Cineast julkaistiin suuressa osassa Suomea yleisten kirjastojen asiakkaille alkuvuonna 2024. Kukin kirjasto vastaa itse tarjoamiensa palveluiden markkinoinnista, joten Cineastin ja sen tarjonnan näkyvyys voi vaihdella kunnittain suurestikin.Kirjastoille uusi elokuvien suoratoistopalvelu Cineast | Kansalliskirjasto Cineast-elokuvapalvelu nyt käytössäsi! | | piki.fi
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit.
Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Helmet-kirjastoissa on käytössä noutamattoman varauksen maksu (1 euro). Maksu on otettu käyttöön 2021. Maksun tavoitteena on kannustaa asiakkaita huolehtimaan varaustensa noudosta tai peruuttamisesta, niin että kirjojen kierto nopeutuu ja varausjonot lyhenevät. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä. Kirjastoautoissa, potilaskirjastoissa ja palvelukeskusten kirjastoissa ei peritä noutamattoman varauksen maksua.Varaaminen on maksutonta. Varauksen ehtii vielä peruuttamaan, vaikka se olisi jo saapunut kirjastoon. Maksu lisätään asiakasmaksuihin, mikäli varausta ei noudeta tai peruuteta viimeiseen noutopäivään mennessä. Löydät tarvittaessa käyttösäännöistä tarkempia tietoja maksuista ja muusta kirjastoasioinnista: Helmet-kirjaston…
Suomen kirjallisuuden käännöstietokannan mukaan Suomussalmen sankarit -kirjaa ei ole käännetty millekään kielelle eli ei myöskään ruotsiksi.LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Suomen vanhin teatteri on Åbo Svenska Teater. "Ruotsista Suomeen siirtynyt C.G. Bonuvier rakennutti Turkuun 1810-luvulla tiettävästi maamme ensimmäisen varsinaisen teatteritalon aivan sen paikan tuntumaan, jossa Åbo Svenska Teaterin nykyinen toimitalo sijaitsee. Bonuvier’n puurakenteinen teatteri tuhoutui kuitenkin tyystin Turun suuressa palossa 1827." Linkki Åbo Svenska Teater kotisivulle. Suomen Kansallisteatteri (alkuperäiseltä nimeltään Suomalainen teatteri) on vuonna 1872 perustettu, vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Linkki Kansallisteatterin kotisivulle.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu viime vuonna, eikä tilanne vaikuta tästä valitettavasti muuttuneen. Yksittäisiä kirjoja voi ostaa ja ladata lukulaitteelle useilta eri tahoilta (esim. https://www.ellibs.com/fi/, https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat, https://www.suomalainen.com/collections/e-kirjat. Sen sijaan Suomessa toimivista kuukausimaksullisista e-kirjapalveluista mikään ei tarjoa mahdollisuutta lukea e-kirjoja lukulaitteilla. Storytelin kirjoja tosin voi lukea heidän omalla Storytel Reader -lukulaitteellaan, mutta sen valmistus on lopetettu (https://support.storytel.com/hc/fi/articles/13875414424732-Miksi-Storytel-Readerin-valmistus-lopetetaan). Myöskään kuntien yhteisen E-kirjaston aineistoja ei ole…
Kyseinen tarina oli arkistrippiä pidempi ns. sunnuntaisarja. Sitä voisi etsiä vuonna 2002 julkaistusta Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985-1995 -albumista, johon sarjan tekijä Bill Watterson on valinnut kokoelman sunnuntaisarjoja. Mikäli kyseistä tarinaa ei löydy tästä albumista, saatavilla on myös neliosainen The complete Calvin and Hobbes -teossarja, jossa on julkaistu kaikki Lassi ja Leevi -sarjat alkukielellä.
