Öisen kaupungin elämästä kertova lastenkirja saattaisi olla Anna Carin Eureliuksen kirjoittama ja Monika Lindin kuvittama Lasse on yötä ulkona (WSOY, 1975). Tässä tosin Lassen vie kaupungille hänen äitinsä - isä jää kotiin nukkumaan pikkusiskon ja perheen Pahus-koiran kanssa.
Liitumummeli lienee hiippaillut kysyjän muistikuviin Kay Pollakin kertomasta ja Birgitta Steenin kuvittamasta kirjasta Kaupunki, josta tuli maailmankuulu (Kirjalito, 1977). Tarinan päähenkilö on Olli-poika, joka ryhtyy elävöittämään kaupungin harmaita seiniä piirroksin kadulta löytämällään liidulla. Ollin esimerkin innoittamana kaupungista löytyy muitakin, joilla on "kova halu piirtää ja maalata kaikenlaista kaikkeen mahdolliseen". Yksi näistä on muori…
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen…
Valitettavasti tällaista tietoa ei löytynyt. Kannattaa vielä tutustu Wikipedian lähteisiin asianomaisten henkilöiden kohdalla.
Louis XIV of France
https://en.wikipedia.org/wiki/Louis_XIV_of_France
Anders Celsius
https://en.wikipedia.org/wiki/Anders_Celsius
Daniel Gabriel Fahrenheit
https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Gabriel_Fahrenheit
William Thomson, 1st Baron Kelvin
https://en.wikipedia.org/wiki/William_Thomson,_1st_Baron_Kelvin
Lyhenne SMB voi viitata useampaan asiaan. Sillä voidaan esimerkiksi tarkoittaa yhdistystä Society for Mathematical Biology, elektroniikkaliitintä (SubMiniature version B) tai hajautettua levyjärjestelmää (Server Message Block).
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia…
Liikenneturvasta, https://www.liikenneturva.fi/ , kerrottiin, että auton hallintalaitteet ovat aseteltuna ohjauspylvääseen aina samalla tavoin, sijaitsi ohjaus sitten vasemmalla tai oikealla puolen autossa. Mitä vaihteiston käsittelyyn tulee, luullakseni siihen tottuu. Sama tilanne on vasenkätisillä, jotka vaihtavat vaihteita oikealla kädellä.
Kyseessä olevaa asiaa säätelee Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu ohjaa asiakkaan tiedonlähteille/lakiteksteihin yms, mutta ei tulkitse lain sisältöä. Asiassa voi toki lähestyä ko. virastoa.
Tätä vuonna 1961 levytettyä Sauvo Puhtilan sanoittamaa laulua Kotimaani kukat ei ole julkaistu nuottina. Ainoa keino saada sen sanat taitaa olla äänitteen kuuntelu ja sanojen kirjoittaminen talteen sillä lailla.
Heikki Poroila
"Klassinen musiikki" on hyvin karkea yleiskäsite, jolla tarkoitetaan arkipuheessa joko ns. taidemusiikkia yleensä (erotuksena populaari- ja kansanmusiikista) tai hiukan tarkemmin barokkimusiikin jälkeisen "klassismin" ajan taidemusiikkia. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa musiikin lajin sisällä pysyvästi suosittuja sävellyksiä: voidaan puhua esimerkiksi "klassisesta 1970-luvun reggae-musiikista" tai "klassisesta rockista" (sillä tosin voidaan tarkoittaa myös taidemusiikista vaikutteita ottanutta rockia).
Mikään edellisistä ilmaisun käyttötavoista ei ole objektiinen eli täsmällisesti ilmaistavissa, koska kyse on pohjimmiltaan esteettisistä ja makuarvioista. Ns. taidemusiikin piirissä toimivat ihmiset ovat usein hyvin eri…
Risainen elämä -kirjan perusteella saattaa arvella, että elokuvan runo on poimittu Juicen 60-luvun lopun runoteksteistä, joihin Antti Heikkinen on päässyt tutustumaan kerätessään aineistoa kirjaansa. Muutamaa näistä ennenjulkaisemattomista runoista Risaisessa elämässä siteerataankin. ’Rakkauden haudalla’ -kappaleesta kerrotaan, että se perustuu Juicen Juankoskella kirjoittamaan runoon. ”Täyttymättömän rakkauden kuvaus oli parikymppisen Leskisen runoelma tytölle, jota hän katseli sillä silmällä, mutta jonka kanssa romanssista ei tullut koskaan totta.”
http://wiki.pomus.net/wiki/Rakkauden_haudalla
70-luvun nuori runo sisältää Juicelta kaksi levytettyä laulutekstiä (Odysseus, Syksyn sävel).
Elokuvan lopputeksteissä maininta joka viittaa…
Ihan varmaa tietoa ei löytynyt, mutta netistä löytyvän jakson lopputeksteissä on: Musiikki: Niko Sinervä, Heikki Forsström.
