Vanamo-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat romaanit, jotka jollain tavalla käsittelevät aiheita psykoterapia ja/tai trauma: Pystynen, Tiina: Häpeähäkki: romaani mielenpimennoista, Vainio, Tuomo: Lasinen vankila, Hage, Rawi: Torakka, Ullmann, Linn: Aarteemme kallis, Giordano, Paolo: Alkulukujen yksinäisyys, Barker, Nicola: Apposen avoinna, Kallio, Helena: Ennen kuin sielu puutuu ja Denker, Henry: Paluu elämään. Sinua voi ehkä kiinnostaa myös Kata Kärkkäisen muistelmateos Tulikärpäsiä.
Mikäli haluat laajemman valikoiman kirjallisuutta, voit ottaa yhteyttä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tarjoamaan kirjallisuusopastukseen: https://www.vanamokirjastot.fi/kirjallisuus-ja-musiikkiopastus?culture=fi . Linkin takaa löydät…
Helsingin Sanomilla on muiden isojen lehtitalojen tapaan omat kuva-arkistonsa, jossa niitä alkuperäisiä valokuvia säilytetään. Normaalisti tällaiset arkistot eivät ole noin vain ulkopuolisten käytössä, mutta ottamalla yhteyttä Päivälehden arkistoon saa nopeasti tietää, mitkä kuvat ovat tutkittavissa ja ehkä ostettavissa omaan käyttöön.
Helsingin Sanomat on myös elokuussa 2017 avannut vanhat lehtensä digitaalisessa muodossa lehden "digitilaajien" ulottuville nimellä Aikakone. Digitointi on yhtä hyvää tasoa kuin Kansalliskirjaston digiarkistonkin, joskin jälkimmäisen hakuominaisuudet ovat aivan eri luokkaa. Aikakoneen digitoidut kuvat ovat rasteroituja lehtikuvia, eivät siis hyvälaatuisia originaaleja.
Useimmilla arkistoilla on…
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)…
Hei!
Tässä on sinulle linkit, joista vastauksen pitäisi löytyä:
https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/kursdata.html?identifier=24254&marketplace=24&inhibitTrade=1
https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/kurssihistoria.jsp
Felix Krohnin laulu Kaiku, op. 4, nro 3 Zachris Topeliuksen tekstiin on julkaistu vain yksittäisnuottina (Westerlund REW333) vuoden 1920 tienoilla. Lainattavan kappaleen saa Sibelius-Akatemian kirjastosta Helsingistä, yleisissä kirjastoissa sitä ei näyttäisi olevan.
Felix Krohnin musiikkia elokuvaan Linnaisten vihreä kamari ei ole julkaistu itsenäisesti missään muodossa, mutta itse elokuva on julkaistu DVD-levynä, joka löytyy ainakin HelMet-kirjastojen kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2224282~S9*fin), mutta näyttää olevan hyllyssä myös Turussa, Maskussa ja Naantalissa. Tarkat tiedot elokuvan musiikista löytyvät Elonet-tietokannasta.
Valokuvien etsiminen on todella haastavaa, ellei joku ole digitoinut vanhaa valokuvaa ja…
Helsingin Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Vanhemmat numerot ovat luettavissa mikrofilmattuina. Mikrofilmeistä voi ottaa valokopioita. Mikrofilmien lukemiseen tarkoitettu kone on varattavissa Varaamon kautta.http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010).
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Tätä fanifiktiona tuotettua kirjasarjaa näyttäisi olevan ainoastaan Kongressin kirjaston kokoelmissa Yhdysvalloissa. Sitäkään tuskin saa lainaksi. Kirjat ovat luettavissa verkossa, mutta käännöksiä niistä ei ole:
http://falloutequestria.wikia.com/wiki/Fallout:_Equestria
Tietojen saatavuus riippuu henkilöstä. Toiset kertovat avoimemmin itsestään ja toiset eivät halua tietojaan julkiseksi.
Arvonimen saajien oletetaan olevan hyvämaineisia ja nuhteettomia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Listoja arvonimen saajista kyllä löytyy.
Vuosilta 1994-2013 https://www.ilkka.fi/polopoly_fs/1.1475585.1380885155!/menu/standard/file/My%C3%B6nnetyt%20arvonimet%20vuodesta%201993.pdf
ja uudemmilta vuosilta
https://fi.wikisource.org/wiki/Tasavallan_presidentin_19.12.2014_my%C3%B6nt%C3%A4m%C3%A4t_arvonimet
http://vnk.fi/documents/10616/157731/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf/35cadf1d-ec88-40f2-81c9-3f8fb7915695/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf.pdf
http://vnk.fi/documents/10616/157731/…
Mildred J. Hillin säveltämään "Happy birthday" -onnittelulauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia kuin Sauvo Puhtilan tuttu yksisäkeistöinen "Paljon onnea" (ks. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista: https://urly.fi/WGO).
Hilkka Norkamon versiossa "Olkoon onneksi" on kolme säkeistöä. Laulu löytyy nuotista Laulukerho : 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963). Laulu alkaa: "Olkoon onneksesi, olkoon onneksesi". Toinen säkeistö alkaa: "Ilon silmillesi". Kolmas säkeistö alkaa: "Tänne ystäväsi".
