Tämän laulun vaiheiden jäljitys johti minut Suomesta Viron ja Saksan kautta Espanjaan.
”Suuren toivelaulukirjan” osassa 3 (s. 203) kerrotaan ”Murheisna miesnä” -laulun kohdalla, että se on syntynyt virolaisen ylioppilaslaulun ”Kõrtsist nüüd välja tulen ju ma” pohjalta. Viron kirjastojen Ester-tietokannasta löysin viitteen, jonka mukaan laulun sävelmä on espanjalainen kansansävelmä ja laulun sanat on tehnyt K. A. Hermann. Vironkieliset sanat löytyivät verkosta, ja niiden yhteydessä oli maininta: ”nach H. v. Mühler, K. A. Hermann”. Vironkieliset sanat pohjautuvat Heinrich von Mühlerin (1813-1874) sanoitukseen ”Grad aus dem Wirtshaus”. Molemmissa sanoituksissa kapakasta tullaan ja humalassa ollaan. Laulun sävelmä perustuu…
Kielikellon artikkelien "Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?" (2018) https://bit.ly/2WTDJdK ja "Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma" (2008) https://bit.ly/2MT00Uk mukaan tämän tyyppisten sanojen taivuttaminen on erityisen hankalaa. Aina ei ole selvää mikä on verbin kantasana (hajottaa sanalla se voi olla joko haja- tai hajo|ta) ja silloin verbi kirjoitetaan ilman i-kirjainta.
Sanan oikeinkirjoitusmuodon voi tarkistaa myös sanakirjasta. Suomen kielen perussanakirjankin mukaan hajottaa on oikea muoto. (Suomen kielen perussanakirja, ensimmäinen osa, A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.)
"Johdantaan joutuminen" ei ole vakiintunut ilmaus, mutta runoilija A. W. Forsman (myöhemmin Koskimies) tätä kuitenkin käytti sittemmin virtenä 462 tunnetuksi tulleessa runotekstissään. Alun perin 'Soi kiitokseksi Luojan' -nimellä tunnettu laulu on peräisin Helsingin yliopiston vuoden 1897 promootiokantaatista, johon musiikin sävelsi Jean Sibelius. Kantaatin osana Koskimiehen teksti oli kaksisäkeistöinen, ja johdantaan joudutaan sen jälkimmäisessä säkeistössä, virsitutkija Tauno Väinölän "oudolta kuulostavaksi säepariksi" nimittämässä tekstikohdassa: "Hän onneen meidät ohjaa, / Jos joutuu johdantaan." Kieltämättä oudolta kuulostavalla ilmauksellaan "johdantaan joutumisesta" Koskimies lienee halunnut luoda mielikuvan vaikeaan…
Lastenkirjainstituutin Päivi Nordling vastasi seuraavalla tavalla: Vastaavanlainen kysymys on joskus esitetty meille tänne instituuttiin: mitkä kirjat ovat sellaisia, joita voi pitää sukupolvikokemuksena eli jotka (melkein) kaikki eri puolilla maailmaa asuvat alle 30-vuotiaat ovat lukeneet. Tähän ryhmään kuuluvat ehkä monet Astrid Lindgrenin kirjat, myös Tove Janssonin muumikirjat ja uudemmista J. K. Rowlingin Harry Potterit. Mahdollisesti kirjoja on listattu jonnekin, mutta en pysty äkkiseltään sanomaan mistä tällaista tietoutta löytäisi.
Onnetista poimin asiasanalla klassikot muutamia teoksia joista voi lähteä haravoimaan klassikoita, päällimmäisenä kaksi:
01.58 NYSTRÖM, Karna
100 böcker att läsa innan man blir vuxen
Lund : BTJ…
Talossa ei asu nykyään varsinaisesti ketään. Huvila rakennettiin 1852 ruukinpatruuna Adolf Grönbergin toimesta. Sen jälkeen talossa asui mm. tupakkakauppias Jakob Fiinnilä perheineen. Fiinnilän tytär meni naimisiin Harald Bouchtin kanssa ja huvila siirtyi Bouchtin suvulle useaksi vuosikymmeneksi. 1940-luvulla tilat vuokrattiin kesävieraille ja lopulta Bouchtit myivät tilan Mustasaaren kunnalle vuonna 1963.
