Internet-tietosanakirja Wikipediassa on myös kaikille vuoden päiville omat sivunsa, joilla listataan ko. päivämäärien merkittäviä tapahtumia eri vuosina. Päivämäärän 8. huhtikuuta englanninkielinen Wikipedia-sivu listaa hieman enemmän kyseisen päivän tapahtumia kuin suomenkielisen Wikipedian vastaava sivu, myös vuodelta 1950. Valitettavasti listoista ei kuitenkaan löydy suomalaisia tapahtumia ko. päivältä.
8. huhtikuuta vuonna 1950 silloin vielä nuorten vastaitsenäistyneiden naapurivaltioiden Intian ja Pakistanin pääministerit Jawaharlal Nehru ja Liaquat Ali Khan allekirjoittivat ns. Liaquat–Nehru -sopimuksen, jonka tarkoituksena oli suojella molempien maiden etnisten vähemmistöjen asemaa ja hillitä levottomuuksia eri kansanryhmien…
Suomalaista uutta jännityskirjallisuutta on käännetty venäjäksi valitettavan vähän. HelMet-kirjastosta löysin alkuhätään kaksi kappaletta:
- Leena Lehtolainen / Mednoje serdtse: detektiv (2006)
- Hannu Luntiala / Poslednije soobtsenija (2008)
Alla linkit näiden teosten sijaintietoihin sekä linkki kaikkiin HelMetin venäjänkielisten dekkareiden hakutulokseen:
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/alehtolainen/alehtolainen/1%2C1%2C9…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/aluntiala/aluntiala/1%2C1%2C9%2CB/e…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=&…
Vastaavanlaisesta tilanteesta on tässä palvelussa kysytty aiemminkin.
Vaikka HelMet -tietokannassa näkyvät kirjan tiedot, niin itseasiassa yhtään nidettä ei vielä ole rekisterissä eikä siis varattavissa Lainaan yhtä aikaisemmista vastauksista:
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta…
Sanomalehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin kaupunginkirjastossa. Aamulehden vanhoja vuosikertoja ei kuitenkaan löydy mikrofilmeiltä http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla http://www.kansalliskirjasto....det.html
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Pi...ffs=1230
Enni Mustosen Koskivuori-sarja etenee seuraavasti;
1. Verenpisara ikkunalla, 1998
2. Ruiskukkaseppele, 1999
3. Kielon jäähyväiset, 2000
4. Metsäkukkia asvaltilla, 2001
5. Unikkoja ikkunassa, 2002
Tunnetuimpien sarjojen järjestys on helppo tarkistaa BTJ:n joka toinen vuosi päivittettävän "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen avulla. Se löytynee useimmista kirjastoista, ainakin neuvonnasta tai käsikirjastosta.
Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä…
Helmet-verkkokirjastosta saadaan esille muutamia kirjoja aiheesta haulla: ruokaperinne leivonnaiset
Toivottavasti seuraavista olisi iloa.
Vanhan ajan kahvileivät, toim. Arja Nurminen, Anna-Liisa Salo. Kauppiatten kustannus 1980.
Pitokokin herkkuja : [wanhanajan reseptejä], Veera Tuomi. Kustannus HD 2009.
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä, Bo Lönnqvist. Schildt 1997.
Kirjassa mielenkiintoinen leivosluettelo vuosilukuineen (tosin nämä leivokset ajoittuvat varhaisempaan aikaan, paljolti 1800-luvulle).
Seuraavat kirjat löytyvät haulla: ruokaohjeet 1950-luku
Kisatytön keittiö : Maija Honkasen ruokavuosi 1952
Muistoja kotiliedeltä : reseptejä 1950-luvulta nykypäiviin
Joka kodin keittokirja / Ulpu Järvinen, julk. 1950
Todettakoon…
Veli Nurmisen teoksessa
Kallion kirkko. - Kirjaneliö, 1977
ei seinämaalauksista juurikaan löydy tietoa. Kirjasen lopussa on kuitenkin luettelo 'Kirkon rakentajista', jossa mainitaan koristemaalari Carl Slotten nimi. Carl Slotten (1878-1946) helsinkiläinen liike 'Carl Slotte Stuccattur & Måleriaffär' oli arkkitehti Lars Sonckin luottoyhteistyökumppani ja oli hieman varhemmin osallistunut myös Tampereen tuomiokirkon maalaus- ja koristelurakkaan. Tammisaarelaissyntyinen Slotte oli alkuaan työskennellyt Vuorion maalariliikkeessä. Myöhemmin hän oli täydentänyt taitojaan opiskelemalla Ruotsissa ja Italiassa ja oli koristetaiteen menetelmien johtava tuntija maassamme. Vuonna 1907 hän oli ilmoittanut hallitsevansa mm. seuraavat menetelmät:…
Suomen murteiden sanakirjan mukaan korkkaali (myös korkkaadi, korkkaani, korkkaari, korkkaarni) viittaa sanaan korttikaari. Korttikaari sanaa taas käytetään putkasta, tyrmästä tai kylmästä huoneesta. "Lortit lituu oves juur yhtänäs, ja tupa on kylmä kun korkkaari (Pyhämaa)."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja : kahdeksas osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008.
