Clarken kirjoja julkaisee suomeksi WSOY. Kustantajan ennakkotiedoissa kevään 2000 tuotannosta ei näytä olevan Clarkea mukana. Kannattaa varmaan kysyä asiaa kustantajalta suoraan, esim. kotisivun kautta osoitteessa https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A-K (1992) s. 304 on selvitys kapa - ja kapakka -sanojen alkuperästä. Kirjasta on lainattavia kappaleita (kirjastoluokka 88.2903).
Musiikkikirjastonhoitaja Vantaalta tiesi, että kyseessä on J.H. Erkon runo "Se kolmas" (kirjoitettu 1887-1890 välillä), jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1895 (Se kolmas, opus 19).
C. S. Lewisin Narnia-sarjaan kuuluvat seuraavt kirjat:
Velho ja leijona, 1. kirja // Prinssi Kaspian - paluu Narniaan, 2. kirja // Kaspian matka maailman ääriin, 3. kirja // Hopeinen tuoli, 4.kirja // Hevonen ja poika, 5. kirja // Taikurin sisarenpoika, 6. kirja // Narnian viimeinen taistelu, 7. kirja
Itselläni on se mielikuva, että silloin kuin Moldova (Moldavia) vielä oli osa Neuvostoliittoa, Kishinevillä oli suomalainen ystävyyskaupunki. Moldova-Suomi seurasta ei löytynyt tietoa, ilmeisesti sellaista ei tällä hetkellä ole. Ottamalla yhteyttä Suomi-Venäjä-seuraan saisi varmaan tiedon Neuvostoliiton aikaisesta ystävyyskaupungista. Suomi-Venäjä-seuran Helsingin toimiston puhelin on (09) 693 831. Netistä esim. osoitteesta http://www.saunalahti.fi/ysl/yhdist2.htm löytyy ystävyysseurojen yhteystietoja.
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Tarkistin Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjaston lehtivaraston. Valitettavasti tieto pitää paikkansa eli kesäkuun lehdet on jo poistettu. Oletko jo kysellyt lehteä yliopistojen kirjastoista? Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA -tietokannan mukaan lehti tulee Helsingin Yliopiston pääkirjastoon.
Suomeksi Hildegard Bingeniläisen runoista ja rukouksista on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläinen : hengähdä minussa, Vihanta Henki, jonka on koonnut ja suomentanut Anna-Maija Raittila.
Hänestä, hänen ajatuksistaan ja opeistaan on käännetty myös esim. Wighard Strehlowin teokset: Hildegard Bingeniläisen hoidot, Hildegard Bingeniläisen jalokivihoidot ja Hildegard Bingeniläisen kasviapteekki sekä Gottfried Hertzkalta teos Näin parantaa Jumala : Pyhän Hildegardin lääketiedettä. Marja Leena Hovilalta on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit.
Näiden lisäksi mm. Anna-Maija Raittilan Kuuntelen kanssasi, Maria, Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto, Jaakko Heinimäen Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä sekä Päivi Setälän…
Valitettavasti yleisten kirjastojen tietopalvelu ei voinut suoraan auttaa sinua kaipaamasi tiedon etsinnässä. Tilastojahan löytyy mitä erilaisimmista aiheista sekä kirja- että sähköisessä muodossa, mutta vertailevia historiallisia tilastoja on vaikeampi löytää.
Kannattaakin kääntyä erikoiskirjastojen puoleen, esimerkiksi Tilastokeskuksen kirjaston päivystävä informaatikko löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/kk/info.html . Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto (Leppäsuonk. 9E) on erikoistunut myös taloushistoriaan.
Kirjastossamme olevasta Internationell signalbok 1965 -teoksesta ei aivan yksiselitteistä vastausta löytynyt, mutta Kotkan Merikirjaston ja Rauman merenkulkuoppilaitoksen välityksellä tavoitetuilta kokeneilta merikapteeneilta saimme seuraavia vastauksia:
1. Laivojen kohdatessa jouluna valtamerellä soitetaan puhelimella toiseen laivaan joulutoivotukset.
2. Lippujen koodit tulevat sähkötyksestä - erillistä lyhennystä tätä varten ei ole. Joulu lyhennetään Xmas.
3. Koodilipuilla kirjoitetaan kirjain kirjaimelta koko viesti. Pelkkä M ja C eivät riitä - niillä on muu merkitys.
Et todennäköisesti mistään.
