Nuotit Tapani Peltoniemen sävellykseen nimeltä Hiljaisuus löytyvät kirjasta Tapani Peltoniemi: Nuottikirja (ISBN 952-90-5706-7). Nuottikirjaa ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Samasta Eino Leinon runosta on olemassa myös Heikki Sarmannon tekemä sävellys nimellä Rauha. Kappaleen nuotit löytyvät esimerkiksi kirjasta Pohjoisia kuvia : kahdeksan laulua sekakuorolle. Tätä kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi …
Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota.
Suomeksi teosta ei enää löydy netin avulla. Se saattaa lymyillä jossain kierrätyskeskuksen hyllyssa tai pienen antikvariaatin aineistossa.
Englanninkielisen kirjan voi ostaa esim. Amazon.com verkkokaupasta: https://www.amazon.co.uk/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dstripbooks&field-keywords=Nick+Butterworth+Pearl&rh=n%3A266239%2Ck%3ANick+Butterworth+Pearl
teoksen nimi englanniksi on: The Precious Pearl: Stories Jesus Told
ja kiinaksi: 耶穌說故事
Ruotsiksi, ranskaksi tai italiaksi en teosta löytänyt.
Hykkylä on Helsingin kaksoisyhteislyseon lempinimi, lyhenteestä HKYL. Täällä vähän koulun nimen historiaa, http://www.ahjos.net/muistoja/-Sanasto/hykkylan_historia.htm
"Jussi Vares" on kirjailija Reijo Mäen luoma kuvitteellinen henkilö, joka esiintyy lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa. Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa on mm. seuraava lyhyt luonnehdinta: " Vareksella on ystäviä lain molemmilta puolilta ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä."
Todennäköisesti Vares-hahmon luonteen ja sen vahvuudet määrittelee lukija hyvin pitkälle oman näkemyksensä ja odotustensa pohjalta, kun kyseessä kuitenkin on fiktiivinen hahmo. Vareshan ei ole mikään perinteinen vakava, ahdistunut tai työhullu etsivä, vaan pikemminkin hiukan…
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaisen "kirjan" kirjoittamisesta on kysymys. Jos kauno- tai tietokirjan voisi kirjoittaa "valmiille pohjalle", miten omaperäisiä niistä mahtaisi tulla? Suomessa on järjestetty aina silloin tällöin ns. kirjoittajankoulutusta, jossa käydään läpi kauno- ja tietokirjoittamisen perinteitä, tekniikoita ja huomioon otettavia asioita. Mistään "valmiista pohjista" en ole kuullut, eikä sellainen kuulosta erityisen uskottavalta edes teoriassa. Minkä tahansa kirjan kirjoittamisen edellytyksenä on kirjoittajalla oleva näkemys kokonaisuudesta ja ainakin alustava näkemys yksityiskohdista, joiden avulla kokonaisuus on tarkoitus rakentaa. Oma näkemykseni on, ettei mikään kirja ei ole niin yksinkertainen, että sellaisen voisi…
Kuten arveletkin, Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta. Näin todetaan mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Seinäjoki-nimi on ollut käytössä paikalla sijainneen kylän nimenä jo 1500-luvulla. 1500-luvun lopulla kylästä käytettiin myös nimeä Koskenala, mutta 1600-luvun alkuun mennessä nimi Seinäjoki vakiintui käyttöön.
Seinäjoen arvellaan saaneen nimensä sen syvää uomaa reunustavista seinistä. Alajuoksullaan joki on matalauomainen, kuten Pohjanmaan joet yleensä, mutta Seinäjoen kylän kohdalla jokea reunustavat molemmin puolin korkeat seinämät.
Keskustelua on käyty siitä, olisiko Seinäjoki saanut nimensä Virroilla sijaitsevasta Seinäjärvestä, joka on yksi joen alkulähteistä. Esko…
Kirjallisten lähteiden mukaan Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos toimi Sonnisaaressa 1903-1926. Tämän jälkeen samoissa rakennuksissa toimi Mannerheimin Liiton paikallisosaston lastenseimi, joka siirtyi kaupungin haltuun 1927. Vuoteen 1929 Sonnisaaressa toimi "Koteja kodittomille lapsille" -yhdistys (Nyk. Pelastakaa Lapset ry. Mistään ei löytynyt mainintaa, että Sonnisaaressa olisi ollut synnytyksiä vuoden 1926 jälkeen.
