Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy tieto, että nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_sotakorvauksilla_rakennett…
Valitettavasti en löytänyt Matokankaan uudistilan sijaintia. Pentti Virrankosken kirjasta Kokkolan pitäjän yläosan historia, 1961, s. 312 löytyi teksti:
"…Tällaisia uudistiloja perustettiin Perhoon runsaasti vielä vuosina 1847-60, … Perhonjoen varrelle Kellokosken ja Sahibackan välille perustettiin Kalliokoski, Laajala, Matokangas ja Annala…"
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on nimeltään Kenties viimeinen, alkuperäiseltä englanninkieliseltä nimeltään First love. Kappaleen tekijöiksi on merkitty Frank Farian ja Fred Jay, suomenkieliset sanat ovat Chrisse Johanssonin käsialaa.
Kappaleen ovat suomeksi levyttäneet Marjo-Riitta Kervinen vuonna 1977 sekä Tuulikki Eloranta vuonna 1978. Molemmat esitykset löytyvät Youtubesta kappaleen nimellä hakemalla.
Tämä laulu on julkaistu monissa nuottikokoelmissa, joten se löytyy suurella todennäköisyydellä lähimmästä kirjastostasi. Tässä muutamia yleisiä kokoelmia, joihin laulu sisältyy (nuotinnokset ovat pääosin yksinkertaisia):
* Lauluja rakkaudesta
* Malmstén: Stadin kundi
* Merimies merta rakastaa 1
* Pieni toivelaulukirja
* Suuri toivelaulukirja 5
* Terveiset ulapalta
* 111 kitaralaulua
* 120 kitaralaulua
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Lehdetön puu - säveltäjä Martti Piha eli Timo Vuori (1916-1976), sanoittaja Annuli eli Aune Haarla (os. Ala-Tuuhonen). Muitakin samannimisiä lauluja on olemassa, mutta oletan, että tätä tunnetuinta etsitään.
Myrskyn jälkeen - säveltäjä Veikko Samuli, sanoittaja Kari Tapio.
Partisaanivalssi eli alkukielellä puolaksi Dziś do ciebie przyjść nie mogę - säveltäjä Stanislaw Magierski, suomenkieliset sanat Saukki.
Rosvo-Roope on perinteinen sävelmä, jonka sanat ovat Rafael Ramstedtin (1888-1933) käsialaa.
Kaikki nämä tiedot ja paljon muuta löytyvät myös Ruotsista käsin Viola-tietokannasta varsin helposti: https://finna.fi. Suosittelen!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen…
Finnkinon myyntijohtaja Kalle Peltola kertoo, että alun perin elokuvateattereissa on ollut taukoja. Se on riippunut elokuvan pituudesta.
- 60-70-luvuilla ne poistuivat vaiheittain, kun projektorit uusittiin. Siinä oli taustalla se, että elokuvat näytettiin projektorilta, jossa oli vain yksi filmikela. Sellaisen kesto on puolitoista tuntia ja monesti elokuvat ovat yli kaksi tuntia pitkiä. Kelan vaihdon ajaksi tarvittiin tauko.
Tauot poistuivat sittemmin tekniikan kehittyessä. Saleissa alettiin käyttämään kahta projektoria ja vaihto pystyttiin tekemään lennossa. Koska väliajat olivat tulleet katsomiskokemukseen teknisen syyn takia, ei nähty enää mitään syytä jatkaa käytäntöä. Kalle Peltola sanoo, että asiakkaista valtaosa haluaa…
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta löytyvät väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumäärät. Vanhimmat nimitiedot ovat 1800-luvulta. Tältä ajalta palvelusta ei löydy yhtään Carolin-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä tätä nimeä ei myöskään löytynyt.
