Irlantilaisia kansanlauluja on levyttänyt suomenkielellä "Vilkurit" niminen yhtye. CD:n "Vilkurit veisaavat irlantilaista suomeksi" tiedot löytyvät kirjastomme tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Viime kesänä Kaustisilla, kansanmusiikkifestivaaleilla esiintyi turkulainen, pääasiassa opettajista koostuva harrastajayhtye "Kuunari Tähti", jonka ohjelmisto koostuu tutuista irlantilaisista kansanlauluista suomeksi laulettuina. Teksktit on suomentanut yksi yhtyeen jäsen ja ainakin "Wild rover" taisi kuulua niihin. Valitettavasti "Kuunari Tähden" yhteystietoja en onnistunut löytämään. Mahdollisesti voisit saada ne Kaustisilta seuraavasta osoitteesta:
Kansantaiteenkeskus
PL 11
69601 Kaustinen
puh (06) 8604 111
fax (06) 8604 222
folk.art@…
Hopeatehdas Oy esitellään muutamalla rivillä kirjassa ”Suomen teollisuus” vuodelta 1951. Kirjassa sanotaan mm.: ”Yhtiö on perustettu v. 1926. Normaalituotantoon kuuluvat tärkeällä sijalla pöytä- ja kahvikalustot, sormukset, korut ym. kultasepänalan valmisteet. Tehtaan nykyinen henkilömäärä on 57. Yhtiön osakepääoma on 1 milj. mk ja vararahastot 850.000 mk”.
Kirjassa ”Suomalainen hopeataide” (1989) Hopeatehdas mainitaan luvussa, joka on otsikoitu ”Uusia muotoja pienistä metalliverstaista” ja jossa kuvaillaan taideteollisuuden kehitystä 1900-luvun alkukymmeninä. Sivulla 37 sanotaan: ”Pääasiassa perinteisiin malleihin pohjautuvia sarjoja valmistivat mm. Hopeatehdas Oy, Suomen Kultaseppä Oy ja vuonna 1918 Suomen Kultaseppien Liiton…
Helmet-tietokannastamme saa listan kaikista lasten ruotsinkielisistä äänikirjoista esim. seuraavasti: valitaan etusivulta linkki Aihe, kirjoitetaan hakusanaksi talböcker, ja kohdennetaan haku lastenaineistoon.
Valtaosa löytyvistä äänikirjoista näyttää olevan riikinruotsalaisia. Suomenruotsalaisia lasten äänikirjoja tuottaa Studio FsR eli Finlandssvenska röster. Erillisen listan heidän tuotteistaan saa seuraavasti. Valitaan aloitussivulta Sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaruutuun fsr ja tehdään haku. Haku tuottaa listan FsR:n aineistosta. Tulossivun yläreunassa on hakulomake, jossa näkyy käytetty hakusana fsr. Oikealla puolella on pudotusvalikko. Valitaan siitä kohta Lasten aineisto ja näpäytetään painiketta Hae. Tuloksena on uusi lista,…
Ritva Heikkilän laajassa Ida Aalberg elämäkerrassa Ida Aalberg : näyttelijä Jumalan armosta (WSOY 1998) kerrotaan nimen vaihdosta sivulla 62.
Verevästä ja pyöreäposkisesta maalaistytöstä Ida Ahlbergista sukeutui hoikka, kevyesti liikkuva Ida Aalberg. Hän oli alkanut vuodesta 1876 kirjoittaa sukunimensä kahdella a:lla (myöhemmin myös veli Jalmari seurasi esimerkkiä).
Syitä kirjoitusasun muuttamiseen ei Heikkilä tässä yhteydessä sen tarkemmin mainitse.
Samassa teoksessa kerrotaan myös Ida Aalbergin vanhempien taustasta, mutta siellä ei ole sen tarkempaa tietoa sukunimen historiasta. Antti Ahlberg oli avioton lapsi, jonka isä Ritva Heikkilän teoksen mukaan oli tiettävästi nahkuri Åhlbergin tuomaripoika Anders Johan.
