Valitettavasti ei. Helmet kirjastot eivät kuulu Kirjastokinon kirjastoihin.
Meillä on kyllä BD- ja DVD-levyjä lainattavina ja niissähän on tekstitys.
Joissakin suoratoistopalveluissa voi valita osaan ohjelmista myös suomenkielisen tekstityksen. Esim. Netflix
Ylen areenassa toimii Suomalaisten ohjelmien suomenkielinen tekstitys läppärilla ja Ylen kanavilla ja MainosTV:ssä digiboksin kautta. https://yhteiso.elisa.fi/elisa-viihde-sovellus-ja-nettipalvelu-16/tekstitys-jaelleen-515146
Anagrammologi John Erkonarmo (Jarmo Korhonen) sormeili uutuuskirjojen ja niiden tekijöiden nimiä Helsingin Sanomissa 30.12.1990. Väännös Lasse Pöystin Lassen oppivuosista oli ensimmäinen kaikkiaan 103 kirjan listalla, jolta löytyy sellaisiakin teoksia kuin Eelimatias Hila: Lötkyvaate, Santra Alipaino: Rohkea kuva majuri Muhosta ja Iita Runttu: Terävän lelukirja.
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "…
Kyseessä on Pepe Willbergin esittämä Merimies, vaan ei se Pepen tunnetuin sellainen eli cover Procol Harumin kappaleesta A Salty Dog. Tämä toinen Merimies-kappale on Markku Suomisen sävellys ja Pertti Lähteenmäen sanoitus. Kappaleen ovat Pepen ja Suomisen itsensä ohella levyttäneet ainakin Jussi Nummi ja Jaritapani Koskinen. Valitettavasti emme onnistuneet saamaan tarkkaan selville milloin ja missä muodossa lähettämäsi versio on julkaistu. Se on kuitenkin sisältynyt kasettisi lisäksi ainakin Poptorin julkaisemalle Pepen kokoelmalevylle. Suomisen, Nummen ja Koskisen levytykset ovat saatavilla kuunneltavaksi joidenkin kirjastojen kokoelmista.
Sähköpostin voi salata myös muulla kuin turvaposti -menetelmällä. Avaamaton posti kuitenkin näyttää olevansa salattu esim. pienellä lukon kuvalla. Postin voi napsauttaa normaalisti luettavaksi, eikä sen avaaminen vaadi välttämättä tunnistautumista.
Jos sähköposti vaikuttaa suojaamattomalta, kannattaa asiasta huomauttaa lähettäjälle.
https://support.microsoft.com/fi-fi/office/s%C3%A4hk%C3%B6postiviestien-salaaminen-373339cb-bf1a-4509-b296-802a39d801dc tai https://support.google.com/mail/answer/7674059?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Sinällään hiusten ja ihokarvojen kasvunopeudessa ei ole merkittävää eroa. Tavallisesti karvat kasvavat 2–4 millimetriä viikossa. Ero johtuu kehon eri osien karvoituksen kasvu- ja lepovaiheen kestosta. Päälaella karvatuppien kasvuvaihe kestää paljon pidempään kuin muualla kehossa.Hiukset voivat kasvaa jopa kahdeksan vuotta. Esimerkiksi kulmakarvat jäävät paljon lyhyemmiksi, koska ne kasvavat vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Karvan kasvuvaiheen päätyttyä alkaa lepovaihe, jolloin karvan kasvu pysähtyy.
Helsingin Sanomien artikkelissa arvellaan, että hiukset ovat saattaneet olla tärkeä suoja auringon porotusta vastaan. On myös mahdollista, että ihmisen esi-isät ovat suosineet pidempitukkaisia puolisoita, jotka…
Mocoma-laitteiden valmistajasta ei tosiaan verkosta löydy juurikaan tietoa. Tuotemerkki katosikin markkinoilta jo ennen internet-aikaa 1990 luvulle tultaessa.
Ilmeisesti tanskalainen Cetelco oli kuitenkin yritys Mocoman takana https://www.mobilecollectors.net/phone/6247/Cetelco+Mocoma+CTC-900B
Cetelco ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun lopulla ja sen toiminta siirtyi saksalaisen Hagenuk-yrityksen haltuun.
https://books.google.fi/books?id=zymJfogLlmIC&pg=PA94&lpg=PA94&dq=cetel…
Tuo on looginen, muttei aivan oikea oletus. Veikkaus on tutkinut lottoarvontojaan ja huomannut, että jotkut numerot ovat "onnekkaampia" kuin toiset. Siksi samankaan rivin pelaamien ei välttämättä tuo varmaa lottovoittoa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/tiedotteet/2015/20150312-selma-potti-ja-pelatut-numerot Samaa tukee myös omakohtainen kokemus parinkymmenen vuoden ajalta.
Iltalehden sivuilta löytyy mielenkiintoinen ohjelma, joka kertoo nenneiden tilastojen perusteella, olisiko lempirivisi ikinä voittanut lotossa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201805312200983246
Lisäksi veikkaus on laatinut myös rationalisen ihmisen pelistrategian: Pelaa kuin eläin. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/…
Käytettävissä olevista lähteistä fraasia ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Alla olevista teoksista voit löytää aiheeseen liittyvää lukemista:
Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen)
Suloinen Savonmaa : voephan se olla näenniin (toim. Ritva Koivukoski)
Hanna Makkula : Ves'kansan jäljille : katsaut eteläsavolaiseen kulttuuriperinteeseen
Vesikansaa : Ahvensalmi-Oravi (toim. Tuomo Loikkanen)
Matti Hako : Voi maailma, sano sepän Iita ja muita perinnelastuja Vanhalta Kerimäeltä
Antero Pelkonen : Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta
löytyy myös verkkojulkaisuna: https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/handle/10024/89945
Sulo Strömberg : Kerimäen ja Savonrannan kyliä kiertämässä : tarinoita Paasveen pirusta ja pohuista
Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Nina Katriina Talvelan pro gradu -…
Kelan tilastoista selviää lääkekorvauksien saajat vuosittain
https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain/korvatut-reseptit .
