Laulun nimi on Tontun avain. Sanat kokonaisuudessaan löytyvät kirjoista Valio, Helmi : Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten, 1926 ja Ollikainen, Meri : Vilisee, kilisee tonttuja... :joulujuhlien esitysleikkejä, 1966. Viimeksi mainittu kirja on myös Oulun kaupunginkirjastossa ja siinä on sivuilla 9-11 sanat, nuotit ja leikkiohjeet.
Vastaus löytyi videolta. Jakso on LWT:n filmatisoinnissa nimeltään 'The Incredible Theft' (ja useimmiten nimeke on sama kuin Christiellä). Miss Lemon kysyy: 'But how will I know where to file her, if I haven't got her
name?' Ja Poirot'n vastaus: 'Life first, miss Lemon, filing second.' Oikeinkirjoitus selvinnee romaanin/kertomuksen lehdiltä.
Sitaattia selventää kirjan juonta tässä kohdassa valottava teksti: He was trying to get his secretary to accept an
anonymous phone call; she was resisting because she could not figure out where to file the record of the call.
Sitaatti ei ehkä ole Christieltä vaan käsikirjoittajalta. LWT:n jaksoihin on lisätty paljon sivujuonia (usein humoristisia), joita Christien alkuperäisissä
romaaneissa ja…
Vanhoja Satakunnan Kansoja voi lukea mikrofilmeiltä Porin kaupunginkirjastossa. Satakunnan Kansa -artikkelitietokanta on osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Tietokanta sisältää artikkeleja vuosilta 1987-2004.
Vanhojen kolikoiden arvo vaihtelee hyvinkin paljon riippuen esimerkiksi kolikon ilmestymisvuodesta ja kunnosta. Mainittujen kolikoiden hintahaarukka voi ulottua yhdestä eurosta aina satoihin euroihin asti.
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, hyvä opas on esimerkiksi Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas. Tätä teosta on Kirkes-kirjastoissa useampi lainakappale, ja se löytyy myös Tuusulan pääkirjaston käsikirjastosta.
Peda.netin ruotsinkielisiä fraaseja: https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus/kjm/ruotsin-kieli/sanastoja/t…
Lisää fraaseja täällä: https://fi.speaklanguages.com/ruotsi/ilmaisut/perusilmaisuja
http://kielet.tripod.com/ruotsia.htm
http://www.vardsvenska.fi/fi/swedish-on-line-course/vocabulary/greetings
Yle Oppiminen sisältää ruotsin kielen materiaalia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/ruotsi
Kotimaisten kielten keskuksen suomi-ruotsisanakirja, https://www.kotus.fi/sanakirjat/muut_sanakirjat/suomi_ruotsi-suursanaki…
Astioiden ikää ei voi päätellä pelkästä tehtaanmerkistä, sillä merkki on voinut olla käytössä jopa kymmeniä vuosia. Tehtaanmerkin lisäksi astioiden iän määrittämiseen vaikuttaa astioiden malli ja koriste.
Joitakin tehtaanmerkkejä löytyy Arabian internetsivuilta: http://www.arabia.fi/designor/web/arabiawww.nsf/pages/1F17BAB0CF7E5AF7C…
Merkintöjen tulkinta-apua antaa myös Arabian museo:
http://www.arabianmuseo.fi/designor/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/7F5D…
Arabian museon sivuilla suositellaan mm. Marjut Kumelan Arabia-kirjaa (1987) sekä vanhojen tuotekuvastojen näköispainoksia, joita voit tiedustella kirjastosta.
Tarkoitatte todennäköisesti seuraavaa kirjaa:
Tenggren, Gustaf, Viisi pientä koiranpentua
(Kuvittanut Gustaf Tenggren). Sarja Tammen kultaiset kirjat ; 64 .
Äidinkielen yo-tehtävät on julkaistu kirjana nimellä Ylioppilasaineita 2005, jossa on koekysymysten lisäksi niiden pohjalta kirjoitettuja aineita ja vinkkejä kirjoittajille. Se löytyy kirjastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1737483?lang=fin (Helsinki) ja muut kirjastot Finna.fi, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=ylioppilasaineita+2005&type….
