Haulla "äänikirjat lastenkirjallisuus" tai "äänikirjat sadut" pääsee selamaan HelMet-kirjastojen kokoelmaa.
Kirjastossa on äänikirjoina esim. Miinaa ja Manua, Mauri Kunnasta, Markus Majaluomaa, Jukka Parkkista, satukokoelmia, Lindgrenin Melukylän lapset. Kävisköhän joku näistä?
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävä kaunokirjallisuus lienee kautta aikojen herättänyt kiistelyä eri syistä. Opettajien näkemykset "hyvästä kirjallisuudesta oppilaille" eivät aina saa ymmärrystä vanhempien suunnalta. Tällaisissa tapauksissa lienee aina parasta keskustella opettajan kanssa, joka kuitenkin on oman alansa ammattilainen ja pystyy todennäköisesti perustelemaan sen, miksi jokin kirja on valittu kaikille pakolliseksi luettavaksi.
Pakollisuus yläasteella liittyy tiettyihin oppisisältöihin sinänsä, valitut kirjat lienevät koulu- ja opettajakohtaisesti vaihtelevia. Tarkoitus on pakollisuudella varmistaa, että kaikki saavat tietyn perusopetuksen, myös kirjallisuuden puolella (aivan kuten muissakin aineissa käydään "…
HelMet-kirjastojen kokoelmien, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset, viimeiset niteet sijoitetaan yleensä Pasilan varastokirjastoon ja musiikin osalta Tikkurilan musiikkivarastoon. Joitakin pääkaupunkiseudulla huonoon kuntoon menneitä vanhoja kirjoja voi löytyä myös Suomen yleisten kirjastojen Varastokirjastosta Kuopiosta http://www.varastokirjasto.fi/fi/, josta niitä voi kaukolainata omaan kirjastoon.
Vieraskielisten kirjojen osalta tilanne on sikäli hankalampi, että niitä tavallisesti hankitaan kutakin teosta kohden vain yksi tai muutama kappale valtavan laajasta tarjonnasta. Silloin huonoon kuntoon, turmeltunutta tai kadonnutta viimeistä kappaletta ei voida varastoida. Joka tapauksessa Varastokirjastoon pyritään sijoittamaan kaikki…
Emme löytäneet kummallekaan laululle ruotsinkielisiä sanoja. Kyselin myös muutamalta ruotsinkieliseltä työkaverilta asiasta ja he eivät myöskään olleet kuulleet näitä muuten kuin suomeksi.
Voisiko kyseessä olla Walter Moersin ”Huviretki hukkateille”? Kansikuva näkyy osoitteessa http://www.risingshadow.fi/library/book/968-huviretki-hukkateille-seikk…. Se on tosin uudempi kuin muistamasi ajankohta.
Tuula on tullut etunimenä käyttöön 1900-luvun vaihteessa. Se tuli almanakkaan vuonna 1950. Suurimmassa suosiossa se oli 1940-1960-luvuilla. Nimeä on pidetty Kalevalasta peräisin olevan nimen Tuulikki lyhentymänä. Nimikirjoissa esitetään lähtökohdaksi myös Larin-Kyöstin 1890-luvulla sanoittamaa laulua Tuulan tei. Se on myös yhdistetty sanoihin tuuli ja tuulonen. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet (2005).
Fennica-tietokannassa on ennakkotieto, jonka mukaan Punainen Jättiläinen -niminen kustantamo julkaisee suomennokset teoksista All You Need Is Kill 1 ja All You Need Is Kill 2 tämän vuoden aikana. HelMet-tietokannassa on jo mahdollisuus tehdä näihin varauksia ( http://luettelo.helmet.fi/record=b2188584~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b2188583~S9*fin). Tarkka julkaisuaika ei ole tiedossa, mutta mahdollisesti jo toukokuussa.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että verbi ”näytellä” perustuu sanaan ”näyttää”, joka taas on johdettu ikivanhasta sanasta ”nähdä”. ”Näytellä” on esiintynyt suomen kirjakielessä jo Agricolasta alkaen mutta merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Teatteritermiksi sana ”näytellä” on ottanut Pietari Hannikainen 1845 ja johtanut sanan ”näytös”. Paria vuotta myöhemmin sen johdoksen ”näytelmä” ovat ottaneet käyttöön August Ahlqvist ja Antero Varelius. Aikaisemmin sanaa on käytetty merkityksessä ’ilmiö’ ja ’taulu’.
Teatteritermin kehitys juontuu siis aikaa, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta suomen kieli pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Ajan linjan mukaisesti haluttiin suosia…
Kaverisi voi lainata varaamasi aineiston puolestasi. Hän voi lainata aineiston joko omalle kortilleen tai sinun kortillesi. Siinä tapauksessa, että hän lainaa aineiston sinun kortillesi, sinun pitää kirjoittaa hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, joka on voimassa vain tätä lainauskertaa varten.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että Kimmo on kansanrunoissa esiintyvä nimi, joka tuli laajemmin tunnetuksi Eino Leinon runosta Kimmon kosto (kokoelmassa Kangastuksia, 1902). Nimeä esitettiin etunimeksi jo vuonna 1865. Almanakassa se on ollut 2.8. vuodesta 1929. Alkuosan perusteella Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Kimmon Kimin tavoin Eudokimokseen.