Tarkempia vastauksia…
Myrskyluodon Maija (Stormskärs Maja) on Lasse Mårtensonin säveltämä. Alkuperäiset sanat ovat ruotsinkieliset ja niiden tekijä on Benedict Zilliacus. Suomeksi sanat on kääntänyt Jukka Virtanen. Tämä selviää esim. Viola-kansallisdiskografiasta,
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Teos ilmestyy ensiksi alkukielellään englanniksi, The Order of the Phoenix julkaistaan 21.6.2003 ja se on kirjastossa lainauskunnossa heinäkuussa. Kirjan suomentaminen kestää kesäkuusta lukien puolisen vuotta (ja sen jälkeen kestää taas tietysti jonkin aikaa ennen kuin teos on kirjastossa). Voit seurata ilmestymisaikataulua vaikka Tammen sivulta
http://www.tammi.fi/ .
Suomen Sokerin tontin ja talon historia liittyy Venäjältä Suomeen muuttaneeseen Feodor Kiseleffiin, joka oli hankkinut itselleen vuokra-oikeuden Töölön tonttiin vuoteen 1854 asti. Hän pystytti sinne ensin tiilitehtaan, mutta myöhemmin hänet velvoitettiin siirtämään omistuksessaan oleva sokeritehdas kaupungin keskustasta Töölön tontille. Hänet myös velvoittiin rakennuttamaan tiilitalo tehdasta varten. Talon suunnitteli C.L. Engel.
Suomen Sokerin talosta ja tehdasalueelta löytyy tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Hackzell&Toppari: Töölöntullin molemmin puolin(artikkeli Sokeria ja oopperaa)
Urbans: Sokeri Suomessa 1500-1917 (Sokeritehdas muuttaa Töölöön)
Suomen Sokeri Osakeyhtiö
Töölö: kotikaupunginosamme 2
Kirjojen saatavuuden voi…
Suomen taiteilijaseuran Suomen kuvataiteilijat -tietoverkkomatrikkeli http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ löytyy kuvataiteilija Kaarlo Luukkonen. Varmistaaksesi, onko kyse samasta Luukkosesta, taulusi singneerausta tulisi verrata Kaarlo Luukkosen muuhun tuotantoon.
Tietoverkkomatrikkeli on mahdollisimman kattava hakemisto kaikista Suomen ammattitaiteilijoista. Sen sijaan harrastelijataiteilijoista on valitettavasti vaikea löytää tietoa. Artikkelitietokanta Aleksi ei tunnistanut taiteilija K V Luukkosta, myöskään hakukone Googlella löytynyt hänestä tietoa.
Lorvikatarri on tauti, jonka uhri vain laiskottelee. Taudin nimen alkuosa tulee verbistä "lorvailla, lorvehtia, lorvia", mikä viittaa laiskana olemiseen, vetelehtimiseen ja maleksimiseen. Lorvikatarria kutsutaan myös lorvitaudiksi.
Lorvikatarri on leikkimielinen ilmaus. Vakavasti puhuen katarri-sana viittaa limakalvon tulehdukseen, kuten esimerkiksi yhdyssanoissa keuhkokatarri ja mahakatarri. (Suomen kielen perussanakirja v.1990)
Molemmat päivät ovat Jeesuksen juhlapäiviä: joulupäivänä Jeesus syntyi ja uudenvuodenpäivänä (8. päivä joulun jälkeen) hänet ympärileikattiin ja hän sai nimensä. Jeesuksen ja hänen nimensä rinnalle ei voi kirkollisessa kalenterissa asettaa ketään muita!
(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat 1978)
Kunkin alueen ev.lut. seurakunnalla on oma keskusrekisterinsä. Esim. Helsingin alueen seurakuntien keskusrekisteristä voi tilata sukuselvityksiä myös Internetin kautta, linkki sinne: http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Liikkeelle kannattaa lähteä sieltä seurakunnasta mistä tutkittava suku on lähtöisin, jos haluat tietoja Jyväskylän alueelta, tässä sinulle linkki Jyväskylän alueen seurakuntien sukututkimus-sivuille http://www.kirkkojyvaskyla.net/
Sieltä voit kysyä asiaa tarkemmin.
Kirjelmän allekirjoittivat kenraalimajuri, komentaja Kaarle Kustaa Armfelt, eversti Seb. von Otter, eversti J.H. Hästesko, keveän jalkaväen pataljoonapäällikkö P. af Enehjelm, everstiluutnantti Otto Klingspor, yliadjutantti Kaarle H. Klick ja ratsuväen päällikkö G. von Kothen.
