Joulunäytelmiä on koottu useisiinkin kirjoihin. Kysymyksestä ei käy ilmi, halutaanko näytelmiä lasten tai nuorten vai aikuisten esitettäviksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voi hakea joulunäytelmiä kirjoittamalla asiasana kenttään "joulunäytelmät"
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Joitakin kirjoja löytyy myös yhdistämällä asiasanat "joulu" ja "näytelmät".
Esim. aikuisten esitettäviä ja huumoripitoisia pienoisnäytelmiä löytyy kirjasta:
Karjalainen, Meeri: Solokkuvaaralaiset tulloo toas, 1982
Lapsille ja nuorille tai koulun joulujuhlaan mm. seuraavia:
Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, 1982
Wallin, Raimo S.: Noudata…
C.S. Foresterin kirjoittamat Hornblower-kirjat on kaikki suomennettu. Teoksia on alunperin yhteensä 11 ja ne on suomennettu seuraavasti:
Komentajakapteeni Hornblower 1-2 (sis. teokset The Happy Return, A Ship of the Line ja Flying colours)
Kommodori Hornblower (The Commodore)
Lordi Hornblower (Lord Hornblower)
Upseerikokelas Hornblower (Mr. Midshipman Hornblower)
Luutnantti Hornblower (Lieutenant Hornblower)
Hornblower Turkin vesillä (Hornblower and the Atropos)
Hornblower Länsi-Intiassa (Hornblower in the West Indies)
Hornblower ja Hotspur (Hornblower and the Hotspur)
Hornblower ja hänen omatuntonsa (Hornblower and the Crisis), sisältää myös novellit Hornblower ja McCoolin leski sekä Viimeinen kohtaaminen)
Lisätietoja kirjoista saa esim.…
Tampereelle sijoittuvia romaaneita voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi tekemällä asiasanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään Tampere romaanit. Vastaavasti Tamperetta käsittelevää tietokirjallisuutta voidaan hakea kirjoittamalla hakukenttään esim. Tampere rakennuskulttuuri tai Tampere historia. Lisää Tampere-aiheista kaunokirjallisuutta voit hakea Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi .
Näin löydät mm. 1960-luvun Pispalaan sijoitetun Vartti, Riitta: Pispalan enkeli (1991); rikosromaanin Kirstilä, Pentti: Jäähyväiset lasihevoselle (1981); 1960-luvun Tampereelle sijoittuvan Salama, Hannu: Minä, Olli ja Orvokki (1975); 1920-luvun Tamperetta kuvaavan Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973) sekä…
Tekoäly on väärässä. Colin Nutleyn ohjaama Änglagård (1992), suomenkieliseltä nimeltään Enkelten talo, oli Finnkinon maanlaajuisessa levityksessä. Ensi-ilta oli Helsingissä elokuvateatteri Nordiassa 5.3.1993. Elokuva on ollut Suomessa myös VHS-, DVD- ja Blue-ray-levityksessä ja esitetty televisiossa, viimeksi vuonna 2019.On mahdollisuus, että tekoälyllä on mennyt elokuvat sekaisin, sillä Änglagård sai kaksi jatko-osaa. Elokuva Änglagård - Andra sommaren (Enkelten talo - toinen kesä, 1994) oli pohjoismaiseen elokuvaan erikoistuneen Walhalla ry:n levityksessä, ja sekin nähtiin ainakin Helsingissä art house -elokuvateatteri Illusionissa. Sen sijaan sarjan viimeinen elokuva Änglagård - Tredje gången gillt (2010) ei ole ollut Suomessa…
Ammunet on hyvin harvinainen sukunimi, jonka nimisiä oli vuonna 2025 55 henkeä Suomessa. Ammunetit ovat karttojen mukaan kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Oulun läheltä ja erityisesti entisen Paavolan kunnan (nykyisin Siikajoki) alueelta.Lehdessä Siikajokilaakso 17.8.2006, sivulla 5 on otsikkona: "Ammunettien sukunimi tulee Ranskasta: sukukokous Saarikosken koululla". Tässä linkissä taas pohditaan Ammunettien ranskalaista taustaa. Samasta linkistä voi päätellä, että Paavolassa vuonna 1705 kuolleen Eskil Eskilsson Ammunetin kohdalla nimi on kirjoitettu eri vuosina muun muassa muodoissa Amullet (1697), Amnunect (1699), Ammunetz (1704) ja Ammunot. Nämä kirjaustavat viittaavat siihen, että kyseessä on ollut suomalaisen papin korvaan vieras,…
Vanhin verkosta löytämäni maininta kyseisistä poron nimistä löytyy julkaisusta Tekniikan Waiheita 4/05 ja sieltä Jaakko Suomisen artikkelista Petteri Punakuonoa mekanisoimassa - Joulupukki ja liikennevälineiden modernisaatio. Suominen puolestaan viittaa Kauppa- ja teollisuusministeriön 1998 julkaisemaan Joulupukin aapiseen, jonka on kirjoittanut Sinikka Salokorpi. Valitettavasti Joulupukin aapista ei ilmeisesti enää löydy verkosta, eikä sitä ole kaupunginkirjaston kokoelmassakaan. Salokorpi on kirjoittanut muutakin jouluun liittyvää, mm. Joulun aikaan (1998), mutta ainakaan kyseisessä teoksesta en löytänyt mainintaa porojen nimistä.