Kysymyksessä lienee murreluontoinen ilmaus, koska suomen kielen sanakirjat (Nykysuomen sanakirja, Perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja) eivät sitä mainitse.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 5, s. 1397 sen kuitenkin tuntee, sijoittaa Juvalle ja antaa merkitykset 'töminä, jytäkkä', samaa juurta olevia verbejä - edelleen Juvalla - olisivat TUMUTA, TUMUILLA ja TUMUTTAA 'tömistellä, pitää kovaa jytäkkää'.
Sanan etymologia näyttää olevan epäselvä. Mahdollisesti se on vain ääntä jäjittelevä.
On myös pohdittu, olisiko TUMULLA yhteys sellaisiin sanoihin kuin TOMAHTAA, TOMU sekä merkityksessä 'töminä' että 'pöly'.
Kaikille näille sanoille löytyy vastineita myös lähisukukielissä, niissäkin ne tietysti voivat olla alkuaan ääntä kuvaavia.…
Hiski-tietokannan mukaan Björkengren-sukunimiä löytyy muun muassa Mikkelistä, Juvalta ja Puumalasta. Karjalatietokanta tietää kertoa, että luovutetun Karjalan puolelta löytyy myös muutama Björkengren (Jaakkima ja Jääski), mutta henkilöiden syntymäpaikaksi on merkitty Mikkeli. Mikkelistä löytyykin varhaisimmat merkinnät Björkengren-nimestä.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Björkengren nimi on juuri Jääskessä muutettu Koivuseksi. Koivu (Björk) kuuluu sekä vanhimpiin että nuorimpiin talon- ja kylännimiin eri puolella maata.
Väestöliiton nimipalvelun mukaan Björkengren-nimeä on ollut yhteensä 31 henkilöllä, joista 18 on ollut jo kuolleilla.
Historiallisen sanomalehtikirjaston haussa (http://digi-old.kansalliskirjasto.fi/index.…
Kuten itsekin uumoilet, kysymyksesi on niin laaja ja monipolvinen, että saat paremman vastauksen menemällä kirjastoon näitten samojen kysymysten kanssa. On aina helpompi lähestyä monimutkaisia aiheita keskustellen, sillä suinkaan kaikilla hakutermeillä ei välttämättä löydy kirjallisuutta suoraan. Esimerkiksi hakusanalla "transgressio" ei löydy HelMet-tietokannasta kuin yksi julkaisu, mutta lisää voisi löytyä, jos tietäisimme, mihin aiheeseen termin kysyjä liittää. Aivan sama juttu tanatologian kanssa, vain yksi julkaisu löytyy (Kuoleman kulttuurit Suomessa, Gaudeamus 2014), mutta keskustellen saattaisi muutakin aihetta sivuavaa löytyä. Kirjaston hakusanat eivät aina vastaa niitä termejä, joita arkikielessä käytetään. Keskustellen tällaiset…
Sinulla näyttäisi olevan varsin laaja maku! Koetan löytää jotain päälinjoja, joiden mukaan suosittelen.
Dekkareissa voisit kokeilla Tony Hillermanin Jim Chee -sarjaa, Tarquin Hallin Vish Puri -sarjaa ja Elizabeth Handin Cass Nearysta kertovia kirjoja Pimeää kohti ja Katoava valo. Dekkareita suositellaan paljon Tornion kirjaston ylläpitämällä Dekkarinetti-sivustolla (ww.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti).
George RR Martinin ja JRR Tolkienin perusteella suosittelisin Robin Hobbin Näkijän tarua, Gene Wolfen Uuden auringon kirja -sarjaa ja Patrick Rothfussin vielä keskeneräistä Kuninkaansurmaajan kronikkaa. Fantasia- ja tieteiskirjallisuudesta löytää suomeksi hyviä suosituksia Risingshadow.fi -sivustolta. (www.risingshadow.fi) Myös…
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin peruskoulun yläkoulun matematiikan kirjoja:
- Kuutio yksilölliseen opetukseen. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kuutio. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kolmio : matematiikan tietokirja / Olli Latva, Aulis Tolvanen, Tuulikki Tuomaala, Rita Järvinen, Jari-Pekka Makkonen
- Laskutaito. 8 / Teuvo Laurinolli, Raija Lindroos-Heinänen, Erkki Luoma-aho, Timo Sankilampi, Kirsi Talvitie, Outi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smatematiikka%20peruskoulu%2…
Tässä kemian kirjoja:
- Avain. Kemia. 1 / Jarmo Happonen, Martti Heinonen, Helena Muilu, Kimmo Nyrhinen, Hanna Saarinen
- Aine ja energia. Kemia. 2 : Yksilölliseen oppimiseen…
Helmet-kirjastoissa on Eino Pietolan kirja Korpisotaa Vienan Karjalassa (2001), johon on koottu Pietolan kirjat Korpisoturit, Kärkikomppania ja Läpimurto länteen. Tämän kokoomateoksen sisältämien kirjojen nimet löytyvät Helmetistä kirjan tietojen ja kirjastoluettelon alapuolelta kohdasta Sisältö. Kirjan tiedot löytyvät siis myös, kun hakee tämän yksittäisenäkin ilmestyneen kirjan nimellä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1455637__SEino%20Pietola%2…
Todennäköisesti Pietolan vuonna 1979 ilmestynyt kirja Kärkikomppania on ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta poistettu kokoelmista esimerkiksi huonokuntoisuuden takia.
Kun hakee aineistoa, jota ei Helmetin kokoelmista löydy, tietokanta yrittää arvata, mitä…
Kirja on aivan uusi, ilmestynyt maaliskuussa 2015. Se ei ole tulossa Hämeenlinnan kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi kaukolainapyynnön. Tietoa kaukopalvelusta alla olevan linkin kautta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
