Hellaakoske runo Dolce far niente löytyy kokoelmasta Jääpeili vuodelta 1928.
Myös Lauri Pohjanpäällä on tämänniminen runo Dolce far niente
"Hauki se makasi kaislikossa
--
suloisen kuumassa ruohon rinnassa,
toinen silmä vain auki."
Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
(Vastausta korjattu kommentin pohjalta 16.11.2009)
Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga.
Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta,
http://www.kotus.fi/ .
Peukaloisen retket -videolla, joka on sama kuin tv:ssä pyörinyt sarja, hamsteria kutsutaan vain hamsteriksi. Hahmo ei esiinny alkuperäisessä Selma Lagerlöfin kirjassa, vaan hahmo on luotu vain tv-sarjaan.
Aivan tarkalleen vuoden 1926 suosikkikappaleita en pysty nimeämään, mutta 1920-luvun musiikkielämästä Suomessa löytyy hyviä lähteitä, esimerkiksi:Tikka, Marko: Iskusäveliä : suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria (Atena , [2022])Jalkanen, Pekka: Alaska, Bombay ja Billy Boy : jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla ( [Suomen etnomusikologinen seura], 1989), myös verkkojulkaisuna:https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/alaska-bombay-ja-billy-boy.pdfKukkonen, Einari: Oi muistatkos Emma : suomalaisen levylaulun vaiheita 1920-luvulla (Kustannuskolmio, 1998)Lehtonen, Tiina-Maija: Gramofonikuume tarttui ja levisi vuonna 1929 : Suomen ensimmäiset iskelmätähdet Ture Ara ja Georg Malmstén löytyivät Aino Acktén…
Kirjastoseuran tietojen mukaan Ellen Namhilalle ei ole jaettu Kirjastoseuran henkilöpalkintoja, jotka olivat aiemmin nimeltään Mikko Mäkelä ja Hilkka M. Kauppi -palkinnot.Ehdotamme Namhilasta vuonna 2001 tehtyä elämäkertaa Vapauden hinta, joka on saatavilla mm. Keski-kirjastojen seutulainana. Tuossa teoksessa oletettavasti kerrotaan Namhilan saamat tunnustukset ennen vuotta 2001.
En valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi kirjastosta löytyvistä suomen kielen etymologisista sanakirjoista.Kannattaa olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvontaan. Yhteydessä voi olla puhelimitse (maksullinen) tai kysymyslomakkeella (ilmainen).Tässä Kotuksen kielineuvonnan yhteystiedot: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Varsinkin suomeksi käännetty fantasiakirjallisuus on pitkälti suunnattu lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä suosittu romantasia keskittyy myös nuoriin ja kauniisiin naisiin.Terry Pratchettin noita-kirjojen (Johan riitti!, Noitasiskokset, Noitia maisemissa, Herraskaista väkeä, Naamiohuvit, Carpe Jugulum) päähenkilönoidat ovat luonnollisesti vanhempia. Travis Baldtreen Legendoja ja latteja -kirjan Viv-örkki jättää sotilasuransa ja aloittaa elämänsä alusta kahvilan pitäjänä.Ehkä myös V. E. Schwabin Addie LaRuen näkymätön elämä voisi sopia - päähenkilö tavataan nuorena, mutta hänestä tulee kuolematon. Kotimaisesta fantasiakirjallisuudesta voisi mainita Vehka Kurjenmiekan Jouka Lumisalon ihastumisoppi (1. osa duologiaa, toista osaa ei ole…
Vuoden 1991 600 000 markka on vuoden 2026 rahassa 181698.87 euroa.Suomen Pankin Rahamuseon sivuilla on rahanarvolaskuri.https://app.rahamuseo.fi/calculator
Runoa kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Koska runo on taideteos, sen kokija on yhtä tärkeä kuin itse teoskin. Yhtä oikeaa tulkintaa ei siis ole olemassa. Leinon runossa on nykyihmiselle vanhahtavia sanoja. Kielitoimiston sanakirjan mukaan puunto tarkoittaa punerrusta, kuumotusta tai kajoa.Lehvä tarkoittaa puun tai pensaan oksaa tuoreine lehtineen, lehtioksaa.Vehryt sanan merkitystä ei löytynyt, mutta voi ajatella että se on sukua sanalle vehreä, joka tarkoittaa rehevän, vehmaan vihreää ja vihantaa kasveista puhuttaessa eli tuoretta, vihreää, vihannoivaa.Runojen tulkintaan löytyy myös yleisistä kirjastoista tietokirjoja, joissa neuvotaan, mihin ruonoissa kannattaa kiinnittää huomiota. Selkeitä luettavia ovat esimerkiksi Tommi…
Hei,Kyseessä lienee Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja -niminen lehti, joka ilmestyi 1912-1964.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa lehti löytyy, mutta tässä vaiheessa vapaasti luettavissa digitaalisena vain vuoteen 1939 asti.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3485959?sid=5253823543tai suora linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk03329?display=THUMB&year=1939
