| Olen kiinnostunut vanhoista c-kaseteista. Mistä löytäisi kattavan luettelon esim. jouluisista c-kaseteista lähinnä 70-80 luvuilta? |
237 |
|
|
|
Suomen kansallisdiskografia VIOLA sisältää tiedot useimmista meillä julkaistuista äänitteistä. Hakusanoilla joulu ja kasetti tulee yhteisellä haulla noin 1000 osumaa, haulla joululaulut ja kasetti yli 600, joista kaikki eivät välttämättä ole päällekkäisiä. Näitä osumia voi lajitellä iän, tekijän ja julkaisun nimen mukaan. Kun lajittelee vanhimmat ensin, pääsee selaamaan haluttujen vuosikymmenten tuotantoa.
Vuonna 1992 julkaistiin Tuomas Piiroisen kokoama Joulun lauluperinne, joka kattaa varsin hyvin kysyjän kaipaamat vuosikymmenet. Tämän hakemiston löytää ainakin HelMet-kirjastosta.
Heikki Poroila |
| Mitä järkeä on tuomita rikollisia satavuotisiin vankeusrangaistuksiin, harva kun saa elää edes satavuotiaaksi ja sitäkin vanhemmaksi? Esim. meksikolainen Juana… |
371 |
|
|
|
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa… |
| Heips. Miksi vinyylilevy hyppää aina taaksepäin? Vai hyppääkö..? T: Kimmo J |
662 |
|
|
|
Noin 60:n vuoden käytännön kokemuksen perusteella uskallan väittää, että kun äänilevysoittimen neula ei eteen tulleen esteen eli kiinni pysyvän roskan takia pysy urassa, se voi ohjautua sekä edelliselle että seuraavalle uralla (jotka ovat tietysti samaa uraa, mutta sillä hetkellä näyttää olevan vieressä). Kumpaan suuntaan neula ja sen myötä koko pick up siirtyy, riippunee esteen fyysisestä muodosta, jota ihmissilmä tuskin ilman suurennusta pystyy havaitsemaan. Jos este on viisto jompaankumpaan suuntaan, se voi hiukan ohjata neulan kulkua.
Psykologinen selitys tunteelle, että levy jää yleensä paikoilleen eli tässä mielessä "hyppää aina taaksepäin", lienee siinä, että toistuva pätkä on helpompi tunnistaa kuin se, että musiikki loikkaa… |
| Terve, onko menehtyneen ihmisen lihansyönti laitonta teoriassa? Löysin aiemman keskustelun vuodelta 2009, mutta jutussa ollut linkki ei toiminut |
4034 |
|
|
|
Suomen lainsäädäntö ei ota suoranaisesta kantaa antropofagiaan eli ihmissyöntiin, ei myöskään kannibalismiin eli samaa lajia olevan yksilön syömiseen. Rikoslain 17. luvun 12§ on kuitenkin ns hautarauhaa käsittelevä kohta, jonka toinen momentti kuuluu seuraavasti:
"2) [joka] käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla (...) on tuomittava hautarauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
Tämä lainkohta antaa ainakin mahdollisuuden syyttää ihmissyönnistä. Koska laissa ei kuitenkaan puhuta suoraan syömisestä ja mukana on suhteellinen ilmaisu "pahennusta herättävällä tavalla", on mahdotonta arvioida, mihin oikeusistuin konkreettisessa tilanteessa päätyisi. Todennäköisesti esimerkiksi tilanne,… |
| Mikä laulu alkaa sanoilla Sanoja kuulemaan jään, sanoja uuden aikakauden |
202 |
|
|
|
Viola-tietokanta antaa ainoaksi osumaksi Åke Granholmin säveltämän ja sanoittaman laulun Sanoja kuulemaan jää, jonka Anki levytti vuonna 1968 Erkki Melakosken sovituksena. Tietokannassa ei tosin mainita laulun alkusanoja, mutta todennäköisesti kyse on juuri tästä laulusta. Laulu on julkaistu kokoelmassa Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner 2008).