Pikkuserkku kuudennessa polvessa on hyvin kaukainen sukulainen. Ilmaus lienee ironiseksi tarkoitettu. Alla tietoa serkuista Wikipediasta ja Kielikellosta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Serkku
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Voimaantumiseen ja elämänmuutoksiin liittyviä kirjoja löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä esim. hyllyluokista 17.3 Elämänfilosofia. Elämäntaito sekä hyllystä 14.4 Persoonallisuuden psykologia. Hakusanoja verkkokirjastossa voivat olla esim. voimaantuminen tai elämänmuutokset.
Kirjavinkkejä:
Ojanen, Markku: Onnellisuuksien oivaltaja : mitä tiede kertoo onnesta? (PS-kustannus, 2018)
Mäki-Petäjä, Mirva: Elämänmuutos : 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa (Kosmos, 2016)
Syvärinen, Katri: Löydä elämän taika : sisäinen matka suorittamisesta iloon (Otava, 2017)
Brown, Brené: Nouse vahvempana : vaikeuksien kautta voittoon (Viisas elämä, 2016)
Taipale, Anna: Sydänjuttu : olet parasta mitä…
Kysymyksestä ei selviä, tarkoitatko suhteellisen realistista vai enemmän tieteiskirjallisuutta. Samoin sitä kelpaako lasten/nuorten kirjat.
Tässä olisi kuitenkin aluksi joitain. Teemahan oli suosittu 50-70-luvuilla erityisesti nuortenkirjoissa. Olen listannut nuo nuoremmille tarkoitetut erikseen.
Toivottavasti näistä loytyy sopivia.
Erkki Ahonen: Paikka nimeltä Plaston, Kuumatka sekä nuortenromaaneja mm. Syvä matka
Veikko Karumo: Olenko minä nyt kuussa?
J. Pekka Mäkelä: useita kirjoja
Heimo Susi: Kentauri
Tero Niemi & Anne Salminen: Nimbus ja tähdet (novelleja)
Markku Turunen: Juuston pimeä puoli, eli, kosminen virtahepo saapuu Maata kiertävälle radalle
Joni Léman: Hopestar
Rainer Granit: Lähtölasku 47
…
Suomen rekisterikilpimuseon verkkosivuilla oli aikaisemmin hyvin informatiivinen artikkeli kotimaisten rekisterikilpien poikkeuksellisista kirjainyhdistelmistä (se on yhä luettavissa joistakin sivun arkistoiduista versioista). Sen mukaan kilpisarjoja, joita ei ole valmistettu, on verrattain vähän: BMV, FBI, HIV, KGB, RIP (rest in peace), SYF (syfilis, sukupuolitauti), TYH (tyhmä!). Jossain vaiheessa jätettiin julkaisematta SA-alkuisia kilpiä, koska niiden ajateltiin viittaavan Suomen armeijaan. Valituksia on joskus esitetty sarjoista NAI, GAY, AIZ (vrt. HIV), LIK (ruumis ruotsiksi), HYI, HYH. Kaiken kaikkiaan "sensuroitujen" rekisterikilpiemme määrä on melko pieni verrattuna esimerkiksi naapurimaahamme…
Postiosoite, englanninkielinen (kaikki nämä vievät perille):
His Holiness, Pope Francis / Apostolic Palace / 00120 Vatican City.
