamerkissä on käytetty 8 karaatin kultaa, on merkillä todennäköisesti ainakin jonkun kymmenen euron arvo, koska 8 karaatin kullasta… |
| Mitkä ovat ihmisten yleisimmät suuttumisaiheet? |
332 |
|
|
|
Ehkä kysyjäkin arvaa, ettei tällaista tietoa voi kenelläkään olla, koska kukaan ei seuraa systemaattisesti ja dokumentoiden niin tavanomaista inhimillistä tapahtumaa kuin suuttuminen. Pitäisi myös pystyä sopimaan siitä, mitä "suuttumisella" tarkoitetaan. Tiedetään, että maapallon eri kulttuuripiireissä on hyvin erilaisia tapoja ilmaista voimakkaita tunteita ja esimerkiksi monissa aasialaisissa kulttuureissa pyritään julkisia tunteenilmaisuja yleisesti ottaen välttämään itse kunkin "kasvojen säilyttämiseksi". Toisaalta esimerkiksi Välimeren kansojen kulttuuriin on aina kuulunut voimakas käsillä elehtiminen ja kiihtyneen oloinen asioiden kommentointi, joka saattaa suomalaisesta näyttää "suuttumiselta", vaikka olisi tarkoitettu aivan… |
| Mm. Helsingissä on kaasulaitoksen ympärillä pyöreä verkkoaita tms. samoin ulkomailla olen nähnyt vastaavia. Onko ko. aidalla jokin tekninen merkitys, vai onko… |
268 |
|
|
|
Helsingissä ei enää ole erillistä kaasulaitosta, mutta kysyjä viitannee vuonna 1910 valmistuneeseen Suvilahden kaasukellon pyöreään rakennukseen. Turussa on samantyyppinen, kauniisti verhoiltu kaasukello vuodelta 1912. Toiminnassa olevien tuotanto- ja teollisuusrakennusten ympärille rakennetaan normaalisti jonkinlainen vapaan liikkumisen estävä aitaus. Kun kaasukellot ovat teknisistä syistä aina pyöreitä, on todennäköisesti suojaksi rakennettu aitakin voinut saada pyöreän muodon, joka säästää tilaa aitaamalla vain samalla etäisyydellä kellosta olevan alueen, ei turhia neliön nurkkia. Jos ympyränmuotoisia verkkoaitoja on maailmalla paljonkin - ja Googlen kuvahaun "gas holder" perusteella ainakin jonkin verran tosiaan on, syynä lienee… |
| Voisinko saada jostain nuotin :"A lonely soldier" : Se on Bobby Vintonin esittämä. Entä:"Aasi ja timpurin muija" Sen on esittänyt Maria Ylipää ja säveltäjä on… |
369 |
|
|
|
Valitettavasti kummastakaan kysyjän etsimästä laulusta ei näytä nuottia löytyvän. On toki mahdollista, että Bobby Vintonin ja Gene Allenin laulusta Mr. Lonely (Letter to a soldier), jota kysyjä varmaankin tarkoittaa, on julkaistu nuotti Yhdysvalloissa, mutta suomalaisista kirjastoista sellaista ei näytä löytyvän. Myöskään Amazonin verkkokauppa Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa ei tällaista nuottia tunne.
Heikki Poroila |
| Löytyyköhän musiikkiosastolta kunniamarssit orkesterimateriaalia? Ovat erillisiä nuottivihkoja puhallinorkesterille |
158 |
|
|
|
Yleisten kirjastojen kokoelmissa on suhteellisen vähän orkesterimateriaaleja, eikä vihkomuotoisia puhallinorkesterikokoelmiakaan liiemmin ole, vaikka esimerkiksi Suomen Työväen Musiikkiliitto Tampereella on niitä pyrkinyt julkaisemaan. Myös ilmaisu "kunniamarssit" on hiukan yleinen ilmaisu, kun ei voi olla varma siitä, minkä aikakauden kunniamarsseja tarkoitetaan. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa nykyisiä Suomen armeijan käytössä olevia ns. kunniamarsseja, ne sisältävää yleisessä myynnissä ollutta aineistoa ei ole julkaistu. Westerlund julkaisi vuonna 1920-1921 otsikolla "Suomen armeijan kunniamarssit" viisiosaisen kokoelman, mutta näissä oli kyse Oskar Merikannon tekemistä pianosovituksista.
Asiassa kannattaa varmaan ottaa yhteyttä… |
| Jos tuulelta siivet saisin / Carola. Löytyyköhän kyseisen laulun nuotteja ja sanoja mistään? |
855 |
|
|
|
Valitettavasti tätä Antero Ollikaisen suomentamaa ja Monica Törnellin säveltämää laulua Vita om hösten ei ole julkaistu meillä nuottina. En löytänyt nuottia myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta.
