Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin:
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D
Runo on siis…
Suomen ensimmäisinä yleisradiolähetyksinä pidettyjen Arvi Hauvosen alkukesällä 1923 Kuljussa tekemien ensimmäisten kokeilujen kuuluvuudesta en löytänyt aivan täsmällisiä tietoja. "Lähettimessä oli tavallinen Philipsin 2,5 watin vastaanotinputki ZI ja virtalähteenä muutama kymmenen taskulampunparistoa." Hauvosen kokeitten kuuntelijoina oli "eräitä insinöörejä ja maistereita Tampereella", joten Hauvosen lähetykset ovat kuuluneet ainakin kymmenen kilometrin päähän. Myöhemmin kesällä Hauvosen lähetysasema siirrettiin Tampereelle ja lähetystehoa lisättiin pariinkin otteeseen. Kun putkitehoa oli korotettu 10 wattiin Hauvosen gramofoonilähetyksiä "saatettiin kuulla sangen hyvin kaikkialla kaupungissa". Marraskuussa aloitettiin…
Kirjastot.fi sivustolta selvisi, että "Viddla elokuvia ovat toistaiseksi hankkineet asiakkaidensa käyttöön Kuopion verkkokirjasto ja Rantasalmen kirjasto."
Palvelu vaikuttaa kätevältä. Toivottavasti kokeilun tulokset ovat myönteisiä ja palvelu leviää muuallekin.
https://www.viddla.fi/
Yritysten luotettavuutta arvioidessa on yleensä hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraavanlaisiin asioihin:
Onko yritykselle löydettävissä Y-tunnusta? Lähtökohtaisesti jokaisen Suomessa toimivan yrityksen on rekisteröidyttävä kaupparekisteriin, jolloin yritys saa Y-tunnuksen. (Ainoat poikkeukset tähän liittyvät toiminimen käyttämiseen, mistä voit lukea lisää esimerkiksi osoitteessa https://yrityksen-perustaminen.net/kaupparekisteri/.) Jos Y-tunnusta ei löydy yrityksen verkkosivuilta, se saattaa olla huono merkki. Tunnuksen voi koittaa tarkistaa yrityksen nimen perusteella myös patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä Virre-palvelusta.
Löytyykö yritykselle omalla…
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä…
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta…
Valo kulkee 299 792 458 metriä sekunnissa, mikä kilometrinopeutena tarkoittaa 1 079 252 848,8 km/h. Valon vuodessa kulkemaa matkaa nimitetään valovuodeksi ja se on noin 9,46 biljoonaa kilometriä. Valon nopeudesta voidaan täten laskea, että alkuvuodesta 1980 Maasta heijastunut valo on ehtinyt matkata avaruudessa 38 valovuotta ja että silloista Maan näkymää voidaan siis tällä hetkellä ihastella noin 359,48 biljoonan kilometrin (~359 480 000 000 000 km) päässä Maasta.
Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta.
Lähde:
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio
Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv.
ISBN 951-31-0236-X
l
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin.
Turun Kansanmusiikin Ystävien vuonna 2000 julkaisemalla CD:llä Pränkkäys mainitaan kappale Katrilli Kiestingistä. Esittäjinä ovat Antti Järvensivu (kaksrivinen), Veikko Lahtinen (kaksrivinen), Billy Horne (kitara). Levy näyttää kuuluvan Jyväskylän Yliopiston kirjaston kokoelmiin, mistä sitä ei kuitenkaan saa koti- tai kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla levy kuuluu Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston kokoelmiin.
Kansanmusiikkiyhtye Rälläkkä on levyttänyt kappaleen Kiestingin katrilli. Olisikohan kyse samasta kappaleesta? Kiestingin katrilli on kuultavissa CD:ltä Tangon jälkeen (2011), joka on lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Mikäli CD ei kuulu oman kirjastoalueesi kokoelmiin, voit tehdä siitä…
Kymmensormijärjestelmää opetetaan nykyisin usein jo alakoulussa. Itseopiskelu onnistuu kätevimmin verkossa, josta löytyy useita ilmaisia sivustoja tuohon tarkoitukseen.
http://www.typingstudy.com/fi/
https://www.sense-lang.org/typing/tutor/keyboardingFI.php
http://www.bbc.co.uk/guides/z3c6tfr
Sanontaja ei löytynyt kirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Häkkinen
Mistä sanat tulevat / Kaisa Häkkinen
Sanojen synty : etymologinen sanakirja / Veijo Meri
Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat / Pasi Heikura
Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa / Heikki Paunonen
Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset / Outi Lauhakangas.
Sanontojen alkuperää on usein mahdoton jäljittää. Sanonnat voivat syntyä kielellisenä nokkeluutena tai leikittelynä ja jäävät sitten elämään.