His Holiness, Pope Francis PP. / 00120 Via del Pellegrino / Citta del Vaticano
His Holiness Pope Francis / Apostolic Palace / Vatican City
His Holiness Pope Francis / Vatican City State, 00120
Nyyisellä paavilla ei ole henkilökohtaista sähköpostiosoitetta, mutta hänelle voi kirjoittaa Vatikaanin lehdistötoimiston kautta osoitteella av@pccs.va. Tiettävästi nykyinen paavi soittaa mielellään ihmisille, mutta hänelle itselleen en onnistunut löytämään puhelinnumeroa, en edes "sihteerille". Todennäköisesti näin pyritään välttämään valtavaa määrää soittoja. Paavilla on kuitenkin Twitter-tili osoitteessa @…
Aale Tynnin runon Kaarisilta ovat sävelittäneet Viola-tietokannan mukaan tunnetuista tekijöistä vain Kai Chydenius (levyllä Aale Tynni - Kaarisilta (Texicalli Records 2013). Vähemmän tunnettuja ja hankalammin tavoitettavia (käytännössä useimpia mentävä kuunteleemaan Kansalliskirjaston musiikkikirjastoon) ovat:Kari Hämäläinen -> (kokoelma) Kaiken keskellä Jumala (Päivä Osakeyhtiö 2013)Petri Kaivanto -> Petri Kaivanto: N, love (Finnlevy 1992) on HelMet-kirjaston kokoelmassaSirkka-Liisa Ripatti -> Ari Jänkälä: Kaarisilta (Päivä 1991, C-kasetti)Juha Sormunen -> Mirja Poikkeus: Kaarisilta (Sinisävel 2011)Juhani Antintalo -> Ami Varjotie: Kaarisilta (Adoramusic 2005)Aleksei Seljer -> Teuvo Eskelinen: Elämän lahja (Teuvo…
Felix Bernardin sävellyksestä Winter Wonderland (Talven ihmemaa, suom. Saukki) on tehty suuri määrä erilaisia sovituksia. Kysytty versio saattaisi olla kokoelmalta Kauneimmat joululaulut 3 (Valitut Palat, 1987). Näitä Valittujen Palojen kokoelmia julkaistiin sekä vinyylilevyinä että c-kasetteina.
Talven ihmemaan äänitteellä esittää soitettuna versiona Esko Linnavalli orkestereineen: Youtube-linkki. Äänitteen muu sisältö näkyy tästä linkistä.
Aika vähäinen on vuoden 1918 tapahtumiin keskittyvä vuonna 2018 julkaistu kaunokirjallisuustuotanto. Tässä on listaa HelMet-kirjaston haun perusteella:
Markku Nikunen: Punaisten lukkari (omakustanne); Pirjo Tuominen: Itkevät syvät vedet (Tammi); Tapani Heinonen: Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla (Minerva); Laura Lähteenmäki: Yksi kevät (WSOY), Mike Pohjola: Sinä vuonna 1918 (Gummerus).
Vuonna 2017 julkaistiin seuraavat vuoden 1918 tapahtumiin liittyvät romaanit: Veli-Matti Hyttinen: Vituiksi mennyt vapaussota : kertomus kapinasta (Etulinja-Kustannus; Juha Vakkuri: Mannerheim ja saksalainen suudelma (Like); Jenni Linturi: Malmi 1917 (Teos); Antti Tuuri: Tammikuu 18 (Otava); Enni Mustonen: Verenpisara ikkunalla (Otava).
Heikki Poroila
Kyseessä on niin sanottu Tuntemattoman sotilaan rykmentti (JR 8), joka toimi kantakortissa mainitulla 8. Prikaatin nimellä ennen jatkosodan alkamista.
Mauno Jokipiin ja Kimmo Sorkon teoksessa "Tuntemattoman sotilaan rykmentti: jalkaväkirykmentti 8:n historia" mainitaan, että elokuun alkupuolella 1941 JR 8:aan lankesi sekä ylennyksiä että ensimmäinen "mitalisade", joka sisälsi 32 ensimmäisen luokan ja 140 toisen luokan Vapaudenmitalia. Yleisinä perusteina olivat taisteluissa osoitettu kunto ja urhoollisuus. Tätä ennen JR 8 oli edennyt divisioonansa kärkirykmenttinä ja oli ollut torjumassa maihinnousuyritystä Lunkulansaaressa.
Edelleen, Petroskoin valtauksen kunniaksi lokakuun alkupuolella rykmentille jaettiin ensimmäisen luokan…
Fennica-tietokannan mukaan Tolkienin romaania Silmarillion ei ole ainakaan vielä julkaistu äänikirjana. Kirjan kustantaja Suomessa on WSOY.
Heikki Poroila
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja…