Svenska YLE halusi tehdä Strömsötä muualla kuin studiossa ja he etsivät kaunista taloa, joka sijaitsisi meren äärellä. Talossa pitäisi olla myös puutarha ja tilaa eri toiminnoille. Vaasan kaupunki osti Mustasaarelta tilan ja remontoi sen. Vaasan kaupunki teki pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Yle:n kanssa ja ohjelman teko saattoi…
Tieverkkomme laajamittainen päällystäminen pääsi toden teolla vauhtiin 1950- ja 60-lukujen taitteessa. Vuonna 1954 asetettu tielaitoskomitea piti tiestömme kestopäällystämistä välttämättömänä. Suomessa oli tuolloin 179 kilometriä kestopäällystettä, pääasiassa Helsingin ympäristössä, mutta joitakin lyhyitä välejä myös muiden kaupunkien ympärillä. Varojen puutteessa riittävän laaja asfaltointi ei ollut mahdollista, joten ns. korkean luokan kestopäällysteitä edullisemmat vaihtoehdot olivat tarpeen.
Öljysora ei ollut asfaltin edeltäjä, vaan yksi sen rinnalle kehitetyistä vaihtoehtoisista tienpäällysteistä. Se oli ruotsalainen keksintö, ja Ruotsissa rakennettiin öljysorateitä vuodesta 1956 alkaen. Kokeet sitä varten oli aloitettu vuonna…
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa.
Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista.…
Yleisellä tasolla voi vastata lyhyesti, kyllä ovat "jotain sukua". Kaikissa eurooppalaisissa on jonkin verran idästä (Aasiasta) peräisin olevia perintötekijöitä aivan kuten kaikilla Aasiassa elävillä on lännestä peräisin olevia perintötekijöitä. Mutta kun asiaa ruvetaan tarkentamaan, joudutaan erittäin monimutkaisten kysymysten äärelle. Ensimmäiseksi pitäisi määritellä, kuka on "suomalainen". Nykyisin Suomi-nimisen valtion alueella elävillä ihmisillä on hyvin sekalainen perimä, vaikka hyvin karkealla tasolla väestö jakautuu "läntiseen" ja "itäiseen" suurryhmään. Ei ole yhtä "suomalaista", jonka perimä voitaisiin yleistää. Saamelaisen suomalaisen perimä poikkeaa ahvenanmaalaisen suomalaisen perimästä siinä missä jokaisen yksilön perimä…
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Molemmissa mainitsemissasi sairaaloissa oli synnytysosasto syntymäsi aikaan. Helsingin sanomat 23.8.1969 kertoo synnytyssairaaloiden tilanteesta Helsingissä ja mainitsee myös Eiran sairaalan, jossa tuohon aikaan vielä oli 19 synnytyspaikkaa. Myös Mehiläisessä oli tuolloin vielä hyvin vilkas synnytysosasto. Osasto hiljeni 1970-luvulla ja lakkautettiin 1980. Aiemmin vilkkaan Boijen sairaalan synnytysosasto oli tuolloin jo suljettu. Diakonissalaitoksen sairaalassa ei ollut synnytysosastoa.
Lähde: Pesonen, Hannu : Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009
Tämän palvelun aikaisempi vastaus kysymykseen "Oliko Jeesus historiallinen henkilö" https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-dokumentit-todistaa-etta-jeesus
Lisätietoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-olisivat-sellaisia-kirjoja-joissam
https://yle.fi/uutiset/3-9952997
Seuraavista teoksista voisi olla apua pohdintoihinne:
Jeesus Nasaretilainen / Paul Verhoeven, 2015
Tieteen ja uskonnon dialogi / Alister McGrath ; [käännös: Anne Leu]. 2015
Jumalharha / Richard Dawkins ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. 2007 Toisaalta Dawkinsin näkemyksiä käsitellään Helsingin hiippakunnan sivuilla http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/piispa/helsingin_hiippakunnan_pi…
Johdatus uskonnonfilosofiaan / Olli-Pekka Vainio, Aku Visala, 2011
Tuntematon…
Skandinavia on käsitteenä hiukan epämääräinen. Maantieteellisesti Skandinavialla tarkoitetaan yleensä Norjan, Ruotsin ja aivan luoteisimman Suomen muodostamaa niemimaata (Skandinavian niemimaa). Laajemmin ajateltuna Skandinaviaan voidaan laskea kuuluvaksi myös Tanska ja kielisukulaisuuden perusteella myös Islanti ja jopa Fär-saaret.