Heikki Poroila
|
| Miksi teillä ei ole aineistossa VirkistysVerso -laulukirjaa? Kirjaan liittyvät neljä vihkosta kyllä löytyvät, mutta ei itse kirjaa, jossa on laulujen nuotit?… |
160 |
|
|
|
Kyseinen laulukirja kyllä löytyy HelMetin "järjettömän kokoisesta" valikoimasta nimellä VirkistysVerson laulukirja. Sitä on tarjolla yli 20 kappaletta. Valitettavasti juuri tätä kirjoittaessani HelMet-tietokannassa on jokin tekninen este, mutta kyllä se toivottu 271-sivuinen laulukirja joka tapauksessa löytyy ja on saatavissa nopeasti.
Heikki Poroila |
| Https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3e/California_spiny_lobster.JPG Mistä tämän otusken suomalainen nimi, Langusti tulee? Englanniksi näitä rapuja… |
680 |
|
|
|
Langustit ja hummerit ovat molemmat herkkusuiden suosimia äyriäisiä, mutta aivan eri lajeja. Englanninkielinen nimi spiny lobster on kuvaileva, ei sukulaisuutta ilmaiseva. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee nimityksinä myös muodot langustas ja langouste, joista suomenkielinen nimi lienee johdettu. Latinalaisperäisissä kielissä langusteista käytetään yleisesti nimeä palinura.
Hummeri on englanniks lobster, saksaksi Hummer kuten myös ruotsiksi. Suomenkielinen nimitys on väännös näistä kahdesta. Kumpikaan laji ei ole varsnaisesti "rapu", vaan kaikki kuuluvat äyriäisiin.
Heikki Poroila |
| Asun aivan Nummelan harjun (Salpausselän jatke Hankoon päin) koillispuolella ja kerran kävellessäni pienellä lenkillä näin mielestäni erikoisen kiven. Olen… |
456 |
|
|
|
Kiveä näkemättä ja kokeilematta on mahdotonta esittää edes arvausta siitä, mistä voisi olla kysymys. Kiven löytöpaikka - rakennustyömaan kaivuukasa - lisää mahdollisuuksia huomattavasti verrattuna siihen, jos tällainen kivi olisi löytynyt harjun päältä. Kysyjä ei myöskään mainitse mitään siitä, onko kivi hioutunut, kuten harjuissa olevat kivet järjestään ovat, vai onko siinä teräviä särmiä.
Kivessä näkyvät saniaismaisen lehden muodot saattavat olla dendriittejä, joita syntyy rauta- ja mangaanipitoisen veden tunkeuduttua kiven kapeisiin rakoihin. Veden haihtuessa siihen liuenneet ainekset voivat joskus kiteytyä rakoon kasvimaisiksi kuvioiksi. Linnunpää veisi kiven jo arkeologian puolelle ja olisi varsin sensaatiomainen löytö.… |
| Tekijänoikeuskysymys: onko sallittua lainata tiettyyn teemaan liittyvää runoja tai niiden säkeitä tekijän ja kokoelman maininnalla? Kyse on ei-kaupallisesta… |
945 |
|
|
|
Suomen tekijänoikeuslaki sallii laajankin lainauksen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Sitaatin edellytyksenä kuitenkin on, että sitaatilla havainnollistetaan jotain omassa tekstissä tms. olevaa asiaa. Kysyjän kuvaama tilanne ei lähtökohtaisesti täytä mielestäni perinteistä lainauksen ehtoa eli havainnollista omaa viestiä, vaan toimii enemmänkin oman teoksen uutena "täydennyksenä".
Sitaattioikeus on tulkintojen oikeutta, joten siihen voi vedota, jos itse pitää yhteyttä todellisena. On myös epätodennäköistä, että hyödynnettyjen tekstien tekijät nostavat asiasta meteliä, jos heidän moraalisia oikeuksiaan kuitenkin on kunnioitettu. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että joku runojen tekijä syyttää runotekstien luvattomasta kytöstä.… |
| Satutteko tietämään genren muu kevyt musiikki /pop-rock, kuuluvaa vuonna 1976 julkaistua miehen laulamaa kappaletta nimeltään "moi moi vaan"? Se oli… |
223 |
|
|
|
Kyseessä on joko Jacques Zwartin säveltämä laulu Take me high, jonka suomennoksen Moi, moi vaan on tehnyt nimimerkki A. Aleksi, oikealta nimeltään Arto Johansson tai Jussi Lammelan säveltämä ja sanoittama Moi, moi vaan. Jälkimmäinen on kuitenkin 1990-luvun tuotantoa, joten kysyjä tarkoittanee tuota Zwartin laulua. Sen ovat levyttäneet ainakin Taiska, Marita Taavitsainen, Eija Sinikka ja Leni eli Leena Hiltunen. Taiskan versio löytyy kysyjän mainitsemalta kokoelmalevyltä Finnhits 5. Mitään mieslaulajan versiota en tästä laulusta löytänyt, joten jos kysyjän muistikuva on oikea, ehkä kyseessä on kuitenkin jokin toinen laulu. Tuota Lammelan laulua on esittänyt Finlanders-yhtye. Jokke Seppälä on säveltänyt laulun Moi vaan, jonka levytti The… |
Ask a Librarian