Verbi tuudittaa juontaa juurensa sanasta tuutu 'kehto', joka on tullut sukulaiskielistä: esim. karjalan tuuti, inkerin tudu, vatjan tutu.Tuudittaa Suomen kielen etymologisessa sanakirjassaTuutu Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Samalla sivulla vastataan myös esittämääsi kysymykseen: "Aineistoa ei ole digitoitu. Tämä aineisto on tilattavissa digitaalisena toimituksena". Lue lisää: https://kansallisarkisto.fi/digitaalinen-toimittaminenAstiaa käyttämällä löytyy myös esimerkiksi aineisto: Turun raastuvanoikeuden tuomio- ja sakkoluettelot (1943-1943). Tätä aineistoa ei ole digitoitu, mutta voit tilata sen ilman veloitusta tutkijasaliin Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteeseen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että aineisto on käyttörajoitettua. Jos siis teet tieteellistä tutkimusta tai sukututkimusta tai haet omia tietojasi, saattaa arkisto myöntää käyttöluvan.Lisää tietoa raastuvanoikeuksien arkistoista löydät täältä: Arkistojen Portti - Aineisto-oppaat -…
Helsingin yliopiston ylläpitämän Yliopiston almanakkatoimiston tuottamassa nimipäiväkalenterissa ei ole mitään mainitsemistasi nimistä. Almanakkatoimiston sivuilla Usein kysytyt -palstalla kerrotaan, että "omaa nimipäivää voi oikein hyvin viettää myös jonain itse valitsemanaan päivänä, vaikkakin epävirallisesti. Kalenterista voi etsiä vaikkapa nimiä, jotka muistuttavat äänteellisesti tai merkitykseltään omaa nimeä."Lähteet:Yliopiston almanakkatoimisto. https://almanakka.helsinki.fi/ Viitattu 6.8.2026
Porin ruotsinkielinen nimi on Björneborg, joka tarkoittaa Karhukaupunkia tai Karhulinnaa. Sen viimeisestä tavusta -borg Pori on nimetty. Latinaksi Björneborg on arctopolis, koska arktos tarkoittaa karhua ja polis kaupunkia.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pori (Porin nimestä viidennessä kappaleessa)
Täysin kuvauksesi kaltaista kirjaa en valitettavasti löytänyt. Mutta ehdotan kuitenkin vuonna 1974 ilmestynyttä klassikkoteosta Susityttö (engl. Julie of the wolves). Kirjoittaja on Jean Craighead George. Kirjasampo-palvelussa kirjan esittelytekstissä kerrotaan muun muassa, että "eskimotyttö Mijaks on lapsivaimo, joka on lähtenyt avioliittoaan pakoon. Hän eksyy Alaskan rannattomalla tundralla. Susilauma on lähettyvillä, ja hänen ainoa pelastuksensa on liittyä laumaan! Susien johtajauros Amaroq pitää huolta tytöstä." Teosta on pari kappaletta Pasilan kirjavarastossa ja sen voi varata Helmetin kautta.Tai ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa kirjan?Lähteet:Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/fi
Tämä taitaa olla viittaus M.A Nummisen biisiin Kuinka saisin rikki kookospähkinän. Vastaan kuitenkin kysymykseen: Aamuset-nettisivuilta löytyy tällainen ohje: "Kookoksen päässä on kolme tummempaa kohtaa. Paina tummasta kohdasta läpi jämäkkä piikki, vaikkapa ruuvimeisseli. Pyörittele piikkiä hetki, jotta saat valutettua kookosveden astiaan.Aseta kookospähkinä poikittain pöydälle. Ota tukeva veitsi ja ala naputella varovaisesti varren lappeella pähkinää keskeltä. Kierrä pähkinää pikku hiljaa ympäri siten, että naputtelet koko ympärysmitan alusta loppuun. Parin kierroksen jälkeen pähkinään ilmestyy halkeama. Rako kasvaa naputtelun myötä, kunnes se kiertää koko pähkinän. Halkaise pähkinä kauniisti keskeltä kahtia. Tämä onnistuu…