Asiakirja tunnetaan nimellä Liikalan nootti.
Kysymykseen ei löytynyt suoraa vastausta mistään kirjasta, ja otin yhteyttä erääseen biologiin. Hänen mukaansa lehtiä on ehdottomasti enemmän kuin muurahaisia. Hän perusteli vastaustaan ekologian perussäännöllä, jonka mukaan tuottajien määrä on aina suurempi kuin kuluttajien. Näin on muurahaistenkin kohdalla, siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä elävien muurahaisten yhteenlaskettu massa on suunnilleen sama tai hiukan suurempi kuin nyt elävien ihmisten massa!
Hiukan samantyyppisiä kysymyksiä pohditaan Sakari Mäkelän kirjassa "Onko pisara pyöreä ja kuu keltainen - tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä" ja Martyn M. Goldwynin teoksessa "Kuinka kärpänen kävelee katossa ja muita kiperiä kysymyksiä".
Paahdetun sipulin ohjetta on joillakin keskustelupalstoilla mietitty ja monet keskustelijat ovat päätyneet samaan valmistustapaan: sipulit leikataan halutun kokoisiksi, kieritetään vehnäjauhoissa ja paistetaan öljyssä.
Sipulia voi myös kuivata esim. uunissa. Kuivauksesta löytyy oppaita, esim. Sigri Sahlin: Kuivata ja syö hyvin.
Oppaassa annetaan sipulin kuivausohje: sipuli viipaloidaan poikittain, ei ryöpätä, maksimi kuivauslämpö 40 C, kuivausaika 4-6 tuntia.
Turun Sanomien arkiston mukaan murha tapahtui 26.6.1974 ja sitä koskevaa oikeudenkäyntiä käsiteltiin Turun Sanomissa samana vuonna 10.7., 11.7., 25.7., 22.8. ja 9.4.1975. Näitä artikkeleita voi tulla katsomaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastoon, jossa Turun Sanomia säilytetään mikrofilmattuna. Käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite ja sillä voi ottaa maksullisia kopioita.
Matti Kuusen toimittamassa sananparsikirjassa Rapatessa roiskuu. SKS 1988 mainitaan sanonta: "Se on sitten selvää pässinlihaa." Sanonnasta mainitaan vain keruupaikkakunta: Ylöjärvi. Aika yllättävä sanonta sinänsä, koska Suuressa symbolikirjassa pässin sanotaan olevan lampaan vastakohta, voiman, vitaliteetin ja määrätietoisuuden vertauskuva.
Holger Lybäckin yksityiskohtaisesta elämäkerrasta T. Vaaskivi, ihminen ja kirjailija löytynevät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Kirjan mukaan hän harrasti ja opiskeli useita aloja itsekseenkin. Vaaskiven kiivaasta työtahdista ja suunnattomasta innosta löytyivät varmaankin kannustimet monien alojen tutkimiseen ja tuntemukseen. Lybäckin ja myös Elina Vaaran, kirjailijan puolison, mukaan jo nuoresta saakka sairaalloisen Vaaskiven varhainen kuolema johtui osittain hänen kiivaasta elämän- ja työtahdistaan, huonosta ruokailusta sekä ylenpalttisesta kahvin ja tupakan kulutuksesta. Ainakin yksi lääkärindiagnoosi oli krooninen suolitulehdus. Vaaskivi käytti myös piristäviä lääkkeitä sekä vastapainoksi unilääkkeitä. Viralliseksi kuolinsyyksi…
Kyseessä on 'Tango Humiko'. Säv. Rauni Autio, san. Saukki.
Kuuluisaksi tangon tahdittajaksi kappale tuli 1960-luvulla
Reijo Taipaleen esittämänä (ensilevytys 1963).
Myöhemmin myös muutamat muut ovat sen levyttäneet, mm. Taneli Mäkelä.
Kokoelmistamme löytyvät molempien esitykset.
Suomeksi on ilmestynyt yksi Göran Sonnevin runokokoelma :
SONNEVI, Göran : Keskeneräinen kieli : runoja. Suom. Pentti Saarikoski. 1977. Runot ovat kokoelmista Det oavslutade språket ja Det omöjliga. Se löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