Mm. Internet Archivesta teos löytyy skannattuna:Caroli Linnæi Systema naturæ : Linné, Carl von, 1707-1778 : Ilmainen lataus, lainaus ja suoratoisto : Internet-arkisto
Roaming-käsitteellä viitataan matkapuhelimen käyttöön kotimaan ulkopuolella satunnaisilla matkoilla. Kun olet matkoilla, matkapuhelimesi yhdistyy automaattisesti toisen operaattorin verkkoon jolla on roaming-sopimus oman operaattorisi kanssa. Kyse on roamingista, kun soitat tai vastaat puheluihin, lähetät tekstiviestejä tai käytät puhelimesi mobiilidataa eli nettiyhteyttä. Roaming on ikään kuin "automaattisesti päällä", kun teet puhelimellasi edellä mainittuja asioita. Jos matkustat toiseen EU-maahan, matkapuhelimen käytöstä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä verkkovierailu- eli roamingmaksuja. Puheluista (matka- ja lankapuhelimiin), tekstiviesteistä ja datapalveluista (internet-selailu, musiikin ja videoiden suoratoisto) peritään…
Etsimäsi Seitsemän meren takana on Itä-Saksassa vuonna 1982 valmistunut Der Prinz hinter den sieben Meeren. Elokuva on esitetty TV2:ssa vuonna 1987.DEFA-Stiftung: Der Prinz hinter den sieben Meeren (lisätietoa ja traileri)
Mauno Jokipiin teoksessa Panttipataljoona : suomalaisen SS-pataljoonan historia (Gummerus 2000) kerrotaan, että suomalaisten ss-sotilaiden palkkaus vastasi valtakunnan kansalaisille maksettavaa sotakuukausipalkkaa (Wehrsold). Palkat oli porrastettu sotilasarvon mukaan, ja niihin saattoi liittyä erilaisia muitakin lisiä. Suuntaa-antava palkkataulukko löytyy esimerkiksi Lexicon der Wehrmact -sivustolta.
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Lukihäiriöt on periaatteessa tunnettu paljon ennen kuin tietoisuus niistä on ratkaisevasti alkanut näkyä kouluopetuksessa. Vielä 1960-luvulla syntyneet koululaisetkin ovat saaneet kärsiä ongelman vajavaisesta tunnistamisesta. Oppimisvaikeudet on ehkä havaittu ja mahdollisuuksien mukaan tarjottu tukiopetusta, kuitenkaan erityisesti tunnistamatta ongelmien kielellistä perustaa. Tilannetta kuvastaa hyvin Tarja Nenosen ja Aino Kojon kokoamasta kirjasta 1960-luvulla syntyneiden koulumuistoja : ihanuudesta yököttävyyteen löytyvä muistelus: "En osannut lukea, ja sitä varten kouluun mennään, et opitaan. Mulla oli lukihäiriö tai jotain muuta vastaavaa, kun mä kävin niin sanotussa tukiopetuksessa, -- Oon joskus aikuisena kysyny, et ku mul on…
Tätä on kyselty aiemminkin ja runon on kirjoittanut Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen, vaikka usein tekijäksi on mainittu Eino Leino. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-kirjoittanut-usein-muistovarssynakin?language_content_entity=fiLaatio on kirjoittanut runojaan kirjaksi, jota on varattavana SKS:n kirjastossa https://finna.fi/Record/helka.9934265378706253?sid=4974843931
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Helmet-kirjavarastossa Pasilassa on Nastan vuosikerrat 1962 ja 1963. Ne ovat osa käsikirjastoa eli paikan päällä luettavissa.Hajanumeroita näkyisi löytyvän esimerkiksi myös antikvaari.fi-nettikaupasta. Varastolehtiluettelo.
Löytämistäni lähteistä löytyi mainintoja kirjastojen omatoimikäytöstä Pohjoismaissa, Saksassa, Irlannissa ja Iso-Britanniassa sekä Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Itäisen Euroopan maista ei löytynyt mainintoja.Lähteet: Public Libraries News: https://www.publiclibrariesnews.com/about-public-libraries-news/unstaffed-librariesKaija Asukas: Omatoimikirjastoja meillekin. Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu 2020.
YLEN sivuilta löytyy uutinen 27.10.2022, jossa kerrotaan Etelä-Afrikan sähkökatkoista. Sähköt todella katkaistaan siellä säännöllisesti pariksi kolmeksi tunniksi kerrallaan. Katkokset ovat pakon sanelemia, sillä Etelä-Afrikan sähköyhtiöt eivät voi taata jatkuvasti riittävää sähkön saantia koko maassa. Ylen juttu nostaa syiksi yhtiöiden korruptoituneen hallinnon ja siitä johtuvat ongelmat yhtiöiden kehittämisessä ja kunnostamisessa. Linkki Ylen sivuille.Samalla kannalla on myös Itä-Häme omassa jutussaan 27.2.2024. Linkki Itä-Hämeen sivustolle.Vaikka kehitystä onkin tapahtunut, se on ollut hidasta ja riittämätöntä. Linkki Etelä-Afrikan englanninkielisiin tilastoihin.Onneksi tulevaisuus on kenties valoisampi. Afrikan maat ovat siirtymässä…