Heikki Poroila |
| Miksi notre Damen kellonsoittaja elokuvaa ei ole tullut vieläkään vaikka ollaan kaverin kanssa käyty joka päivä katsomassa ja siinä on ollut eräpäivä jo 11.10 |
168 |
|
|
|
Eräpäivä on kirjaston puolelta asetettu määräaika, jota lainaaja joko noudattaa tai sitten ei. Jos on tehty varaus, sen etenemistä voi normaalisti seurata verkkokirjaston kautta. Kun sen tilana on ODOTTAA NOUTOA tms., varauksen voi käydä hakemassa. Jos haluaa lainassa olevan saada käsiinsä ilman varausta, ei auta kuin istua koko aukioloaika silmä tarkkana palautuksen lähellä. Helpommalla varmaan pääsee, kun tekee varauksen.
Heikki Poroila |
| Kaipailisin nuotteja alunperin Aki Sirkesalon kappaleeseen Pikku Ihminen . Mieluummin vielä Maaritin Ipanapa levyn versiona. Pitäisi esittää ristiäisissä… |
348 |
|
|
|
Aki Sirkesalon laulu Pikku ihminen löytyy nuottina kokoelmasta Ipanapa laulukirja (Paasilinna 2011). Tässä suora varaus/tilauslinkki: https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2004001~S9*fin.
Heikki Poroila |
| Onko luvallista julkaista toisten kirjoituksia suljetun yhteisön foorumilta ja painattaa niitä kirjaksi? Jos ei, niin minkalaiset seuraamukset asiasta koituu… |
416 |
|
|
|
Tekijänoikeudessa tehdään ero ns. julkisen ja yksityisen toiminnan välillä. Omassa yksityisyydessä saa tehdä melkein mitä vaan, eikä sitä kukaan valvo tai seuraa. Ongelma on lähinnä siinä, että moni uskoo yksityisyyden ulottuvan paljon kauemmas kuin se todellisuudessa ulottuu. Suomessa on lakia tulkittu niin, että yksityinen piiri tarkoittaa lähisukulaisten lisäksi vain muuten läheisiä ystäviä, ei siis ketä tahansa, joka sattuu kotioven sisäpuolelle tulemaan. Erityisesti netissä on vaikea hahmottaa sitä, ettei mikään ns. suljettu yhteisö on automaattisesti yksityisyyden piirissä, jos yhteisö ei todellisuudessakin koostu lähisukulaisista ja ystävistä.
Tästä syystä lähtökohtana on hyvä pitää sitä, että myös suljettu verkkofoorumi on… |
| Miksi PIN:iä ei voi vaihtaa netissä kirjautuessa koska olen ilmeisesti unohtanut sen? olen kyllä sillä kirjautunut kirjaston nettikoneille.Vai onno siihen… |
284 |
|
|
|
Hei, kun et ole kohdistanut kysymystä millekään tietylle kirjastolle, yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa, kirjastojen käytännöt hiukan vaihtelevat. Joissakin kirjastoissa voi olla mahdollista kirjautua koneille pelkällä kirjastokortin numerolla.
Yleisperiaate Suomen kirjastoissa on, että PIN-koodi täytyy aina vaihtaa kirjastossa siten, että vaihtaja todistaa ensin henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Tällä on haluttu välttää tilanne, jossa lainaajan kortti hakkeroidaan vieraan käytettäväksi. Kirjastossa järjestelmä on suljettu, eikä siihen pääse käsiksi samalla lailla kuin verkossa oleviin henkilötietoihin. Kysymys on siis jokaisen tietoturvasta.
Yksinkertaisinta on piipahtaa kirjastossa ja hoitaa… |
| Säilyvätkö vanhan kännykän kuvat sen kännykän muistissa, jos sim-kortin ottaa pois välillä puhelimesta vai häviävätkö kuvat siinä yhteydessä, kun sim-kortin… |
6692 |
|
|
|
Kännyköissä on kahdenlaista muistia. On itse laitteen kiinteä muisti ja sitten irrallisen SIM-kortin sisältämä muisti. Jos on määritellyt kaikki kuvat ja muut tiedostot tallentumaan vain SIM-kortille, ne kulkevat kortin mukana ja ovat käytettävissä esimerkiksi uuden puhelimen kanssa välittömästi. Jos on määritellyt tiedostot tallentumaan vain puhelimen kiinteään muistiin, ne pysyvät kyllä siellä SIM-kortin vaihdoista riippumatta, mutta eivät ilman aktiivisia kopiointi- tai synkronointitoimia siirry uuteen puhelimeen. SIM-kortin liikuttelu ei vaikuta kuvien säilymiseen millään tavalla.