Tämän perusteella voi arvioida reseptilääkkeitä saavien henkilöiden määrän vuositasolla.
Alueellisesta sairastavuudesta Suomessa on tilastotietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/index.html .
Hieman vähissä ovat vaihtoehdot ja kaukolainausta joutuu käyttämään.
Pääkaupunkiseudun Helmet kirjastosta löytyy kaksi teosta:
Jenny Russ: Essential German grammar ja Paul G. Graves: Streetwise German : speaking and understanding colloquial German Helmet
Finna.fi:stä löytyy vaihtoehtoja, joiden joukossa on Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja muilta paikkakunnilta löytyviä teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Melinda-haulla löytyi 7 vaihtoehtoa:
Funk, Hermann, ; Kuhn, Christina,Studio [21] : Das Deutschbuch A1 / Hermann Funk und Christina Kuhn. Berlin : Cornelsen, 2015. ISBN 978-3-06-520105-6
Moeller, Jack,Deutsch…
Apple otti käyttöön i-tuotemerkin vuonna 1998 ensimmäisen iMac-tietokoneen julkaisun yhteydessä. Julkistamisen yhteydessä Steve Jobs kertoi, että i-kirjain merkitsee seuraavia asioita: Internet, individual, instruct, inform, inspire. Merkityksiä hän perusteli ensinnäkin sillä, että kone oli tarkoitettu nimenomaan verkkoselaamista varten. Toiseksi kone oli yksilöllinen ja henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu (individual). Kolmanneksi sitä kaupiteltiin myös opetuskäyttöön (instruct, inform). Lopuksi haluttiin antaa vaikutelma, että laite olisi innoittava. Toisessa yhteydessä Jobs myös vihjasi, että i viittaa englannin yksikön ensimmäisen persoonan pronominiin "I", mikä myös korostaisi laitteen henkilökohtaisuutta ja yksilöllisyyttä.…
Tosi ikävä kuulla, että et ole päässyt sisään kirjastoon! Me Espoon kirjastolaiset olemme pahoillamme.
Kirjastot eivät itse tee pihojensa lumitöitä. Osassa on omat kiinteistönhuoltajat, jotka hoitavat myös lumityöt. Osassa taas lumitöistä on vastuussa Espoon kaupunki.
Kirjastot ovat varmasti välittäneet valituksesi edelleen, mutta aina emme voi nopeuttaa auraustilannetta. Monesti ongelma on laajempi. Koko Espoon auraustilanteesta on tietoa sivulla: https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Usein_kysyttya_lumitoista
Asiasta voi kysellä tarkemmin esim. Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu p. 0981625100.
Hei,
Norsujen syöksyhampaat kasvavat läpi elämän. Aikuisilla norsuilla kasvuvauhti voi olla 18 senttiä vuodessa.
Sille että norsut kasvaisivat läpi elämän, en ole löytänyt vahvistusta.
Lähde: https://tieku.fi/elaimet/kasvavatko-norsujen-syoksyhampaat-lapi-elaman
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä joitain lukusuosituksia kovasta scifistä, toivottavasti listan kirjat miellyttävät:
Alastair Reynolds: Jäänpuskijat, Aurinkojen huone
Hal Clement: Painovoima 700
Octavia Butler: Aamunkoitto
Pratchett Terry ja Baxter Stephen: Pitkä maa -sarja
Dan Simmons: Hyperion-sarja
Tim Powers: Anubiksen portit
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
Olisikohan kyseessä kenties Dieter Schubertin Jaska purjehtii (WSOY, 1982) - siinä ainakin purjehditaan silityslaudalla kerrostalossa. Tarinan päähenkilönä tosin ei ole poika, vaan Jaska-korppi. Jaska on katsellut pesästään Jussi-pojan kerrostalokodin lähellä, kuinka Jussi harjaa hampaitaan ja leikkii tavaroillaan. Kun Jaska käy nukkumaan, hän näkee unta, että on Jussi. "Jaska-Jussi" rakentaa silityslaudasta veneen. Kaapista löytyy siniraitainen lakana purjeeksi. Jaska avaa pesualtaan hanan ja laskee huoneen täyteen vettä...
Kyllä myös tuossa 1954 versiossa Pikku pikku muija hankkii luunsa tosiaan torilta: Hän tuli pikku pikku torille ja siellä hän näki pikku pikku luun ja sanoi: -- Tästä pikku pikku luusta saan pikku pikku keiton pikku pikku illallisekseni. Ja pikku pikku muija osti pikku pikku luun.
Hei!
Henkilöhahmojen nimiä on tapana muuntaa kielialueelle sopiviksi. Tässä tutkimustyö aiheesta esimerkkinä Harry Potter -kirjat :
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/124658/gradu2015kosunen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
esimerkki Ronja Ryövärintytär-elokuvasta:
https://eoto.blogs.tamk.fi/tag/film-industry/
Alkuperäinen nimi on kyllä Mattis, kuten tältä sivulta käy ilmi:
http://paljonmeluakirjoista.blogspot.com/2015/06/astrid-lindgren-ronja-rovardotter-elina.html
