| Voiko teiltä tilata lastenkirjan Viluinen Pingviini Walt Disney. Minkä hintainen? |
188 |
|
|
|
Hei, valitettavasti ei voi tilata. Kysy kirjastonhoitajalta on tietopalvelu, ei kirjakauppa. Teos "Viluinen pingviini" on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1975 ja on kirjastoissakin kovin harvinaiseksi jo käynyt. Vuoden 2002 painosta löytyy kuitenkin ja esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Antikvariaateilla ei sitä juuri nyt näytä olevan tarjolla, joten omaksi ostaminen voi viivästyä.
Heikki Poroila |
| Minkä arvoisia ( euroissa) nämä tuotteet ovat, jos laittaisin myyntiin? 3 kpl pääsylippua v. 1980 olympia-kisoihin, 1993 painettu 1000 ruplan seteli, 1996… |
166 |
|
|
|
Kun kyse on tällaisista keräilykohteista, joilla ei ole lähtökohtaisesti mitään arvoa sinänsä (kuten vaikkapa kultakolikolla), niiden "arvo" eli myyntihinta riippuu kokonaan kysynnästä eli se selviää, jos joku on halukas niitä ostamaan. Sen saa selville vain laittamalla tuotteet myyntiin johonkin lähtöhintaan jollekin markkinapaikalle kuten tori.net tms.
Ainoastaan tuolla 1000 ruplan setelillä voi olla jokin "listahinta", koska seteleitä kerätään laajasti ja niitä myös hinnoitellaan. En kyennyt itse löytämään netistä venäläisten setelien arvoista mitään tietoa, mutta joku ammattimainen kauppias voi sen tietää.
Heikki Poroila |
| Olen julkaissut kaksi kirjaa ja minua kiinnostaisi tietää miten löydän kirjastot, joissa kirjani ovat lainattavissa. Tietenkin kiinoostaa myös se, onko… |
229 |
|
|
|
Valitettavasti mitään helppoa ja nopeaa tietoa yksittäisen kirjan saatavuudesta eri kirjastoissa ja kirjastojärjestelmissä ei ole, ei myöskään sen selvittäminen, minkälaisia lainauslukuja ne ovat keränneet. Jos kirjailija on Sanasto ry:n jäsen ja saa sitä kautta ns. lainauskorvausmaksuja, voi luvuista tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä lainausmääristä. Muuten pitää ottaa yhteyttä jokaiseen kirjastoon ja ensin tutkia sen tietokannasta, miten omat kirjat ovat edustettuina ja sitten ottaa yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, olisiko heiltä mahdollista saada näin yksilöityä tilastotietoa. Ensimmäinen vaihe on tehtävissä, se vaatii vain sitkeyttä ja työtä, jota onneksi nykyään helpottavat monet kirjastokimpat, joissa voi olla tusinakin kirjastoa… |
| Millä tavoin sukunimi Calamnius lausutaan? |
366 |
|
|
|
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila |
| Uskovatko monet ihmiset oikeasti, että sellaista lottoriviä, jossa olisi seitsemän peräkkäistä lukua, ei voi tulla? Eli esimerkiksi rivi 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7… |
368 |
|
|
|
Kahteen jälkimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, ne tiedetään vain Veikkauksessa, mutta itse muistelen, että ainakin kolme peräkkäistä numeroa on esiintynyt. Mutta se tiedetään ja asiasta on monta kertaa uutisoitu, että erittäin monet ihmiset veikkaavat koko ajan tätä "täyskättä" ykkösestä ylöspäin. Rivi on suosittu, koska se on helppo kirjoittaa ja muistaa, aivan kuten maailman huonoin salasana "12345".