Suomen ylioppilastutkintolautakunta pitää yllä ylioppilastutkintorekisteriä, jossa tiedot säilytetään pysyvästi. Rekisteristä on säädetty laissa (Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä, 18.12.1998/1058, 2 luku): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981058#L2P7
Tietojen luovuttamisesta sanotaan näin: "Ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet. Ylioppilastutkintorekisterin tietojen luovuttamiseen sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. (22.4.2016/279)" (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta: 21.5.1999/621). Oppilaan ja…
Johtolangan ajatus voidaan johtaa aivan "oikeasta" langasta. Sen taustalla on mitä luultavimmin kreikkalaisesta mytologiasta tuttu Ariadnen lanka. Ariadne antoi ihmishärkä Minotauruksen uhriksi lupautuneelle rakastetulleen Theseukselle lankakerän, jotta tämä sen avulla osaisi pois Minotauruksen labyrintin eksyttävistä käytävistä. Labyrinttiin mennessään Theseus kiinnitti langan pään ovensuuhun ja antoi langan juosta kerältä sitä mukaa kuin hän tunkeutui käytäviin yhä syvemmälle. Sisimmässä perukassa hän tapasi Minotauroksen, kävi hirviön kimppuun ja surmasi sen miekallaan. Langan avulla hänen oli helppo löytää labyrintista takaisin ulos. - Arvelisin, että suomen johtolanka-sana on kuitenkin käännöslaina ruotsin kielestä, jossa…
Aila Meriluodon tuotanto:
Runokokoelmia:
Lasimaalaus (1946)
Sairas tyttö tanssii (1952)
Pahat unet (1958)
Portaat (1961)
Asumattomiin (1963
Tuoddaris (1965)
Silmämitta (1969)
Elämästä (1972)
Varokaa putoilevia enkeleitä (1977)
Talvikaupunki (1980)
Ruusujen sota (1988)
Elämäkerrallisia teoksia:
Lauri Viita (1974)
Lasimaalauksen läpi (1986)
Romaaneja :
Peter-Peter (1971)
Kotimaa kuin mies (1977)
Sisar vesi, veli tuli (1979)
Lasten- ja nuortenkirjoja:
Pommorommo (1956)
Ateljee Katariina (1965)
Meidän linna (1968)
Vihreä tukka (1982)
Käännöksiä:
Harry Martinson : Aniara (1963)
Rainer Maria Rilken : Duinon elegiat (1974)
Marianne Williamsonin kirja perustuu siis A course in miracles -julkaisuun, joka on alunperin kolmena eri teoksena ilmestynyt itsensä kehittämisen kurssi. Ensimmäisen kerran se ilmestyi 1976 ja se on käännetty useille kielille. Williamsonin kirja on suomennettu ja ilmestynyt 1993, mutta A course in miracles -julkaisua ei ole suomennettu niin kuin kirjan loppusanoissa s. 335 kerrotaan. Englanninkielisenä yhtenä niteenä se löytyy maakuntakirjastoista Espoosta ja Lahdesta sekä Helsingin kaupunginkirjastosta: A course in miracles : the text, workbook for students and manual for teachers. 1985. Muuta tietoa "Ihmeiden oppikurssista" ei löytynyt.
Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta eli Fennicasta löytyy hakusanoilla suomalai* ja mytologia* mm. seuraavat teokset:
Ganander, Christfrid: Mytologia Fennica, 1995/toim. Juha Pentikäinen
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia, 1967
Heikkilä, Timo, Kalevalan metafysiikka ja fysiikka, 1999
Hyry, Katja: Lumen ja valon kansa: suomalainen kansanusko, 1955
Kemppinen, Iivar: Johdatus muinaissuomalaieen mytologiaan, 1957 ja saman tekijän Suomalainen mytologia, 1960
Korte, Irma: Nainen ja myyttinen nainen, 1988
Koskinen, Juha: Muinaisusko ja kansanusko Suomessa, 1986
Ollus, Mikko: Väinämöisen juuret, 1989
Pentikäinen, Juha: Kalevalan maailma, 1989 ja saman tekijän Kalevalan mytologia, 1987 sekä Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta…
Maata lähinnä olevat planeetat ns. sisäplaneetat ovat Venus, Mars, Merkurius (tässä järjestyksessä ).
Loput ulkoplaneetat (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto) ovat jo huomattavan paljon kauempana.
Hyvä tähtitieteen suomalainen nettisivu on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivu http://www.ursa.fi
Tietokanta Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneistä löytyy Internet-osoitteesta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php . Sota-arkiston tiedoista tehty tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneista, kadonneista tai sotavammoihin kuolleista. Tietokannassa on yli 94 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai kunnittain.
Tietokanta Karjalaan jääneistä sankarivainajista on Internet-osoitteessa: http://www.ksv.mpoli.fi/haku.html . Karjalaisten sankarivainajien tiedostossa on tiedot niistä viime sodissa kaatuneista, jotka kuollessaan olivat kirjoilla rajan taakse jääneissa kunnissa ja rajantakaisessa Karjalassa syntyneet sodassa kaatuneet, jotka on haudattu luovutetun alueen hautausmaihin.
Kysymäsi järjestys on seuraava( tiedot on tarkistettu Otavan kirjallisuustiedosta ja Suomen kansallisbibliografiasta):
Mustat kalat (1964)
Keisari seisoo palatsissaan (1971)
Nuku hyvin, Punahilkka (1973)
Kuolema savolaiseen tapaan (1976)
Hyvän tytön hautajaiset (1978)
Viimeinen pari (1980)
Rakas perhe : Kaksikymmentä kirjettä kommentteineen (1982)
Kuolema sukupuussa(1985)
Joka uniinsa uskoo(1987)