Tällä hetkellä verkosta löytyvät yo-kokeet vuodesta 2008 eteenpäin Ylen sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-aidinkieli ja vuoteen 1969 asti Digitaaliarkistosta, http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Rauha Kilven kirjoittama runo "Pikku Pekan hammassärky" löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi - Rauhamaa). Kirja on varastokappalle, ja se on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Tekijänoikeudellisista syistä ilmaista nuottimateriaalia on laillisesti verkosta saatavilla vain rajoitetusti. Erilaista tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa on kyllä tarjolla melko runsaasti. Joillakin yhtyeillä saattaa olla omilla kotisivuillaan satunnaisesti joitain nuotteja.
Hakemistoja vapaasti saatavilla oleviin nuotteihin on esimerkiksi osoitteissa:
http://www.8notes.com/ , http://www.freesheetmusic.net/ , http://www.free-scores.com/ . Joissakin nuottien katselu ja printtaaminen vaatii oman katseluohjelman, joka on ladattavissa sivulta.
http://www.musicnotes.com/ on maksullinen palvelu, josta nuotit voi printata yksittäin. Palvelu vaatii oman katseluohjelman lataamisen. Maksu hoidetaan luottokorteilla.
Nuotteja on koottu…
Tällä hetkellä voimassa olevien HelMet-kirjastojen (eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen) käyttösääntöjen mukaan myöhässä palautetusta lasten aineistosta ei peritä myöhästymismaksua. Aikuisten aineistosta myöhästymismaksu on tällä hetkellä 0,20 € / vrk (enintään 6,00 € / kpl).
(Lasten aineisto ei tarkoita lasten kirjastokortilla lainassa olevaa materiaalia, vaan kirjaston tietokannassa lasten aineistoksi määriteltyä materiaalia.)
Myöhässä olevasta teoksesta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, paitsi videokasetista ja DVD-levystä 7 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.
Kirjasto siirtää saatavansa perintätoimiston…
Avain-monologi vieraita syntymäpäiville turhaan odottavasta miehestä on Juha Mannerkorven vuonna 1955 julkaisema näytelmä. Siitä on otettu uusia painoksia vuosina 1967 ja 2000. Helsingin kaupunginkirjastosta sitä löytyy useista kirjastoista, esim. uusinta painosta Itäkeskuksen, Kallion, Rikhardinkadun ja Töölön kirjastoista. Kaikki sijaintipaikat löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta.
Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997) ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) antavat kysymistäsi nimistä seuraavia tietoja:
Leevi: Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin kolmas poika, Uudessa testamentissa apostoli Matteukseen samastettu tullimies. Muistuttaa heprean sanaa lawa, joka merkitsee 'hän kääntyy puoleeni'. Raamatullisena nimenä käytetty Suomessa jo kauan, almanakassa ollut vuodesta 1950.
Ronja: nimi on yleistynyt Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvulta alkaen ja sen taustalla on Astrid Lindgrenin kirja Ronja Ryövärintytär (ilm. 1981). Lindgren on kertonut muodostaneensa Ronja-nimen kirjaansa saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (= harju järven rannalla). Venäjällä Ronja on ollut miehennimi, kutsumanimi…
Paavo Cajanderin suomennoksessa, joka löytyy ainakin teoksista William Shakespearen kootut draamat VI sekä William Shakespearen draamat 4, sitaatti kuuluu "Levoton kruunun painama on pää." - Matti Rossin viime vuonna ilmestyneessä suomennoksessa Shakespeare William, Henrik IV. Toinen osa sitaatti on saanut muodon "Raskas kruunu unen karkottaa." - Cajanderin suomennos on vuodelta 1898.
Kyseessä lienee suippumadonlakki, lat. Psilocybe semilanceata, joka on pienikokoinen, hallusinogeeninen sieni. Kuva ja tietoa tästä sienestä löytyy muun muassa kirjasta : Korhonen, Mauri: Tunnista sieni, Otava 2005. Kuvia löytyy myös hakukoneiden kuvahausta sienen latinankielisellä nimellä. Aihetta käsitteleviä nettisivuja löytyy myös runsaasti, muun muassa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Psilosybiini . Lisää nettisiuvstoja löytyy hakusanoilla madonlakit, suippumadonlakki sekä sienen latinalaisella nimellä.
Seppo Kuusikko on säveltänyt Sammakkolammella- nimisen kappaleen, joka alkaa juuri noin. Cd:n nimi on Märässä mudassa (1992). Nuottina tätä laulua ei tunnu löytyvän kirjastojen monihaulla.
Runoa ei löydy runokokoelmista Andien mainingit, Meren ja yön portit, Kysymysten kirja, Runoja ja Puhdasta tulta (äänikirja). Runo ei välttämättä sisälly mihinkään kokoelmaan.
