Hei!
Ainakin seuraavasta osoitteesta löytyy tietoa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/ Kyseessä on tietokanta Astrid Lindgrenin teoksista ja sivuilta löytyy myös muuta tietoa kirjailijasta. Suomenkielisiä sivuja ei ole kovinkaan paljon, mutta sitäkin enemmän vieraskielisiä sivuja. Makupalat-linkkihakemistossa ositteessa http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm löytyy linkkejä Astrid Lindgren -sivuille. Osoite -litanian http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971114/kult/971114ku02.ht… takaa löytyy Hesarin uutisarkiston juttu kirjailijasta.
Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Hyvin lyhyet perustiedot Eve Hietamiehestä löytyvät Otavan sivulta, osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/. Vähän enemmän tietoa kirjailijasta on teoksessa Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan pilkkumi (yhdellä u:lla) tarkoittaa kansankielisesti kulhoa. Paikoin on käytetty myös nimityksiä pilkumi, pilkko, pilkkomi ja pilkkuna. Sana on ilmeisesti peräisin ruotsin kielen sanasta spilkum (kulho).
Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on…
Siteeraan Nykysuomen sanakirjaa: kana (Gallus domesticus), kesy kanalintu. Sanaa käytetään joko yksinomaan naaraista tai lajina sekä naaraista että uroksista, kukoista.
Edelleen samasta kirjasta: kukko, perusmerkitys kanan uros
Otavan iso tietosanakirja vuodelta 1963 puolestaan antaa hakusanalle kana seuraavanlaisen selityksen: K e s y k a n a (Gallus domesticus) polveutuu Intian ja Sunda-saarien viidakoissa luonnonvaraisena elävästä bankivakanasta
(Gallus gallus)... Bankivakanasta on kehittynyt lukuisia rotuja, joista suomessa on tunnetuin Suomalainen maatiaiskana.
Näistä kirjoista saattaisi olla iloa: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989), Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika - suomalaisia vuotuisperinteitä (1994,1998), Koskinen, Raija: Suomalaiset juhlat(1989). Mainittuja kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta voisi kysyä myös, ehkäpä otat yhteyttä ja / tai käyt paikan päällä. Yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 HKI, p. 09-13123271. Kotisivun osoite on http://www.finlit.fi/kirjasto/index.html ja sähköpostiosoite kirjasto@finlit.fi.
Berlitzin matkaopas-sarjaan kuuluu myös teos Maltasta sekä englanniksi että ruotsiksi: Gostelow, Martin: Malta. Berlitz.
Suomeksi matkailutietoa Maltasta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Chester, Carole: Malta ja Gozo. Lehtipuu, Timo-Pekka: Malta. Mäkelä, Juhani: Satunnainen matkailija mini-Euroopassa.
Myös internetistä löytyy useita Maltasta kertovia sivuja: Maltan matkailutoimiston sivuilta http://www.visitmalta.com/ löytyy tietoa myös suomeksi . Monikulttuurisen kirjaston maailma-sivuilta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm, valitse aakkosellisesta maahakemistosta Malta ja löydät useita sivuja.
Rastafari-liike on poliittisuskonnnollinen liike, joka syntyi Afrikassa ja liitetään usein myös Jamaikan köyhimpään mustaan väestöön. Rastafarit vastustavat köyhyyttä, sortoa ja epätasa-arvoa Raamattu, ennen kaikkea Vanha Testamentti, ohjekirjanaan. Heidän tärkein uskomuksensa on että Haile Selassie, Etiopian entinen keisari, on mustan rodun jumala, eräänlainen Messias. Itse Selassie ei ollut rastafari, ainoastaan vakaumuksellinen kristitty. Rastafarien Jumalasta käyttämä nimitys on Jah. Juudan leijona edustaa Haile Selassieta, valloittajaa. Babylon on rastafarien käyttämä termi valkoisesta valtarakenteesta, joka on alistanut mustaa rotua vuosisatoja. Nykyään rastat katsovat että mustia alistetaan köyhyyden, lukutaidottomuuden ja epätasa-…
Veli Valpolan Suuri sivistyssanakirja (WSOY 2000) antaa karpaasi-sanalle kaksi merkitystä.