Suomen sukulaisuussanastossa suhde menee näin:Sinä ja siskosi olette sisaruksia.Teidän lapsenne ovat keskenään serkkuja.Sinun lapsenlapsesi ovat siskosi lapselle pikkuserkkuja.Siten siskosi lapsen ja sinun lapsenlapsesi välinen sukulaisuussuhde voidaan ilmaista niin, että he ovat keskenään pikkuserkkuja, vaikka kuuluvatkin eri sukupolveen. Suomen kielessä ei ole yleisessä käytössä erityistä, täsmällistä nimitystä juuri tälle eri sukupolvien väliselle serkkuussuhteelle.Käytännössä voi siis sanoa, että siskosi lapsi on lapsenlapsillesi pikkuserkku ja vastaavasti lapsenlapsesi ovat siskosi lapsen pikkuserkkuja. Arkikielessä tällaisia suhteita kuvataan usein väljemmin vain sukulaisiksi tai serkuiksi.Lisätietoja sukulaisuussanastosta löytyy…
Täysin kattavaa listaa tuskin on olemassa, mutta Suomi.fi-sivustolla, Verohallinnon tulorekisterissä, (Valtio – Keva) ammattinimike koodistossa on yli 12 000 ammattinimikettä aakkostettuna, ja sieltä on tosiaan löydettävissä hyvin monenlaisia ammatteja: 1. luokan lähetystösihteeristä öljysora-aseman apumieheen. Listan voi halutessaan ladata myös omalle koneelleen.Valtion avoimet työpaikat taas löytyvät Valtiolle.fi-sivustolta, esimerkiksi tehtäväalueittain lajiteltuna.
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että koommin on adverbi, jota käytetään kielteisissä yhteyksissä ja joka tarkoittaa "siitä saakka, siitä lähtien, sittemmin, enää sen jälkeen".https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/koommin?searchMode=allKoommin sanaa käytetään murteissa liittämässä edellä sanottuun jonkin täydentävän, vahvistavan lisäyksen: pikemminkin, lähes, melkein. Suomen murteiden sanakirjasta voit lukea lisää koommin-sanasta:Koommin-sana Suomen murteiden sanakirjassaAdverbi on sanaluokka, joka määrittää verbiä, adjektiivia tai toista adverbia.https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:adverbihttps://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdfhttps://kaino.kotus.fi/cgi-bin/julk1/termit.cgi?h_id=aCHEIIEJC
Kommenteissamme ehdotettiin elokuvaa Korpisen veljekset, joka on Erno Paasilinnan novelliin pohjautuva Rauni Mollbergin lyhytelokuva.https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1069860
Hei, uuden kirjastokortin saatte käymällä kirjastossa asiakaspalveluaikoina. Mukaan tarvitsette kuvallisen henkilötodistuksen esimerkiksi passin tai ajokortin.Uuden kirjastokortin hinta on neljä euroa
Täysin sopivaa kirjaa en antamillasi rajauksilla onnistunut löytämään. Pari jokseenkin sopivaa vaihtoehtoa kuitenkin tulee mieleen:Lee Child: Tappotahti (suom. 2010). Kirjan kansikuva on tummanpuhuva, ja sen alussa on intensiivinen, aseellinen kohtaus paikallisessa yhdysvaltalaisessa dinerissa. Kirjaa voi myös kuvailla väkivaltaiseksi ja raa'aksi. Toisaalta Lee Child eli James Dover Grant on syntyjään brittiläinen, vaikka hänen kirjansa sijoittuvatkin pääasiassa Yhdysvaltoihin.Karin Slaughter: Menneisyyden jäljet (suom. 2018). Romaanin alku sisältää verisen ampumavälikohtauksen yhdysvaltalaisessa dinerissa. Suomennoksen kansikuva on kuitenkin vaalea, ja kirjailija on nainen.Kumpikaan kirja ei käsittääkseni sisällä kustantajan lisäämää K-18…