Erkki Ainamon versiossa "Onneksi olkoon" on siinäkin kolme säkeistöä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Toinen säkeistö alkaa: "Nämä yrtit nyt tuo". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän…
Valitettavasti sanonnalle ei löydy alkuperää. Ainakaan näissä kirjoissa ei sanontaa mainita:
-Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2015.
-Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla. 500 sanontaa ja niiden alkuperää. WSOY. 2005.
-Meri: Sanojen synty. Gummerus. 2002.
-Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja. Otava. 1981.
-Heikura: Näissä merkeissä. Otava. 2003.
-Heikura: Samoilla linjoilla. Otava. 2004.
-Kuisma: Tupenrapinat. Maahenki. 2015.
-Päivä pulkassa, pyy pivossa. Valitut Palat. 2014.
Myöskään kahlaus netin sivuilla ei tuota tulosta sanonnan etymologiasta. Yksittäisille sanoille "jättää" ja "väli" löytyy tietoa alkuperästä, mutta yksittäiset sanathan eivät kerro kokonaisen sanonnan alkuperästä.
Helsingin Sanomat kertoo 19.11.2017 ilmestyneessä artikkelissa Rainer Steniuksen kuolleen 5.12.2014. Sen jälkeen on kestänyt 50 päivää ennen kuin hänet on löydetty.
Lisätietoja kirjasarjan Urheilun nousuja ja laskuja kuudennesta osasta Kiveenhakatut. https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää, mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut.
- Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär
- Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia
- C. S. Lewis, Narnian tarinat
- Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat
Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-6019584
Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.
Satu on vuonna 1986 suomeksi ilmestyneestä Arnold Lobelin kirjasta Hiirijuttuja, jonka on suomentanut Hannele Huovi. Kirjassa on useita kertomuksia, muistamasi sadun nimi on Matka. Siinä hiiri lähtee tervehtimään äitiään ensin autolla, sitten rullaluistimilla, sen jälkeen saappailla ja lenkkitossuilla. Kulkuvälineet hajoavat yksi toisensa jälkeen, ja hiiri ostaa uuden jatkaakseen matkaa. Lopulta hänen jalkansakin kuluvat loppuun, mutta hän ostaa uudet jalatkin, ja pääsee perille ilahtuneen äitinsä luo.
Kaupallisten julkaisujen tarkat myyntiluvut ovat liikesalaisuuksia, eikä tätä tietoa ole yleisesti saatavana oikeastaan minkään kirjan tai kirjailijan osalta. Aina silloin tällöin näkyy uutisia ja painoslukuja kirjoista, joista on tehty suurimmat painokset. On kuitenkin huomattava, että painosmäärä ja myyntiluku ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäinen on useimmiten pienempi. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta vain kustantaja tietää tarkalleen - ja mahdollisesti, mutta ei välttämättä kirjailija itse -, kuinka montaa kirjaa on myyty. Tieto ei välttämättä ole myöskään ajan tasalla vaan myyntitiedot voivat tulla viiveellä.
Kirjastojen lainauksia tilastoidaan yleisellä määrällisellä tasolla (ks. http://tilastot.kirjastot.fi/), mutta ei…
Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen.
Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on…
Osviittaa Titanicin potentiaalisesta maksimaalisesta käyttöiästä antavat sen sisaraluksen Olympicin vaiheet. Olympicin vesillelasku tapahtui lokakuussa 1910 ja se teki neitsytmatkansa kesäkuussa 1911. Vuonna 1927 laivan rakenteisiin kohdistettiin pakollinen tarkastus, jossa todettiin aluksen jo alkavan kärsiä korroosion vaikutuksista. Tämän jälkeen se lisättiin rakenteellisen kulumisen vuoksi erikoistarkkailussa olevien laivojen listalle. 1930-luvulla kaksikymmenvuotista laivaa pidettiin jo palvelusvuosiensa loppua lähestyvänä. Olympic poistettiin lopulta liikenteestä vuonna 1935 - omistajat eivät enää uskoneet 25 vuotta vanhan aluksen mahdollisuuteen läpäistä seuraavaa pakollista merikelpoisuustarkastusta. Viimeisen New Yorkin -…
Korkkilattia ja Linoleumlattia ovat osin sama asia.
"Linoleumin pääraaka-aineaineet ovat pellavaöljy ja pihka, jotka sekoitetaan muihin luonnonmateriaaleihin. Suuri pellavaöljypitoisuus antaa linoleumille erityisominaisuuksia, jotka ovat pitäneet sen suosion korkealla, vaikka korkille on kehitetty epäorgaanisia korvikkeita. Linoleum on antistaattiinen, kestävä ja melua vaimentava materiaali, joka korjaa itse itsensä sekä tappaa bakteereja. Korkkimatto tuntuu jalan alla pehmeältä, lämpimältä ja mukavalta, eikä se syty helposti tuleen.
Linoleum on tehty viljeltävistä raaka-aineista, joten sekä tuotanto että prosessista syntyvä jäte ovat luonnonmukaisia."
https://teeitse.com/materiaalit/korkkilattia-taman-takia-linoleum-on-ne…
Matleena…