Karpaasi viittaa sanaan karbaasi, mikä tarkoittaa hihnoista punottua ruoskaa, ratsupiiskaa tai patukkaa.
Toiseksi karpaasi tarkoittaa sitkeää, rohkeaa miestä, kovaa jätkää.
Pietarsaaren historiasta on useitakin kirjoja, mutta tarkempaa historiikkia kaipaamaltasi aikakaudelta
ei keskeisistä aineistotietokannoista (Manda= maakuntakirjastojen yhteistk. Fennica= Suomen kansallisbibliografia) löytynyt. Lähinnä ajankohtaa on Anna Bondestamin En stad förvandlas (1978, Pietarsaaren pitäjän historia). Muita: Alma Söderhjelmin kolmiosainen Jakobstads historia, ilmestyntyt vuosina 1907-1915, Anna-Liisa Sahlströmina Och visslan skrek (Pietarsaaren tupakkateollisuuden ja työläisten historiaa); Risto Koskisen Kukkaroherrojen pelot (historiaa työväenliike näkökulmana ), Gunnar Strengell Det fria Finlands förkämpar (itsenäistymisen aika); Lars Westerlundin Massakern i Jakobstad -- klubbliv, jägarprotest och privatjustis (…
Surfcity-lehden sivuilta löytyvät vuoden 1999 levyt (tammikuu 2000) popvuoden tilinpäätös ja Suomipopin 99 suurinta (marraskuu 1999) vuosituhannen merkittävät suomalaiset popparit. http://www.city.fi/pop/
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-ainestohausta http://www.libplussa.fi
voit selata aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Valitse kohta monipuolinen haku, joka tarjoaa enemmän hakuvaihtoehtoja. Valitse hae teoksia ja julkaisuja joiden-kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoiksi valitse yhdistelmä seuraavista sanoista: yhtyeet, rock, Suomi, 1990-luku , muusikot, punk, historiikit. Tässä poimintoja aiheeseesi liittyvästä kirjallisuudesta.Tiimalasin santaa Eppu Normaalin tarina. Werner Söderström, 2000. Kostiainen, Pasi: Apulanta maalin alta…
Kirjastopalvelun julkaiseman "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat" (1999) mukaan Afrikka-sarjan järjestys on seuraava: Kivihaukka ; Valkoiset miehet ; Leopardi kulkee yössä ; Polttava rannikko ; Vihan ja rakkauden perintö ; Palava maa.
Yhteen kuuluvat myös - vaikka ilman erityistä sarjan nimeä - seuraavassa järjestyksessä: Kun leijona metsästää ; Ukkosen kumu ; Petolinnut ; Monsuuni. "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat" on luettavissa kirjastoissa. Kysäisepä neuvontatiskiltä.
Lastenlaulukirjoja: Suuri toivelaulukirja - Lastenlauluja( toim. Virpi Kari), Riitta Korpela: Ti-Ti Nallen laulukirja, Jussi Rasinkangas: Lastenlauluni, Soili Perkiö: Urpon ja Turpon laulukirja, Oravan pesä ja muita eläinlauluja lapsille( toim. Päivi Kerola), Muksuboksi - 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun, Musiikin maailmaan - Lauluja ja runoja( toim. Laura Voipio), Erna Tauro: Muumilaakson laulukirja. Tässä on murto-osa tarjonnasta, kannattaa siis kysellä lisää materiaalia lähikirjastonne virkailijalta.
Flavius Josefuksen Juutalaissotia ei liene suomennettu, mutta esim. Helsingin yliopiston pääkirjastosta
kirjaa löytyy useammalla kielellä (ainakin englanti, saksa, ranska, italia). Kirjaston tietokannassa
tekijän nimi on muodossa Iosephus Flavi.
Aihetta on suomeksi käsitellyt ainakin Pauli Huuhtanen mm. kirjassaan Juutalaissota 66-74 jKr, jossa
Josefusta on käytetty lähteenä.