Todennäköisyyslaskennan näkökulmasta kaikki mahdolliset rivit ovat ennen arvontaa yhtä epätodennäköisiä, koska arvontakoneella ei ole muistia eli todennäköisyys on aina sama. Vaihtoehtoja on nykyisillä säännöillä 18 643 560 eli todennäköisyys millä tahansa rivillä saada 7 oikein on 0,0000053638 %. Neljän oikean saaminen on paljon… |
| Mistä on lähtöisin perinne, että naistenpäivänä nainen saa ruusun? Ja missä maissa ruusuja annetaan eniten? |
449 |
|
|
|
Ainakaan suomenkielisen kansainvälistä naistenpäivää käsittelevän artikkelin perusteella ruusujen antaminen ei ole mikään yhteinen perinne, vaan 1900-luvun alussa käynnistynyt toiminta on sisältänyt ja hyväksynyt kaikenlaiset kukkaset. Erityisesti Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa ruusu on kuitenkin ollut ilmeisesti suosituin kukka ja todennäköisesti Venäjä on edelleen ruusujen jakajana huipulla ihan väestömääränsäkin takia. Siellä naistenpäivä on myös perinteisesti ollut vapaapäivä, toisin kuin esimerkiksi Suomessa.
Heikki Poroila |
| Michael Jacksonin musiikki on boikotissa muutamilla ulkomaisilla radiokanavalla uuden elokuvan tietojen takia. Onko Suomessa viime aikoina boikotoitu mitään… |
296 |
|
|
|
Aikoinaan, kun Suomessa oli yksi radiokanava eli Yleisradio, oli mahdollista "boikotoida" yksittäisiä lauluja niiden väitetyn huonon laadun tai jollain lailla arveluttavan tekstin perusteella. Tätä aihetta on käsitelly perusteellisesti Jake Nyman kirjassaan Kielletyt levyt (Gummerus 2017).
Sittemmin on tilanne muuttunut siten, että yksittäiset radiokanavat käytännössä "boikotoivat" suurinta osaa levyistä ja artisteista, koska ne käyttävät pääosin etukäteen laadittuja soittolistoja, joiden ulkopuolelta ei välttämättä soiteta mitään. Tällaisessa soittolistakulttuurissa ei boikotin käsitteellä ole enää oikein järjellistä perustetta.
On vaikea tietää, millä muilla perusteilla kuin kaupallisen kysynnän pohjalta radiokanavien ratkaisuja… |
| Azoreilta kuvattiin moinen puu |
358 |
|
|
|
En valitetettavasti pysty minäkään puulajia tunnistamaan, mutta kyseessä lienee ihmisen muotoilema lehtipuu. Kuvassa näkyvät "myhkyrät" eivät ole todennäköisesti luonnollisia, vaan ovat syntyneet ihmisen systemaattisen leikkaamisen tuloksena, tavoitteena oletettavasti mahdollisimman tuuhealehvistöinen puu. Kuvan perusteella puu kasvaa puistossa, mikä lisää todenäköisyyttä sille, että kyseessä on ihmisen muotoilema puu. Kun näkyvillä ei ole ollenkaan puun lehtiä, sen lajin määrittely pelkän rungon perusteella vaatisi hyvää tuntijaa. Itse en usko, että tässä on kysymys mistään harvinaisesta puulajista, vaan ulkonäkö johtaa ajatukset väärään suuntaan.
Azoreilla on kyllä laaja omaperäinen, osittain jopa ainutlaatuinen kasvillisuus.… |
| Mistä tietää, mitä aihetta on koko maailmassa twiitattu eniten viimeisen 24 tunnin aikana? |
255 |
|
|
|
Eipä taida tällaista tietoa mistään löytyä siitä yksinkertaisesta syystä, että käsite "aihe" on kovin epämääräinen. Monet tviitit eivät "käsittele" yhtään mitään ja monissa on useita eri aiheita esillä. Koska yksittäisen tviitin sisältö on mielivaltainen, ei tällainen aiheperusteinen, systemaattinen tilastointi ole mahdollista. Jos joku sellaista tekee, tilasto on joka tapauksessa erittäin karkea.