Tässä kuitenkin vapaasti purettuna levyltä:
Suomen Talvisota 1939-1940: Underground Rock, LRLP 11 (1970)
Tehtaan vahtimestareilla oli pullo tärpättiä,
he sekoittivat siihen jauhelihan sekä hiekan
sitten yksi vahtimestareista juoksi tehtaan pomon luokse
kumarsi ja sanoi vitkaan kuules äijä tule syömään oikein
herkullinen soppa,
pomo tuli, söi ja kuoli
siitä vasta riemu alkoi sekä kunnon hautajaiset
Joukko tehtaan työläisistä osti korin koskenkorvaa
joillakuilla taasen oli pullo pari kolinaa
toisille taas onnen tilan pilvi toi tai LSD
moni otti paukun taikka matkan ennen papin sanaa
psykerokki kappelissa saattoi hautaan vainajaa
arkun kantoon kykeni vain osa kaikkein selvimpiä
Hautajaiset jatkuivat tehtaan…
Suomalaisen tietosanakirjan ja WSOY: Ison tietosanakirjan mukaan
Stonehenge on rakennettu useassa vaiheessa n.2800-luvulta 1100-
luvulle eKr. Rakennelma koostuu siäkkäisistä kivikehistä, niihin
liittyvistä merkkikivistä ja kehiä ympäröivistä kavannasta sekä
matalasta vallista. Merkkikivet muodostavat kehäkivien kanssa
tärkesiin taivaansuuntiin (esim. auringon nousukohtaan kesäpäivän-
seisauksen aikaan) osoittavia linjoja.
Stonehenge on ilmeisesti toiminut jonkinlaisena kalenterina, jonka
avulla on mm. pystytty ennustamaan auringon- ja kuunpimennysten
ajankohdat. Sen on arveltu olevan myös aurinkokultin palvontapaikka.
Lisää ja tarkempia tietoja löydät mm. seuraavista teoksista:
-Chippindale, Christopher
Stonehenge complete
-ATKINSON, R. J…
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen esiintyivät ensimmäisen kerran Yleisradion radiokuunnelmassa Kalle-Kustaa Korkki vuonna 1945. Hahmot olivat alunperin Aarne Haapakosken eli Outsiderin kirjoittamia. Haapakoski ehti kirjoittaa Yleisradiolle yhteensä 18 kuunnelmasarjaa, joissa seikkailivat Korkki ja Lipponen.Suosittuja Korkin ja Lipposen seikkailuja julkaistiin myös kirjoina ja lehtinä. Lehdet olivat ilmeisesti niin sanottuja lukemistolehtiä. Ensimmäinen Pekka Lipposesta julkaistu kirja oli Ben Huronin testamentti (Lehtiyhtymä Oy 1945). Hahmot siirtyivät pian myös sarjakuvamuotoon, sillä ensimmäinen Korkin ja Lipposen sarjakuvamuotoinen seikkailu ilmestyi jo jouluna 1951 Outsiderin lehdessä.Ilmeisesti Korkin ja Lipposen seikkailuja on…
Kyseessä on tosiaan norjalainen sarja Brøderne Dal og spekralsteinene vuodelta 1982. Se nähtiin Ylellä vuonna 1983 nimellä Kristallikivien salaisuus. Siinä Dalin veljekset Gaus, Roms ja Brumond matkustivat ajasta toiseen Tähtipossu-nimisellä aikakoneella.Lähteet:Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fiBrødrene Dal og spektralsteinene – Wikipedia
Tämä johtuu siitä, että painoksella ja painoerällä on erilaisia määritelmiä:ISBN-käyttöopas (Kansainvälinen painos, 7. painos) määrittelee painoksen tietyn julkaisun kaikiksi kappaleiksi, joilla on olennaisesti sama sisältö ja jotka on julkaissut sama yhteisö, ja yhdestä painoksesta voi olla useita painatuseriä ja/tai lisäpainoksia (eli myöhempiä painoseriä erillisteoksen samasta tietystä painoksesta). Opas tähdentää myös, että vain merkittävät muutokset, päivitykset tai tarkistukset sisältöön muodostavat uuden painoksen (eli 2. painos ja 3. painos jne.), ja näistä on yleensä laitettava tieto kirjan nimiösivulle. Yhteisö on tässä tapauksessa WSOY niin kuin oli myös vuonna 1964. Kyseessä on siis näin määriteltynä sama ensimmäinen painos,…
Asian varmistaminen on tällä hetkellä hankalaa, sillä Eeva Kilven kirjat ovat melkein kaikki lainassa.Epäilisin, että lainaus voi löytyä kirjoista Välirauha, ikävoinnin aika tai Jatkosodan aika. Joissa Kilpi käsittelee lapsuusmuistojaan. Linkki Finna-hakuun.Lainaus voi olla peräisin myös jostain haastattelusta. Niiden jäljittäminen on hankalampaa.Kenties joku lukija muistaisi lähteen paremmin.
