Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta osoitteessa www.ake.fi saa rekisteritunnuksen perusteella tietoja mm.
ajoneuvon omistajasta ja/tai haltijasta ja osoitetiedot (ellei omistaja/haltija ole rajoittanut tietojensa luovuttamista). Klikkaa "tietopalvelu ja tilastot" sekä "rekisterikyselyt"
Hei,
runo Marja-Elina löytyy mm. Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen (7. painos, 1956). Hakemistossa tekijäksi on mainittu Aune Laaksi.
Asiaan vaikuttaa se, millä ohjelmalla kotisivut laaditaan. Ohjelmista voi lisäksi olla useita versioita. Joillakin työväenopiston kursseilla käytetään www-sivujen tekemiseen Microsoftin FrontPagea. Ohjelman käyttöön sopivia oppaita ovat esim. Jukka K. Korpelan Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003 (Docendo, 2004) ja Tero Linjaman FrontPage 2003 : kotisivun tekeminen (Docendo, 2004).
Monipuolisempi www-sivujen tekoon tarkoitettu ohjelma on Macromedian Dreamweaver. Dreamweaverin MX -versiosta on olemassa suomeksi esim. Miikka Lyytikäisen Dreamweaver MX 2004 (Docendo, 2004).
Kummatkin ohjelmat ovat maksullisia. Vanhemmissa Windowsin käyttöjärjestelmissä FrontPage tuli Microsoft Office -paketin mukana.
Hyödyllistä aihetta käsittelevää…
Viola-tietokannan mukaan etsimäsi kappale sisältyy Meidän musiikkimme 8 -nuottijulkaisuun, mutta valitettavasti juuri sitä osaa ei näytä löytyvän mistään. Tarkistin mm. maakuntakirjastojen monihausta ( http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ) ja Pop & Jazz Konservatorion kirjastosta ( http://finna.fi ).
Tekijä(t): Helttunen, Aulis (säv.)
Nimeke: Kultalankaa [Nuottijulkaisu]
Soitinnus: Kosketinsoitin, sointumerkit
Alkusanat: Kerin hitaasti lankaa elon vyyhdiltä pois
Huomautus: Sanat: suomi. - c1980. - Valssi
Aineisto: sisältyy nuottijulkaisuun
Muu(t) tekijä(t): Kelavirta, Pentti (san.)
Tuomainen, Seppo (sov.)
Julkaisussa: Meidän musiikkimme 8. - Hyvinkää : Two stars-music, 1980. - 1 sävelmäkokoelma
Musiikkiaineistojen…
Kysymäsi sanat ovat suomen kielen adverbeja, jotka "ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa syytä, määrää tai muuta seikkaa".(Leino, Pirkko:Suomen kielioppi).
Tarkempia merkityksiä katso Nykysuomen sanakirjasta.
Määrälliset arvot ovat subjektiivisia ja riippuvat tekijästä, kokijasta tai havainnoitsijasta.
Määrällisten arvojen merkitsemistä voi tutkia tilastotieteen oppikirjoista. Voidaan määrittää, paljonko aineistoa on keskimäärin tai mitä aineistossa on eniten ja sen suhteen mikä on usein, joskus, silloin tällöin tai harvoin.
Käytätkö kirjastoa useita kertoja viikossa/kuukaudessa/vuodessa on paremmin mitattava kysymys kuin käytätkö kirjastoa usein/silloin tällöin/joskus/harvoin.
Kirjastossamme olevan Lakeuden kirkot teoksen mukaan Vaasan kirkko oli alunperin saanut alttaritauluksi lahjoituksen, Robert Wilhelm Ekmanin Pyhää Ehtoollista esittävän taulun. Koska sitä pidettiin liian vaatimattomana, tilattiin uusi alttaritaulu Albert Edelfeltiltä. Hän maalasi taulun "Paimenten kumarrus" vuonna 1894. Taulun esiaste "Betlehem" oli voittanut Helsingin Johanneksen kirkon alttaritaulukilpailun. Sitä ei kuitenkaan oltu toteutettu taiteilijan ja arkkitehdin välisten erimielisyyksien takia. Sen sijaan Edelfelt teki alttaritaulun Vaasaan.