On myös äärimmäisen vaikea määritellä, milloin tviitti käsittelee jotain aihetta, milloin aihe vain mainitaan. Twitter-yhtiöllä on todennäköisesti tilastotietoa sellaisista yksinkertaisista asioista kuten esimerkiksi monessako tviitissä on mainittu presidentti Donald Trumpin nimi. Nimi voi kuitenkin esiintyä myös tviitissä, jonka aihe on on… |
| Minkä kokoinen maapallo on |
1429 |
|
|
|
Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
|
| Sipilän hallitus jätti eilen eronpyyntönsä, mutta olisiko kuitenkin oikein sanoa, että hallitus pysyi pystyssä koko vaalikauden, kun se kuitenkin jatkaa… |
140 |
|
|
|
Koska Sipilän hallitus erosi ennen vaalikauden päättymistä, sen ei voida sanoa olleen pystyssä koko vaalikautta, vaikka suurimman osan siitä olikin. Toimitusministeristöjä ei pidetä poliittisina hallituksina, joten tässäkään tapauksessa nämä viikot eivät mene Sipilän hallituksen piikkiin. Toimitusministeristö ei Suomessa hoida muita kuin juoksevia asioita.
Heikki Poroila |
| Haluaisin kysyä, minkä takia hampaat saattavat kasvaa vinoon niin, että tarvitaan oikomishoitoa? |
2183 |
|
|
|
Pysyvät hampaat ja leukaluut tuottavat geneettiset ohjeet eivät aina kohtaa toisiaan sataprosenttisesti. Hampaat voivat kasvaa vinoon eri syistä, mutta useimmiten syynä on tilanahtaus (joskus taas tilaa on niin paljon, että hampaiden väliin jää leveä kolo). Hampaiden koko ja mahtuminen on perinnöllinen ominaisuus, johon ei suuremmin voi vaikuttaa normaalin ravinnonsaannin olosuhteissa.
Joissain tapauksissa lapsi on voinut myös itse vaikuttaa hampaiden asentoon esimerkiksi poikkeuksellisen pitkään kestäneellä peukalon imemisellä.
Oikomishoidon tarve johtuu sekä esteettisistä syistä että hampaiden epätasaisen kasvun aiheuttamista purantahäiriöistä, joista pyritään aina pääsemään eroon. Oikomishoitoja tehdään vain pysyville hampaille.… |
| Onko Gregory ja Vähän Valoo -yhtyeen tunnetuinta kappaletta "Vähän valoo" sanoituksia käännetty englanniksi? Saako sanoituksia kääntää itse vapaasti jos niitä… |
215 |
|
|
|
En pysty vastaamaan tuohon yksittäistapaukseen muuten kuin että ainakaan Viola-tietokannassa ei laulusta ole kuin suomenkielinen versio, mutta sanoitusten kääntämisestä ja käännösten julkaiseminen on selvä tapaus.
Julkaistujen tekstin kääntäminen yksityiseen käyttöön on vapaata. Jos käännöksen kuitenkin haluaa julkaista (tässä yhteydessä "epäkaupallisuudella" ei ole merkitystä), siihen täytyy saada alkuperäisen tekstin tekijän lupa. Tätä periaatetta ei aina kunnioiteta eivätkä kaikki tekijät piittaa luvattomista käännöksistä. Lain näkökulmasta asia on kuitenkin yksiselitteinen.
On kuitenkin luvallista tehdä alkuperäistä tekstiä parodioiva tai kunnioittava versio, joka on riittävän omaperäinen ja saa itseäisen teoksen aseman. Rajanveto on… |
| Vieläkö jostain saisi lainattua kirjasen Jaakko Virkkunen: Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa. Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984 |
150 |
|
|
|
Kysyjän mainitsemaa Jaakko Virkkusen teosta Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa ei löydy sen paremmin Fennica- (kirjat) kuin Arto-tietokannasta (artikkelit). Virkkusella on laaja tuotanto, mutta tämän nimistä julkaisua ei ole, ei myöskään sellaista, joka olisi melkein sama. Myöskään Google-haku kirjasen nimellä ei tuonut yhtään osumaa. Näyttää vahvasti siltä, että kysyjän antama julkaisun nimi ei ole oikeassa muodossa. Tätä oletusta tukee havainto, että kysyjän viite "Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984" on Kari Pylkkäsen toimittama Mielenterveystyön koulutuksen ja työnohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Annetuilla tiedoilla ei valitettavasti pääse eteenpäin.