Näyttäisi siltä, ettei suomeksi ole julkaistu oikein mitään kunnollista kokonaisesitystä länsimaisten kirjastojen historiasta vaan ainoastaan suomalaisesta kirjastosta tai alueellisista kirjastoista. Jotakin aivan karkeita yleislinjoja löytyy esimerkiksi Internetixin informaatiotutkimuksen osoitteesta http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotutkimu….
Sen sijaan englanniksi löytyy useitakin länsimaisen kirjaston historiasta kertovia teoksia. Valitettavasti tällaisia kirjoja näyttää olevan saatavilla lähinnä tieteellisistä kirjastoista, mutta niistä kirjoja on mahdollista kaukolainata mihin tahansa Suomeen tai jopa ulkomaille. Osa on saatavilla Kansalliskirjastosta Helsingistä.
Seuraavat kirjat saattaisivat olla…
Ring a ring o' roses on vanha englantilainen lastenloru, joka syntyi Lontoossa vuoden 1665 ruttoepidemian aikana.
Ring a-ring o' roses,
A pocketful of posies.
a-tishoo!, a-tishoo!.
We all fall down.
[Kysymyksessä siteerattu teksti on lorun amerikkalainen versio:
Ring around the rosey,
A pocketful of posies.
ashes, ashes.
We all fall down.]
Kranssi, kranssi ruusuja,
tasku täynnä rohtoja,
hatsii, hatsuu,
jokainen maahan kaatuu.
"Kranssi, kranssi ruusuja" tarkoitti ruttoa sairastavan pieniä punaisia täpliä. "Tasku täynnä rohtoja" viittasi jo antiikista periytyvään tapaan ja uskomukseen, että hyvänhajuiset kukat ja yrtit suojelevat paholaisten hengityksen löyhkältä. "Hatsii, hatsuu" kuvasi aivastusta, ruttoaikoina tyypillistä tartunnan oiretta…
Nimen alkuperälle ei löytynyt selitystä. Juhani Pöyhösen kirjassa Suomalainen sukunimikartasto 2: Karjalassa esiintyneet nimet Jälkö esiintyy. Kirjasta löytyy nimen levinneisyys Suomessa ja Venäjän Karjalan alueella. Suomen sukututkimusseuran Hiski-hakuohjelman avulla voi myös etsiä nimen haltioita erilaisin perustein:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Ehkäpä seuran Suku Forumin avulla saisit selvyyttä nimelle:
http://suku.genealogia.fi/
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 171 Jälkö-sukunimistä:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ainakin Suuressa käsityölehdessä vuodelta 2004 (nro 3, s. 37 ja 68-69) on ohje. Artikkelin nimi on Tuulahdus pohjoisesta
(Lapin henkeen: revontulipusero ja neljäntuulenmyssy).
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista.
Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä…
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kotro” perustuu ortodoksiseen etunimeen, joka esiintyy kreikassa muodossa ”Kodratos” ja venäjässä muodoissa ”Kondratij” ja ”Kodrat”. Kreikankielisen nimen merkitys on ’neliömäinen’.
Kyseinen etunimi on siirtynyt sukunimeksi Suomessa tiettävästi Uudellakirkolla, Ruokolahdella, Johanneksessa, Jaakkomassa ja Juuassa. Myös Savossa Kotroja on asunut Puumalan seudulla ilmeisesti 1500-luvun lopulla tai myöhemmin.
”Kotro” ei ole kovin yleinen sukunimi Suomessa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että se on ollut sukunimenä vain 634 suomalaisella. Nykyisenä nimenä se on 354 suomalaisella, joista 176 on…
Tässä pari linkkiä Wikipedian lisäksi josta löytyy vastaus kysymykseesi.
http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/satanismi
http://pakana.info/Satanismi.html
Jyväskylän kaupungin perustaja oli Carl Christian Rosenbröijer. Jyväskylän historiasta voit lukea seuraavista verkkopalveluista:
Jyväskylän aikamasiina, http://www3.jkl.fi/historia/ (Rosenbröijeristä, joka teki aloitteen kaupungin perustamisesta http://www3.jkl.fi/historia/henkilot/rosenbroijer/ ) ja Markkinapaikasta mainio kaupunki http://www3.jkl.fi/historia/lyhyt/ . Jyväskylä sai kaupunkioikeudet 1837.
Hei!
Turun musiikkikirjastossa on runsaasti pianon soitonoppaita ja nuottikirjoja. Tässä on muutama pohtimamme suomeksi toimitettu esimerkki:
Pianon avain 1 (Louhos)
Sisältää lyhyitä pianokappaleita soitto- ja nuotinlukuohjeineen
Pianon avain 1, ohjelmisto (Louhos)
Rinnakkainen harjoituskapplekokoelma edelliselle.
Kiehtovat koskettimet (Kuoppamäki)
Harjoituksia, asteikkoja, sävellajit sekä runsaasti lyhyitä esimerkkejä ja harjoituskappaleita.
Pianoetydejä 1 (Louhos)
Etydinuotinnoksia, kaikkien soittamiseen lyhyt ohjeistus.
Postimuseolla on alansa valokuva-, esine- ja kirjakokolema. http://www.posti.fi/postimuseo/kokoelmat/
Postimuseo sijaitsee Helsingin pääpostitalolla, Asema-aukio 5 H. Kuvia kylteistä kannattaa tiedustella sähköposti tai puhelimitse, yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.posti.fi/postimuseo/yhteystiedot/