Taulun lahjoittivat raatimes Gabriel Rewell ja Amanda Rewell. Kirjallisuudesta en löytänyt tietoa siitä oliko Edelfelt itse käynyt taulua katsomassa, mutta välitän mielenkiintoisen…
Kävin pikalukien lävitse kaikki Kaari Utrion historialliset romaanit sekä niistä kirjoitetut tutkimukset, mutta en löytänyt teosta, jonka keskeiset tapahtumat sijoittuisivat mainitulle alueelle. Romaanissa Ruma kreivitär (ilm.2002) kuvataan Helsinkiä ja uusmaalaista kartanokulttuuria, tapahtumat sijoittuvat kuitenkin Espooseen, nykyisen Kilon ja Leppävaaran seuduille. Utrion Helsinkiin sijoittuvissa romaaneissa vieraillaan usein myös lukuisissa lähiympäristön kartanoissa. On mahdollista, että niiden joukossa olisi ollut jokin Helsingin pitäjän kirkollakin sijaitseva, mutta se olisi jäänyt minulta selaillessani huomaamatta.
Kaari Utrion romaanien keskeiset tapahtumat sijoittuvat ainakin seuraaville paikkakunnille: Helsinki, Porvoo, Espoo,…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
Lehti Financial Times ei tule HelMet-kirjastoihin (pääkaupunkiseudun kirjastoihin), mutta sekä Helsingin kauppakorkeakoulu että Svenska Handelshögskolan tilaavat lehteä.
Lehden verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.ft.com
Voisiko kyseessä olla Aulikki Oksasen teos Isosisko ja pikkuveli. Toinen mahdollinen teos voisi olla Barbro Lindgrenin Isosisko ja pikkuveli maailmalla. Teoksesta Grimmin satukirja (ISBN 951-0-09286-X) löytyy satu nimeltä Pikku veli ja Pikku sisar. Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi
Lauri Simonsuuri kertoo artikkelissaan "Silmänkääntäjiä" Kuikka-Koposesta,porvarilliselta nimeltään Abel Koponen, että hän tarinoiden
mukaan on ollut Suomen kuuluisin silmänkääntäjä ja tunnettu kansanparantaja.
Hän syntyi vuonna 1833 Leppävirroilla - eräiden tietojen mukaan Heinävedellä -
ja kuoli Jäppilässä (tai Säämingissä) vuonna 1890. Tieto on Suomen sanasta. Kansalliskirjallisuutemme valiolukemiston 19. osasta sivulta 538. Tämä Lauri Simonsuuren artikkeli on alunperin ollut Helsingin Sanomissa 12.2.1956. Aini Rössi puolestaa kertoo kirjassaan "Kuikka Koponen. Konstikas kujeilija"(1979) Kuikka-Koposen syntyneen 1.12.1833 Lepävirran pitäjän Varistaipaleen kylässä.
Kumpi tieto on oikeampi? Kansatieteilijä Lauri Simonsuuren kirjoitus on…
Kuvataiteilijoiden matrikkeleista ei löytynyt kuin yksi Nuuttila-niminen taiteilija eli mainitsemanne Väinö Viljami Nuuttila. Kyseessä saattaisi kuitenkin olla kaipaamanne W. Nuuttila, sillä vuonna 1972 ilmestyneessä Kuvataiteilijat teoksessa hänen nimensä esiintyy muodossa Wäinö Wiljami Nuuttila. Vuoden 1986 vastaavassa teoksessa nimi on muodossa Väinö Viljami.
Nuuttila on syntynyt vuonna 24.12.1899 Elimäellä.
Nuuttilan teoksia on ainakin Hämeenlinnan ja Imatran taidemuseoissa, Suomen valtion ja Helsingin kaupungin kokoelmissa.