Vastausta ei löytynyt, mutta voit vielä etsiä näistä paikoista:Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteri https://www.heraldica.fi/vaakunarekisteri/Suomen kunnanvaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnanvaakunatSuomen kirkolliset vaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kirkolliset_vaakunatLuettelo itsenäisten valtioiden vaakunoista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_itsen%C3%A4isten_valtioiden_vaakunoistaRuotsin kuntavaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kuntavaakunat
Voit tutkia äidinkielen ylioppilaskokeiden kysymyksiä Ylen abitreeneissä https://yle.fi/abitreenit/aidinkieli. Teksti löytyvät tehtävävihoista. Kävin läpi noita mainitsemiasi vuosia enkä löytänyt niistä novellia, myöskin etsin Kirjasammosta, mutta sieltäkään ei kuvausta vastaavaa teosta löytynyt, https://www.kirjasampo.fi/fi. Sinun kannattaa varmaankin selailla muitakin vuosia.Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa novellin?Novelli muistuttaa sisällöltään Evan Hunterin Last spin -novellia, mutta en sitä ehdottanut sinulle, koska siitä ei löydy suomennosta eikä sitä siis varmaankaan ole ollut äidinkielen kokeessa. Eräs kommentoijistamme on kuitenkin ehdottanut sitä ja maininnut, että se on julkaistu englannin oppikirjassa, joten lisään sen…
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on aiemmin ollut samantyyppinen kysymys ja silloin on vastattu seuraavasti: "Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa."Jennings-sarjan suomennetuista kirjoista löytyy listaus Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jennings_(kirjasarja)De Geerin Singleton-sarjassa epäviihdytään ja jalkapalloilu ei suju täydellisesti. Sarjan kirjat ovat :Pelionni vaihtelee 1956Voittoja ja tappioita 1956Singletonin tulikoe 1957Kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.…
Puhelinkoppeja ei ole ollut Suomessa enää vuosiin. Niiden määrä alkoi laskea 1990-luvulla matkapuhelinten yleistyttyä. Puhelinkopit olivat käytössä vuosien 2007-2008 tienoille, jolloin teleyritykset lakkasivat ylläpitämästä niitä ja viimeisetkin puhelinkopit purettiin.Eli vastaus on ei: vuonna 2026 Suomessa ei ole enää puhelinkoppeja eikä yleisöpuhelimia. Lähteet: Tilastokeskus: Teleyritysten ylläpitämät yleisöpuhelimet vuosina 1990, 1995 ja 2000-2007Yle.fi: Kaltoinkohdellut puhelinkopit katosivat katukuvastaYle.fi: Lahden viimeistä puhelinkoppia vietiin | YleWikipedia: Puhelinkioski
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy vapaasti luettavia sanomalehtiä toistaiseksi vain vuoteen 1939 asti tekijänoikeusrajoitusten vuoksi. Vuoden 1956 Kaleva löytyy kuitenkin Oulun keskustakirjasto Saaresta sekä fyysisenä kappaleena että mikrofilmimuodossa. Mikrofilmirullat saa käyttöönsä varaamalla ne OUTI-verkkokirjastosta tai kirjaston asiakaspalvelusta. Saaressa olevat mikrofilmit ovat yleensä valmiita käyttöön varausta seuraavana päivänä. Voit odottaa mikrofilmin saapumisesta tulevaa ilmoitusta, ja varata ajan kirjaston digiverstaalla sijaitsevalle (3. krs.) mikrofilmiskannerille sen jälkeen.
Ilta-sanomien vanhoja vuosikertoja voit lukea mikrofilmattuna Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Iltalehti on ilmestynyt vuodesta 1980.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600468?sid=5233803424https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Meillä voi vanhempia Keskisuomalaisia eli vuosien 1917-2022 lehtiä lukea mikrofilmiltä. Mikrofilmilaitteelle voi varata ajan pääkirjaston ensimmäisen kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla numeroon 014-569 4119.
Leimassa näyttäisi olevan kolme kruunua, joka on ruotsin kansallissymboli. Linkki Wikipediaan.Sivustolta Svenskaguld.se löytyy opas ruotsalaisten kultaleimojen tutkintaan. Linkki sivustolle.Finna-hausta löytyy myös kirjoja ruotsalaisista kulta- ja hopealeimoista. Tarkennetun haun rajaukseen aihehaku ja hakusanat kultaleimat ja ruotsi. Linkki hakutulokseen.
Logon perusteella astiat ovat Turun Posliinitehtaan tuotantoa. Tutkimastani astia- ja posliiniaiheisesta kirjallisuudesta ei valitettavasti löytynyt riittävästi vihjeitä kuvien astioiden valmistusajankohdan määrittämiseksi.Tehdas aloitti Teknillisenä Porsliinitehtaana vuonna 1918. Se ajautui konkurssiin vuonna 1923. Arabia osti tehtaan ja siitä muodostettiin erillinen yhtiö, Turun Posliinitehdas. Vuonna 1965 tehtaan nimi muuttui Turun Posliiniksi. 1987 siitä tuli omistajanvaihdoksen myötä Ensto Ceramics ja vuosituhannen vaihteessa omistajan taas vaihduttua Turku Ceramics.Turun posliinitehdas - Arkki Turku Ceramicsin juuret ovat syvällä vanhan porsliinitehtaan historiassa | Turun Sanomat