Viola- ja Fono-tietokannoista löytyvät tiedot kappaleeseen Lokakuun illassa, jonka esittäjä on Niko Sinervä ja säveltäjä Heikki Forsström. Voit varata Parhaat vuodet tv-sarjan dvd-levyn ja kuunnella kappaleen, mahtaisiko sanat vastata kappaleen nimeä. Jos ei, niin sitten kappaleesta ei löydy tietoa.
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
Melodia ja kosketinsoitinsäestys lauluun On laiva valmiina lähtöön (joka tunnetaan myös Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna) sisältyy mm. nuottijulkaisuihin Laps' Suomen : sotalapsien vaiheita (toim. Esko Takkula, 2011). Melodia ja sointumerkit lauluun löytyvät nuottijulkaisuista Tammen Kultainen laulukirja (useita painoksia), Jos sull' lysti on (Lastenkeskus, 2008), Satusaari : Musiikkimatka (WSOY, 2004) ja Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer Musiikki, 1992).
https://finna.fi
Eduskuntatalon pylväiden lukumäärällä tuskin on mitään ennalta-ajateltua symbolista merkitystä, siitä päätellen, että se muuttui pariinkin otteeseen ennen kuin lopulliseen määrään 14 päädyttiin. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittaneen arkkitehti J. S. Sirénin alkuperäisen ehdotuksen julkisivussa pylväitä oli 12, sama määrä kuin esimerkiksi Ranskan kansalliskokouksen talossa. Sirén kuitenkin muutti fasadisuunnitelmaansa jo kilpailuvuonna, ennen kuin päätöstä talon rakentamisesta oli edes tehty. Tässä vaiheessa pylväitä oli rakennussuunnitelmassa 16. Vasta vuoden 1926 aikana rakennus sai suunnitelmissa lopullisen hahmonsa ja toteutuneen rakennuksen kolonnadin pylväsluvuksi tuli 14. Sirén myös kasvatti pylväiden läpimittaa…
Kirjastoissa on useidenkin eri kustantajien julkaisemia "easy readereina" tunnettuja teossarjoja, joissa on ilmestynyt monenlaista kaunokirjallisuutta helpotetussa muodossa. Kirjoissa mainitaan, mitä tasoa kukin teos edustaa. Esimerkiksi perinteinen sarja, jonka nimi on yksinkertaisesti Easy Readers, on jaoteltu neljään tasoon:
A-taso perustuu 650 sanan sanavarastoon
B-taso: 1200 sanaa
C-taso: 1800 sanaa
D-taso: 2400 sanaa
Vastaavasti Penguin Readers -sarjassa on kuuden tasoisia teoksia:
1 Beginner: 300 sanaa
2 Elementary: 500 sanaa
3 Pre-Intermediate: 1050 sanaa
4 Intermediate: 1650 sanaa
5 Upper Intermediate: 2300 sanaa
6 Advanced: 3000 sanaa
Muita vastaavia sarjoja ovat esimerkiksi Collins English Readers,…
Hei!
Ellibsin äänikirjoja voit kuunnella suoraan selaimessa, tällöin käytössäsi on oltava jatkuva verkkoyhteys tai mobiilisovelluksen kautta, johon kirjat voidaan ladata myös offline -käyttöä varten lainan ajaksi.
Celian äänikirjoja voi myös kuunnella ja ladata kuunneltavaksi. Celian äänikirjat ovat tarkoitettu lukemisesteisille ja Celian palveluun tarvitaan erilliset tunnukset. Tunnuksen tekemiselle ja palvelun käytön opastamiselle varataan etukäteen aika omasta kirjastosta.
Keski-kirjastojen sivuille olemme koostaneet sivun käytössä olevista äänikirjapalveluista:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/aanikirjat
Näyttää siltä, että kyseisten lehtien vuosikerrat vuodelta 1965 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Seura-lehden vanhat vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilminä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan. Yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Fennica https://finna.fi
Maunu Sinnemäen toimittamassa Sitaatit ja lentävät lauseet -kirjan lentäviä lauseita sisältävässä osiossa kysymyksen sitaatti esiintyy muodossa "Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla". Tässä sen alkuperäiseksi lausujaksi mainitaan Samuel Johnson ja lähteeksi James Boswellin Johnson-elämäkerta The life of Samuel Johnson, joskin varustettuna huomautuksella, että kyseessä on muunnelma vanhasta sananparresta. Johnsoniin perehtyneet lähteet (esimerkiksi verrattain kattavan Johnson-sitaattikokoelman sisältävä https://www.samueljohnson.com/ -sivusto) ovat kuitenkin valmiita myöntämään, ettei kunnia sanonnasta Johnsonille kuulu - ja ettei hän tarkalleen ottaen edes sanonut näin: Johnson ei maininnut tietä lainkaan, vaan…