Kielentutkija Pirjo Mikkonen kirjoittaa Suomen sukututkimusseuran sivuilla Suomen ruotusotamiesten lisänimistä. Ammatin nimi soldathan tarkoittaa sotilasta. Mikkosen mukaan Suomessa alettiin järjestää ruotujakolaitosta vuoden 1680 alussa. Tähän liittyen sotilaiden luetteloihin oli merkittävä ristimänimi, isän nimi ja liikanimi. Näitä liika- eli lisänimiä on sanottu sotilasnimiksi. Voisiko nimi Carolin…
Lähes kaikki mainitsemasi sukunimet perustuvat Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) mukaan ristimänimiin eli etunimiin, jotka ovat ulkomaalaista alkuperää. Niiden alkuperä katoaa historian hämäriin, joten luultavasti entisaikoinakaan ihmiset eivät tienneet niiden alkuperää, jos nimi oli esimerkiksi kreikan kielestä peräisin. Osa sukunimistä saattaa toki perustua murresanoihin, jotka ehkä murteiden puhujille olivat ymmärrettävämpiä kuin nykyisille yleiskieltä puhuville ihmisille.
Mietittäessä vanhaa suomen kieltä kannattaa pitää mielessä se, että suomen kirjakieli on suhteellisen nuori. Sitä ennen suomen kieli eli monina murteina, joiden sanastot saattoivat osin poiketa toisistaan. Toisen murteen puhujalle…
Merkinannon yksinlauluun löytyy nuotti pianosäestyksellä. J. H. Erkon tekstiin pohjautuva yksinlalu löytyy nuotista Oskar Merikanto: Suomalaisia laulunsävellyksiä, osa IV.
Valssiin "Kielon jäähyväiset" on tosiaankin olemassa toinenkin säkeistö, jota en kuitenkaan löytänyt mistään juuri nyt käsillä olevasta nuotista enkä kirjasta, mutta Populaarimusiikin museon (http://pomus.net) Harmony Sistersiä käsittelevässä artikkelissa (http://pomus.net/001714) kerrotaan, että yhtye on levyttänyt version, "jonka suomennoksessa (Kerttu Mustonen) on mukana myös harvoin kuultu toinen säkeistö: ”Onnekkaan ohikiitävän hetken vain / kirkkauden kesän kultaisen nähdä mä sain...”. Tämä versio löytyy ainakin cd-levyltä Harmony Sisters: Harmony Sisters. 2 : Kun on valoisaa taas : 1942-53 (Siboney, p1991, SIBCD2).
Myös Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa.…
Viikon aloituspäivää muutettiin vuonna 1973, jolloin maanantai vahvistettiin viikon ensimmäiseksi päiväksi.
"Kansainvälinen standardisoimisliitto ISO hyväksyi viikolle ja viikkonumeroinnille uudet standardit, jotka Helsingin yliopisto päätti ottaa käyttöön suomalaisissa kalentereissa vuoden 1973 alussa. Viikko tarkoittaa aina seitsemän päivän ajanjaksoa (kun aikaisemmin vuosi oli saattanut alkaa vaikkapa kaksi- vai viisipäiväisellä 'viikolla'). Viikon ensimmäinen päivä on aina maanantai." - Heikki Oja, Aikakirja 2013 (Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013)
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä…
Komitean työskentelyn aikaan ei tunnettu kovin vanhoja VANHAN TESTAMENTIN käsikirjoituksia. Kääntäjät toimivat sen näkemyksen pohjalta, että juutalainen seurakunta oli säilyttänyt tunnollisesti pyhän tekstin alkuperäisessä muodossa. Koska hepreaa kirjoitettiin alkuaan pelkästään konsonanttikirjaimin, olivat juutalaisoppineet ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen aikana täydentäneet tekstiä vokaali- ja painomerkein jotta oikea ääntämys olisi varmistettu. Tämä oli tarpeen sen vuoksi, että heprean suullinen taito oli juutalaistenkin keskuudessa käynyt harvinaiseksi.
Raamatunkäännöskomitean käyttämänä alkutekstinä oli Jakob ben Chaijimin venetsialaisen Daniel Bombergin kirjapainossa vuosina 1524-1525 julkaisema hepreankielinen Raamattu. Tämä…
