Tekstin on laatinut Jemma_Bella -niminen sosiaalisen median sisällöntuottaja, jonka videoita lyhyitä videoita voi katsella Youtubesta: https://www.youtube.com/@_Jemma_Bella. Hänellä on tili myös muissa sosiaalisen median palveluissa.Hänen videonsa käsittelevät kroonisen sairauden kanssa elämistä ja ne ovat tyyliltään koskettavan humoristisia.
Emme voi tekijänoikeussyistä antaa tässä palvelussa kokonaisia runoja. Runon nimi on Muistoja menneiltä ajoilta ja se löytyy ainakin seuraavista kokoelmista: Viljo Kojo: Sininen pilvi (1920)Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944)Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi (1945)Viljo Kojo: Viljo Kojon kauneimmat runot (1962)
Valitettavasti artikkeli ei löydy ilman selailua.Apu lehti (vuodesta 1972) ja sen edeltäjä Uusi apu (vuodesta 1968) löytyvät Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ne ovat siellä käytettävissä mikrofilmeinä. Uusi Apu on Pohjoissalin mikrofilmeissä. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Apu taas löytyy vapaakappaletyöasemilta. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Linkki Kansalliskirjaston neuvonta.Kenties Apu lehden toimitus osaisi kertoa tarkemman lehden? https://www.apu.fi/yhteystiedot
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Kirjoituksessaan Mannerheim ja saksalaiset Sampo Ahto tiivistää Mannerheimin näkemyksen kansallissosialismista, Mein Kampfista ja Hitleristä seuraavasti:"Kansallissosialismin valtaanpääsyn Mannerheim suhtautui ensin lähinnä uteliaasti tutustuen muun muassa Mein Kampf -teoksen sisältöön. 'Hitlerin valtaanpääsyn seurauksissa on tosin toivomisen varaa, mutta mielestäni ne ovat puhdistaneet ilmaa, ja tilanne, joka nyt alkaa maailmassa vakiintua, tekee asiat paljon selkeämmiksi', Mannerheim kirjoitti joulukuussa 1933. Monien muiden tavoin marsalkka katsoi Kolmannen valtakunnan olevan sulku bolsevismille." "Varsin nopeasti Mannerheimin mielipide muuttui kuitenkin kriittisemmäksi. Vuoden 1934 lopulla marsalkka kyllä uskoi, että saksalaiset…
Turun matkustajahöyrylaivat -sivulta löytyy tieto, että laiva olisi ollut matkalla Helsinkiin."-08.09.1929 matkalla Helsinkiin karille Tukholman saaristossa Ryssmasternan kohdalla ja upposi. Pelastettiin lokakuussa ja hinattiin Suomeen korjattavaksi. Lehdistö kirjoitti näkyvästi, että osasyyllisenä haveriin oli ruotsalainen punssi."https://www.turkusteamers.com/ laivahaku: Heimdall
Ullakkokirjasto-sarja voisi olla vastaus suurpieneen lukunälkään: kuvitusta on joka sivulla, tekstiä on joitain rivejä ja kirjoissa on selkeä juoni. Sarjan kirjat ovat osin tavutettuja ja sarja jakaantuu kolmeen osaan (pakettiin), jotka vaikeutuvat edetessään.Ullakkokirjasto. Helmet.fi.Lyhyt kuvaus Ullakkokirjastosta. Rosebud.fi.
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-…
Lehteä voi lukea Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa. Lehteä on vapaakappalekokoelmassa ja mikrofilminä, joten kotiin sitä ei saa luettavaksi, mutta paikan päällä onnistuu. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät tästä linkistä.
Yleissääntö on, että erisnimiä taivutetaan kuten muitakin sanoja. Substantiivi atlas taipuu atlaksen, joten sitä voi käyttää myös nimen taivutusmuotona.LähteetKielikello: Erisnimiäkin taivutetaan https://kielikello.fi/erisnimiakin-taivutetaan/#:~:text=T%C3%A4h%C3%A4n%20malliin%20on%20poikkeus:%20jos,:%20Kullalle%2C%20Sointu%20:%20Soinnulle.Kielitoimiston sanakirja: atlas https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/atlas?searchMode=all
Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla Elon Musk. Tosin ohusemmassakin elämäkerrassa, Ashlee Vancen teoksessa Elon Musk : visionääri Teslan, Space X:n ja Solar Cityn takana on lähes 500 sivua. Tuomas Kilven selkokirja Elon Musk selkokielellä sen sijaan olisi alle 100-sivuinen, jos haluaa helpompaa ja kevyempää luettavaa.Toinen vaihtoehto voisi olla Richard L. Brandtin teos Klik: Jeff Bezos ja Amazon.comin tarina. Siinä tosin on ilmeisesti paljon yrityksen historiaakin, mutta tuossa on vain hiukan päälle 200 sivua.Jos kiinnostaa laajemmin lukea rikkaiden historiasta, Detlef Gürtlerin teos Kroisokset : rikkaiden historia faaraoista Bill Gatesiin voisi olla kiinnostavaa luettavaa. Siinä on noin 300 sivua.Monien muiden runsaasti rahaa ansainneiden…
On Einsteinin erityisen suhteellisuusteorian ansiota, että voimme katsoa televisiosta terävää kuvaa. Perinteisessä televisiossa elektroneja kiihdytetään ja ammutaan kohti näyttöpintaa, jossa ne muodostavat kuvan. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan elektronien massa kasvaa, kun niiden vauhti kiihtyy. Jos näin ei kävisi, näyttökuva jäisi epäselväksi.Lähde: https://tieku.fi/fysiikka/albert-einstein-10-keksintoa-joista-voit-kiit…
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Alkoholikuvauksia elokuvahistoriasta löytyy runsaasti, mutta tuollainen juonenkäänne on epätavallinen. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.” Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”. Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi…
Kyseessä voisi olla Usko Laukkasen kirja Keiju ja peikot vuodelta 1977. Onnet-tietokannasta löytyy siitä seuraava kuvaus: "Metsänkeiju Orvokki ja metsänpeikot Puntti ja Sintti valmistautuvat talven viettoon. Peikot auttavat siipensä loukannutta keijua selviytymään talvesta." Kirjan eri painoksia on saatavilla kirjastoissa.Puntti ja Sintti palaavat oppimaan aakkoset Laukkasen kirjassa Metsänpeikot opintiellä, mutta tämä kirja julkaistiin vasta vuonna 1986. Myös sitä löytyy kirjastoista.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä. Tässä muutamia lukusuosituksia.Tietokirjoja Hypatia Aleksandrialaisesta:Buxton, Rebecca & Whiting, Lisa (toim.): Filosofian kuningattaret : historian sivuutettujen ajattelijoiden elämä ja perintö (Niin & näin, 2021)Lehtinen, Torsti: Sofian sisaret : filosofian historian vaikuttavat naiset (Into, 2020)Nurminen, Marjo T.: Tiedon tyttäret : oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen (WSOY. 2008)Heikura, Pekka T.: Kuka murhasi filosofi Hypatian? – Piispa Kyrillos ja Hypatian kuolema (Niin & näin -lehti 4/2000, verkossa pdf-muodossa)Lopez McAlister, Linda: Hypatia's daughters : fifteen hundred years of women philosophers (Bloomington, 1996)Waithe, Maru Ellen: A history of women…