Heikki Poroila |
| Minulla oli 80-luvulla jännä nuortenkirja "Uskallatko", siinä oli piirretty kansi pojasta, ja ruskeaa väriä kannessa. Olisiko kirjailija ollut jostakin… |
183 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla Robert Leesonin kirjasta Challenge in the dark tehty suomennos Uskallatko (suomentaja Merja Heikkilä, kuvitus Jim Russell). Sen julkaisi vuonna 1981 WSOY. Kirjassa on 84 numeroitua sivua.
Kirja on valitettavasti kadonnut HelMet-kirjastojen kokoelmista, mutta sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Ainakin seuraavissa kirjastoissa kirja on saatavana: Joensuu, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Varastokirjasto Kuopiossa.
Heikki Poroila |
| Löydänkö verkosta tietoa siitä, onko jokin kustantamo kääntämässä suomeksi erästä toivomaani kirjaa? |
167 |
|
|
|
Tällaisen tiedon voi löytää verkosta vain siinä tapauksessa, että kustantamo on ottanut kyseisen kirjan jo ennakkomainontaansa. Jos tietoa ei löydy kustantamon sivuilta, voi tietysti yrittää kysellä kustantamon tiedottajalta tarkemmin. Jos käännösoikeuksista vasta kilpaillaan, tietoa ei varmasti saa mistään ennen kuin kilpailu on ratkennut. Joskus käy niinkin, että vaikka käännösoikeudet on ostettu, oikeutta ei koskaan käytetä syystä tai toisesta. Valitettavan usein esimerkiksi kirjasarjat saattavat jäädä keskeneräisiksi.
Heikki Poroila |
| Mistä löytyisi Katri-Helenan Aamun maa- kappaleen nuotit+ sanat? |
443 |
|
|
|
Timo Kalaojan säveltämä ja Jukka Itkosen sanoittama Aamun maa löytyy nuottina ainakin kokoelmista Parhaat (Fazer Musiikki 1993, 951-757-278-6) ja On elämän laulu (Fazer Musiikki 1991, 951-757-212-3). Molemmat löytyvät Outi-kirjastoista monin kappalein, tuo "Parhaat" on myös Oulun pääkirjastossa hyllyssä.
Heikki Poroila |
| Olen useasti ajatellut esim. kissan toimintaa.. Tyttöystävälläni on kissa. Kissa saatta noin ulkoisesti katsottuna vedellä täysillä hirsiä eli nukkua syvästi… |
571 |
|
|
|
Luonnossa ei edes ravintoketjun huipulla oleva peto voi olla täysin huolettomana, vaan tietty perusvalppaus on olemassa, vaikka eläin ihmisen näkökulmasta on täydessä unessa. Kissan korvien liike kertoo siitä, että unenkin aikana eläin seuraa aisteillaan ympäristön signaaleja ja elimistö on valmis toimintaan, lähinnä joksemaan karkuun. Kaikkein pisimmälle domestikoitu eli kesytetty eläimemme eli koira voi kyllä vaipua aika huolettomaan uneen, kuten kaikki koiranomistajat tietävät. Koiran syvä ja häiriintymätön uni on mahdollinen oletettavasti siksi, että se on oppinut huomaamaan, että kodin suojassa mikään ei sen turvallisuutta uhkaa. Myös pennut ylipäätään nukkuvat huolettomammin kuin aikuiset eläimet, koska ne voivat luottaa siihen, että… |
| Ottaako Helsingin kirjasto vastaan lahjoituksia? Esimerkiksi suosittujen aikakauslehtien vuosikertoja? |
281 |
|
|
|
Kirjastot ottavat harkiten ja valikoiden vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia julkaisuja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Suosittujen aikakauslehtien vuosikerrat eivät kuulu kirjastoissa pysyvästi säilytettäviin aineistoihin, joten niitä on kyllä turha tarjota. Kirjastot itsekin antavat niitä vuosittain ilmaiseksi tai myyvät hyvin halvalla saadakseen tilaa uusille lehdille. Käytännössä ainoa toivottu täydennysaineisto koostuu vanhemmasta kirjallisuudesta, joka on päässyt kirjastosta katoamaan. Aina kannattaa käydä oman kirjaston johtajan kanssa puhumassa, jos on jotain lahjoitettavaa, siis muuta kuin aikakauslehtiä.