Taiteilijan signeeraustavoista voisi tiedustella myös taidemuseoista, joiden kokoelmissa hänen töitään on.
http://www.hameenlinna.fi/taidemuseo/index.php
http://www.ekarjala.fi/museot/imatra/imatran_taidemuseo.…
Mielestäni Harry Potterit ovat 7-vuotiaalle sopivaa luettavaa silloin, kun niitä luetaan yhdessä vanhemman kanssa "ääneenluku"-kirjana. Kirjoissa on paljon jännittäviä kohtia, joiden vuoksi vasta n. 10-11 vuotiaat ovat valmiita lukemaan niitä yksin. Asiasta voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta näin ainakin minä olen kirjoja markkinoinut vanhemmille ja opetajille. Työskentelen Helsingin Viikin kirjastossa lastenkirjastovastaavana.
terv. Gunilla Nevalainen/Viikin kirjasto
Sanaristikoissa usein esiintyvä 'onea' on adjektiivi, joka Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa kolkkoa, kaameaa, synkkää. Esim. Onean näköinen
mies. Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa merkitykset ohut, hento (esim. nahka, lanka, ihminen); hyvin pieni ja laiha ; huono, vaivainen ; sairaan, surkastuneen, kummallisen, kolkon näköinen ; kamala, kammottava (olo).
1980-luvulla ilmestyi hieno lastenrunokokoelma Pikku Pegasos (Otava 1983). Siitä löytyy Aale Tynnin runo Kertun syntymäpäivänä, joka alkaa: Kerttu täyttää kuusi vuotta. Aamulla hän herää. Pikkuisen hän raottaa ensin silmäterää. Runon kuudes säkeistö on seuraava: Syödään, juodaan, leikitään, vaan kun loppuu leikki, matot, tuolit järjestää huolellinen Heikki.
Paljon vanhemmassa teoksessa : Kultainen aapinen (2.p.1957) ovat edellisen runon lisäksi myös runot Reipas Reino (Olkoon pakkanen tai tuisku, ei se lainkaan haittaa tee, ulkona on Reino aina, hiihtää taikka luistelee. jne) sekä Karamelli-Kalle (Katsokaapas, tässä on Karamelli-Kalle. Kuinka ahne olikaan Kalle makealle. jne.).Näiden kahden jälkimmäisen tekijää ei mainita, mutta uskoisin…
Hakaristi on ikivanha eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa käytetty ornamentti, jota tavataan myös Afrikassa ja Amerikassa. Euroopassa sitä esiintyy jo nuoremmalta kivikaudelta peräisin olevissa saviastioissa, Suomessa jo ainakin nuoremmalla rautakaudella. Nykyaikaan saakka hakaristi on säilynyt mm suomalais-ugrilaisten kansojen ompelukoristeissa ja kansanomaisessa puuesineistössämme. Se on käsitetty onnea tuottavaksi, pahojen voimien vaikutukselta suojaavaksi taikamerkiksi (Otavan iso tietosanakirja)
Koska hakaristiä on käytetty laajalti taiteessa ja koristeena, on sitä varmaankin käytetty myös Kalevala-kuvauksissa. En pysty antamaan suoraa vastausta siihen, mistä kuvia hakaristikoristeista löytyisi. Itse en löytänyt tähän hätään mitään.…
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Siinä käsitellään kahta pohjalaista neulepaitatyyppiä: korsnäsinpaitoja ja jussipaitoja. Luutosta on haastateltu lehtiin, ja seuraavat tiedot pohjautuvat näihin haastatteluihin.
Jussipaidan alkuperästä oli pitkään kaksi selitystä: joko Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan peliasu vuoden 1927 aikoihin tai Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin rooliasu 1914, kun näytelmää alettiin esittää. .
Jussipaitoja tehtiin viininpunaisina ja sinistä versiota alettiin kutsuttiin Anttipaidaksi.
Lisätietoa aiheesta:
Luutonen, Marketta: Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta, 1997…