Nykyisessä kielenkäytössä Skandinavialla tarkoitetaan usein Pohjoismaita, joihin kuuluu myös Suomi. Maantieteellisesti Suomesta ja Skandianaviasta käytetään yhteisnimitystä Fenno-Skandia. Tarkempia tietoja saat esimerkiksi kotimaisista tietosanakirjoista, joita löydät ihan lähikirjastostasi.
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama "Pikku syntinen" löytyy seuraavista nuoteista:
Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan, osa 18 (nuotinnos harmonikalle, sointumerkit, sanat, alkusanat: "Mä kerran kadulla kaupungin")
Ohjelmistoa kaksiriviselle harmonikalle / koonnut Raimo Urpilainen (melodia, sointumerkit)
Rientolan kaksirivisten soitteita / koonnut Toivo Sundqvist (melodia, sointumerkit)
Valssin "Lumottu puutarha" on säveltänyt Vale Tynys (eli Valto Tynnilä) ja sanoittanut Veikko Virmajoki (eli Arvo Kalliola). Se alkaa: "Siell' on ruusut kuin yö". Nuotti löytyy nuottivihosta Viimeisiä levysäveleitä y.m. 16 (melodia, sanat).
Eino Sipposen säveltämän ja Leevi Lahtisen sanoittaman valssin "Muisteloissa" nuotti sisältyy nuottivihkoon…
Mitään varsinaista listaa meillä ei ole mutta Eino Leino seuran sivuilla on laajat tietopaketit sekä Eino Leinon elämästä että tuotannosta. "Eino Leino" -otsikon alta löytyy sekä proosatuotanto, runoteokset että näytelmät. "Leinon tekstejä" -otsikon alla kerrotaan, että on arvioitu, että Leino kirjoitti n. 1900 kpl sanomalehtitekstejä. Katso tarkemmin osoitteesta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi
Jos eivät nämä tiedot vielä riitä voi lisäkysymyksiä lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, sivulta http://www.finlit.fi/ löytyy kysymyslomake.
Varausten noutoaika on yksi viikko. Jos varausta ei noudeta noutoajan puitteissa, siitä menee kahden euron maksu.
Jos epäilee ettei pääse noutamaan varausta, lienee varminta perua se ennen matkaa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei sensuroida vastauksia aihepiirien vuoksi. Vastaukset, joita emme julkaise, sisältävät henkilökohtaisia tietoja kysyjistä tai muista yksityishenkilöistä tai koskevat sellaisia asioita (esim. varausasioita tai lainaajatietoja), joista muille lukijoille ei ole hyötyä. Palvelumme periaatteet löytyvät sivulta Tietoa palvelusta, http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/tietoa-palvelusta/ . Mainitsemasi kysymys näyttää siltä kuin se olisi tahattomasti jäänyt suljettuun arkistoon, siirsin sen julkiseksi.
Nina Granlund
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaava suunnittelija
Kirjastot.fi-toimitus
Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
Vaikuttaa vahvasti siltä, etteivät edes etymologiaan paneutuneet tutkijat tai harrastajat osaa selittää termin taustaa. Dösä (tai dösa, kuten jotkut sen haluavat kirjoittaa) voi olla omaperäinen väännös sanasta "bussi" tai "busa", mutta sellaistakin on arveltu, että termin takana olisi ruotsin kielen sana "dosa", rasia. Tässä teoriassa oletetaan, että bussi olisi yleisesti koettu "purkkimaisena", ahtaana kulkuvälineenä.
Itsekin termiä "dösä" käyttäneenä en muista koskaan miettineeni sanan etymologiaa tai kuulleeni sen selityksiä. Oma veikkaukseni on, että se on kekseliäs väännös "busasta".
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