Heikki Poroila |
| Mitä on Sikako-purkka? |
1021 |
|
|
|
Kyseessä lienee Chicago-purukumi, jota myytiin meillä joskus 1970-luvulla. Mainosvideo kertonee olennaisen: https://www.youtube.com/watch?v=GQNk7OiUKO0.
Heikki Poroila |
| Taivaanrannassa näkyi harmaita kohtisuoraan nousevia kuin hävittäjiä pari päivää sitten. Eilen osittain valkoinen lentokone. Pasilasta etelään ja länteen… |
130 |
|
|
|
Suomen Ilmavoimilla on 1. - 10.10.2019 käynnissä Ruska 19 -niminen sotaharjoitus, jonka lennoista saattaa kysyjän huomioissa olla kyse.
Heikki Poroila |
| Mistä löytyisi nuotit lauluihin: Kultalankaa (Topi ja Toivottomat) sekä tango Valkéat hiutaleet? |
261 |
|
|
|
Nuotti Aulis Helttusen säveltämään ja Pentti Kelavirran sanoittamaan lauluun Kultalankaa on julkaistu kokoelmassa Meidän musiikkimme 8 (Two Stars 1980). Tätä kokoelmaa ei valitettavasti näytä julkisissa kokoelmissa olevan muualla kuin Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa. Kannattaa ottaa yhteyttä jälkimmäiseen ja pyytää kopioita ( Sörnäisten rantatie 25 (3. krs.), 00500 Helsinki, p. +358 50 435 0485, info@musiikkiarkisto.fi).
Tapio Palon säveltämä ja Eino Kytöläisen sanoittama tango Valkoiset hiutaleet on julkaistu vuonna 1964 nuottina (Musiikki Fazer FM4267), jossa on ollut kolme tangoa samassa julkaisussa. Myös tätä julkaisua kannattaa kysyä Musiikkiarkistosta, jolla on sitä useita kappaleita.
Heikki Poroila |
| Https://www.youtube.com/watch?v=eIyh17D581I Youtubessa näkee paljon videoita "kummitteleva tunneli" videoita mutta minu kiinostaisi tietää että MIKSI on… |
156 |
|
|
|
Kysyjän esimerkkivideo on netissä tyypillinen näytelty pelotteluvideo, jonka tapahtumapaikka ei ole varsinainen tunneli vaan pyöreäksi rakennettu alikulkuväylä. Tällaisia rakennetaan kaikkialle taajaan asutetuille seuduille paikkoihin, joissa ei haluta jalankulkijoiden ja autoilijoiden liikkuvan samalla väylällä. Tavallisesti tällaiset alikulkutunnelit ovat kunnolla valaistuja betonirakennelmia, mutta muunlaisiakin tietysti maailmaan mahtuu. Kaikki alikulkutunnelit johtavat autoväylän toiselle puolelle. Osaa alikulkutunneleista ei ole tarkoitettu ihmisen liikuttavaksi, vaan niitä on tehty myös eläimille, jotta nämä eivät jäisi autoliikenteen alle. Monet tunnelit ovat olemassa vain veden päästämiseksi jonkin alueen läpi.
Maailmassa on… |
| Haluaisin tietää, mitä hyponymia ja hyperonymia tarkoittavat ja saada jotain esimerkkejä näistä. Mistä niistä voisi löytää tietoa? |
766 |
|
|
|
Wikipedian mukaan hyponymia tarkoittaa kielitieteessä sisältyvyyttä hierarkkisessa merkityksessä. Hyperonyymi on yläkäsite, hyponyymi on sen täsällisempi alaryhmä. Kaikki erilaiset hierarkkiset luokitusjärjestelmät ovat esimerkkejä hyponymiasta. Musiikissa esimerkiksi kirjastot käyttävät hyponymiaa, jossa yläkäsitteenä on populaarimusiikki, sen hyponyymejä eli populaarmusiikkiin sisältyviä alaryhmiä ovat esimerkiksi popmusiikki, jazz ja viihdemusiikki. Nämä puolestaan jakautuvat edelleen tarkempiin hyponyymeihin (popmusiikki -> rock ->-> heavy rock).
Kaikki hierarkkiset käsitteet ovat siten johonkin toiseen ryhmään nähden hyperonyymejä tai hyponyymejä. Ilmaisut "yläkäsite" ja "alakäsite" ovat suhteellisen hyviä suomenkielisiä… |
Ask a Librarian