Heikki Poroila |
| Ovatko musta ja valkoinen värejä? Jotkut sanovat, että ovat ja jotkut taas, että eivät. |
6769 |
|
|
|
Värit ovat aivojen tuottama aistimus, tulkinta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä. Fysikaalisesti eri värien taustalla on fotonien energiamäärä. Vaikka ihmisaivot kokevat täysin valkoisen ja mustan väreinä siinä missä ihmissilmälle näkyvät spektrin osat, fysikaalisesti valkoinen on kaikkien mahdollisten värien yhdistelmä ja musta taas on aivojen tulkinta tilanteesta, jossa pinta ei heijasta valoa ollenkaan tai hyvin vähän. Tässä mielessä musta on värin puuttumista, vaikka esimerkiksi maalien maailmassa mustaa saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään.
Musta ja valkoinen eivät ole spektrin värejä, joten siinä mielessä ne ovat fysikaalisesti hiukan eri asia kuin ihmisaivojen näkemät varsinaiset värit violetista punaiseen.… |
| SUOPO-pomo Seppo Tiitinen mainitsee tuoreissa muistelmissaan toimittaja Heikki Eskelisen ja yliluutnantti Pertti Olavi Riutan Pohjantähti-nimisen organisaation… |
579 |
|
|
|
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila |
| Mikä on klassisen musiikin tarkka määritelmä? Eli missä tapauksessa jotakin musiikkiteosta voi kutsua klassiseksi musiikiksi? |
2267 |
|
|
|
"Klassinen musiikki" on hyvin karkea yleiskäsite, jolla tarkoitetaan arkipuheessa joko ns. taidemusiikkia yleensä (erotuksena populaari- ja kansanmusiikista) tai hiukan tarkemmin barokkimusiikin jälkeisen "klassismin" ajan taidemusiikkia. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa musiikin lajin sisällä pysyvästi suosittuja sävellyksiä: voidaan puhua esimerkiksi "klassisesta 1970-luvun reggae-musiikista" tai "klassisesta rockista" (sillä tosin voidaan tarkoittaa myös taidemusiikista vaikutteita ottanutta rockia).
Mikään edellisistä ilmaisun käyttötavoista ei ole objektiinen eli täsmällisesti ilmaistavissa, koska kyse on pohjimmiltaan esteettisistä ja makuarvioista. Ns. taidemusiikin piirissä toimivat ihmiset ovat usein hyvin eri… |
| Löytyykö mistään Kotimaani kukat - laulun sanoja. Sanoittaja Sauvo Puhtila, levylle laulanut Donna Arima. |
415 |
|
|
|
Tätä vuonna 1961 levytettyä Sauvo Puhtilan sanoittamaa laulua Kotimaani kukat ei ole julkaistu nuottina. Ainoa keino saada sen sanat taitaa olla äänitteen kuuntelu ja sanojen kirjoittaminen talteen sillä lailla.
Heikki Poroila |
| Kun esimerkiksi Nilsiä on liitetty Kuopioon, niin ketkä nykyään ovat nilsiäläisiä? Kun ennen liitostahan nilsiäläinen tarkoitti ketä tahansa kyseisen… |
171 |
|
|
|
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila |
| Oliko vuosi 1500 karkausvuosi? |
409 |
|
|
|
Karkausvuoden ja -päivän käyttö on sopimuksellinen, käytössä olevaan kalenteriin liittyvä asia. Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön Keski-Euroopassa 1500-luvun loppupuolella. Juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1500 oli karkausvuosi (joka neljäs vuosi). Gregoriaanisen kalenterin mukaan 1500 ei olisi ollut karkausvuosi (1600, samoin 2000). Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila |
Ask a Librarian