Avioero on edelleen kielletty Maltalla. V. 1997 Maltan hallitus aloitti "kansallisen keskustelun" avioeron laillistamisesta.
Lähde: The Europa Yearbook 2003
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttäen hakusanalla brändit kaksi englanninkielistä teosta Dowdy, Clare: Beyond logos : new definitions of corporate identity ja Olins, Wally: On brand : with 55 illustrations. Näiden teosten saatavuustiedot voit tarkistaa tietokannasta. Hakusanalla brändijohtaminen ei Helmetistä löydy viitteitä. Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta ei pystynyt tekemään hakuja juuri hakuhetkellä.
Kotimaisten lehtien viitetietokannasta Aleksista löytyivät seuraavat artikkelithakusanalla brändit: Karjalainen, Toni-Matti, Iittala kahmaisi tutut brändit, Muoto (ISSN 0358-3511)2002 ; 2 ; 30-31 (Designor Thomas Enckellin haastattelu), sekä Konttinen, Hannu,…
Hans Christian Andersen tunnetaan erikoisesti satukirjailijana, ja hänen kirjoittamansa sadut löydät esimerkiksi lähimmän kirjastosi satuhyllystä esim. kokoelmista Andersenin satuja (1984), Andersenin suuri satukirja (1990) tai Andersen: Kauneimmat sadut (1990). Andersenin teosten ja satujen luettelo löytyy teoksesta Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn (1998) s. 25 - 29.
Per Myrbergin "Nu ska hela rasket rivas" tunnetaan Ruotsissa nimellä "Trettifyran". Kyseessäoleva laulu on amerikkalaista alkuperää ja lähtöisin Stuart Hamblen'in kynästä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa "This ole house" Rosemary Clooneyn esittämänä sai vuonna 1955 "Song of the year" maininnan. Näyttää siltä, että laulusta tehtyjen suomennosten lähtökohta on alkuperäisteksti, eikä ruotsalainen käännös. Sauvo Puhtilan eli Saukin sanoitus tähän kappaleeseen esiintyy kuitenkin kahdella nimellä: "Torppavanhus" ja "Seiska". Edellisen on levyttänyt Kipparikvartetti, ja se löytyy CD-kokoelmalta "Muistoissamme". Jälkimmäinen eli "Seiska" löytyy Moog Konttisen CD:ltä "Rock'n'roll vuonna 0". Jotta Saukin sanoitusten "Torppavanhus" ja "Seiska"…
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
Suomen kielellä J. K. Rowlingistä löytyy tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175957912262
Lisää tietoa J. K. Rowlingista on saatavissa esimerkiksi seuraavasta kirjasta:
Tekijä: Smith, Jean
Teos: J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta
Julkaisutiedot: Helsinki : Memfis books, 2003 (Pieksämäki : RT-print)
ISBN: 951-98833-2-0 (sid.)
Englanninkieltä osaavan kannattaa vilkaista myös esimerkiksi näitä sivuja:
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Joanne-Kathleen-Rowling
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
Immi Hellénin runossa Paimenpoika on säkeistö:
Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkoni katto on korkea,
ja ystävä yksi on seurana,
joka muistavi paimenpoikaa.
Kokonaisuudessaan (neljä säkeistöä) se on esimerkiksi Immi Hellénin kokoelmissa
Lapsuuden lauluja ja Punaposki, Kultasuu, jotka löytyvät mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelmista.
Tarkoittanet Fedon A. Lindbergin Syön itseni hoikaksi -kirjaa. Muita vähähiilihydraattisia dieettejä löytyy Robert C. Atkinsin, Antti Heikkilän ja Pertti Pakarisen kirjoista. Uusimpia teoksia aiheesta ovat Rick Gallopin kirja GI-dieetti ja Fredrik Paulunin Verensokeriblues vuodelta 2003.
Mitään selkeää yhtenäistä historiaa kääretortuilla ei ole, vaan eri maissa on eri tyyppisiä kääretorttuja. Amerikassa on jelly roll, briteillä Swiss roll. Ranskassa on biscuit roulé, Espanjassa vaniljakiisselitäytteiset mustalaiskääröt. Kääretortuista voit lukea lisää mm. seuraavasta teoksesta; Willan, Anne: Tammen suuri keittotaito. Teoksen saatavuutta voit katsoa HelMet-aineistotietokannasta. http://www.helmet.fi/
Kääretortun käyttötapa, joka liittyy historiallisiin henkilöihin on Charlotte russe, eli Charlotte venäläiseen tapaan. Tällöin käytetään pyöreää vuokaa, joka vuorataan sokerikakkusormilla, kakkuviipaleilla tai kääretorttuviipaleilla. Itse sisältö on vanukastyyppistä. Tämän kehitti ranskalainen keittiömestari Antonin Carême…
Helsingin Sanomia säilytetään Helsingin pääkirjastossa noin kuuden kuukauden ajalta lehtinä. Tätä vanhemmat numerot on siirretty mikrofilmeille. Näiltä voidaan ottaa valokopioita yhden euron kappalehintaan.
Myös yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa on mikrofilmejä.
Lucan päivä näyttäisi olevan 18. lokakuuta.
Ks. http://italian.about.com/library/name/blname_luca.htm
http://www.excite.it/almanacco/santodelgiorno/2003/10/18
Näillä sivuilla todetaan, että nimipäiviä kyllä juhlitaan Italiassa, jopa yhtä innokkaasti kuin syntymäpäiviä.
Suoraan kreikkalaisten kirjailijoiden ja suoraan kreikankielestä viime vuosina on käännetty sangen vähän. Ja käännökset ovat lähinnä uskontotieteen alalta sekä filosofiaa, runoja ja muistelmia. Tässä oman listanne lisäksi suoraan kreikan kielestä käännetyt romaanit ja antologiat :
Russu, Nikol : Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri 2000)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Gummerus 2000)
Antiikin runoutta ja draamaa : suomennoksia (Otava 2002)
Ikivanha : antiikin vitsejä ja sukkeluuksia (tammi 2002)
Ruotsissa elävä ja ruotsiksi kirjoittava Theodor Kallifatides
on kirjoittanut mm. dekkarin nimeltä "Kuudes matkustaja" (Like 2003).
Monen muunkin kreikkalaisen kirjailijan tuotantoa voi olla suomennettu kolmannen…
Vaikuttaa kovasti Leo Tolstoin novellilta Missä on rakkautta, siellä on myös Jumala (Tolstoin tarinoita, Karisto 1979).
Novellissa suutari Martyn Avdeits kestitsee tosin kadunlakaisijaa, köyhää äitiä lapsineen sekä kaupustelijaeukkoa ja pojannulikkaa.
Samasta tarinasta on tehty myös ainakin kaksi lastenkirjaa:
*Holder: Pappa Panovin erikoinen vieras (Kirjaneliö 1979) sekä
*Tolstoi: Suutari Martti (Lasten Keskus 1986).
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta löytyy Knut Cannelinin Ruotsalais - suomalainen sanakirja vuodelta 1904. Kirjan lainattavissa oleva 3. painos on vuodelta 1921. Yhteydenotot kirjavarastoon tapahtuvat aikuisten osaston kautta puh. 09-31085001. Kirjaa ei löydy vielä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi , koska kirjavaraston rekisteröinti aineistotietokantaan on vielä osittain työn alla.
