Hei!
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2008" antaa suuntaa-antavan arvion vanhojen rahojen arvosta. Opasta löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista, tässä linkki teostietoihin: https://urly.fi/NrY
Rahan arvo määräytyy sen kunnon ja virheettömyyden mukaan. Keräilijän oppaassa on esitetty rahoille viisi kuntoisuusluokkaa. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1955 50 markan kolikolle on 12 euroa. Muut arviot vaihtelevat 75-3 euron välillä.
Tarkan arvion saamiseksi kannattaa kuitenkin olla yhteydessä asiantuntijaan.
Numismaattinen yhdistykseltä voi myös kysyä arviointipalvelua (http://www.snynumis.fi/) .
Paikallinen Matinmarkka Oy palvelee myös vanhojen rahojen arvioinneissa (…
Espanjan matkaoppaiden lisäksi - niitä ei tässä yhteydessä kannata ruveta luettelemaan - suosittelisin teosta Maailman nähtävyydet, osa 1, s. 189-220 (WSOY 1979). Hyödyllinen olisi varmaan myös amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin jo v. 1832 julkaisema matkakirja Alhambra, joka on viimeksi ilmestynyt suomeksi v. 1990.
Yahoo hakupalvelun (www.yahoo.com) kautta löytyi useitakin Zeuksen temppeli -linkkejä.
Nämä tosin ovat englanninkielisiä, mutta ainakin kuva-aineistoa voit käyttää:
http://history1900s.about.com/homework/history1900s/library/weekly/aa08…
http://www.perseus.tufts.edu/cl135/Students/Rebecca_Furer/index.html
http://www.wisc.edu/arth/ah201/11.earlyclassical.3.html
http://ce.eng.usf.edu/pharos/wonders/zeus.html
http://unmuseum.mus.pa.us/ztemp.htm
http://www2.students.sbc.edu/warner02/FinalDraft.html
Osoitteesta http://www.perseus.tufts.edu/ löytyy tietoa antiikin historiasta yleensä
- tosin jälleen englannin kielellä.
Taruja Zeuksesta suomen kielellä löytyy parhaiten kirjoista, esimerkiksi:
Henriksson, Alf: Antiikin tarinoita 1-2. 1991…
Intiaanilaulu-kappaleen nuotit löytyvät vuonna 2003 julkaistusta Laulutuuli-nuottikirjasta. Myös vuosina 1992 ja 2011 on julkaistu Laulutuuli-nimiset nuottikirjat, mutta näistä julkaisuista ei löydy Intiaanilaulua.
Titanicin laulu on arkkiveisu eli myytäväksi tarkoitettu pieneen lehtiseen painettu laulu. Arkkiveisuina (joskus myös nimellä arkkiviisu tai arkkivirsi) julkaistiin sekä hengellisiä että maallisia lauluja. Jälkimmäiset kertoivat usein traagisista rakkaustarinoista, murhatapauksista tai muista kuohuttavista uutisista. Arkkiveisuja levittivät muun muassa kirjansitojat, kiertävät kaupustelijat ja torimyyjät. Suositut laulut levisivät myös suusta suuhun. Osassa arkeista mainittiin tekstin kirjoittaja, osassa ei. Nuotteja oli mukana vain harvoin. Arkkiveisut riimiteltiin jonkun tutun, olemassa olevan laulun (usein virren tai kansanlaulun) säveleen, ja arkissa saatettiin mainita, millä sävelellä se on tarkoitettu laulettavaksi.
Titanicin…
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, sillä useimmilla kirjastoilla on paperileikkuri ainakin henkilökunnan tarpeisiin ja kirjastolaiset ovat tunnettuja palvelualttiudestaan. Voit myös tehdä leikkurista hankintaehdotuksen: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Kenties kokemuksesi liittyvät hajumuistoihin? Olisitko joskus yhdistänyt pissin hajun pihlajaan ja korianterin tuoksun marjaluteeseen?
"Tuoksuilla on vahva yhteys muistiin ja tunteisiin. Tuttu tuoksu voi viedä yhdessä nuuhkaisussa ajassa taaksepäin johonkin merkitykselliseen hetkeen tai paikkaan. Selitys tähän löytyy hajuaistin poikkeuksellisesta hermoradasta.
Hajusignaalit kulkevat suoraan hajukeskukseen, kun muiden aistien viesti kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Aivojen hajukeskus on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta kannalta.
Hajujen oppiminen on hyvin nopeaa. Jos kerran sairastuu jostain ruoasta, sen haistaminen, saati maistaminen,…
Äitiä sössimiselle ei löytynyt, mutta ainakin 1990-luvulta alkaen se on tunnettu. Heikki ja Marjatta Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangin: stadin slangin suursanakirja sanaa kerrotaan käytetyn stadin slangissa ainakin vuodesta 1990.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "sotkea, pilata, mokata, möhliä, tyriä, ryssiä": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/s%C3%B6ssi%C3%A4
Kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2012. Verbien sössiä ja ryssiä sanotaan olevan tyyliltään arkisia deskriptiiviverbejä, joita joutuu usein sanakirjassa selittämään yhdellä tai useammalla synonyymillä, koska niitä…
Löysin Plussa-aineistotietokannasta seuraavia teoksia, joista voisi olla apua tutkimuksellesi:
Ilves, Kirsi Stadi ja sen nuoret nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 Helsinki, Edita, 1998
Salminen, Kimmo Bändiportaista kulttuuriareenaan kaupunkikulttuurin kehittämisen uusia välineitä Helsingin kaupunki, 1997
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Koillinen nuorisokeskus Koillisen kasit kahdeksasluokkalaiset Koillis-Helsingissä :
Helsingin kaupunki, 1996
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Järjestö- ja kehittämisosasto Yhdeksäsluokkalaiset nuorisotalossa läntisen nuorisokeskuksen nuorisotalot ja nuoret
Helsingin kaupunki, 1995
Monikulttuurinen nuorisotyö Helsingissä Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus, maahanmuuttajatyöryhmä, julkaisuja, 1996…
Monte-Criston kreivi on Alexandre Dumas vanhemman teoksissa kirjoitettu ceellä (Le comte de Monte-Cristo). Samoin suomennoksissa, tosin jotkut käyttävät mieluummin koolla kirjoitettua muotoa.
Vakiintunut tapa on kuitenkin kirjoittaa nimi siinä muodossa kuin se on edellisen kappaleen alussa. Ja kuten tekstistä jo ilmenee kirjoitetaan kreivi pienellä alkukirjaimella.
Seuraavista teoksista voit löytää kysymääsi aiheeseen liittyvää tietoa:
- Fasoúlas, Elina; Sijoittajan verokirja, Verotieto, 2000
- Puttonen, Vesa ; Sijoituskirja, WSOY, 2001
- Puronen, Pertti, Varainsiirtoverotus, Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Helminen, Marjaana, Kansainvälinen verotus, 2001
- Arvopaperimarkkinalaki ja muuta lainsäädäntöä, Edita, 2000
Julkaisujen saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
Voit etsiä lisäaineistoa asiasanoilla arvopaperit ja verotus, sijoitukset, kansainvälinen vero-oikeus.
Lehtiartikkeleita löytyy Aleksi-tietokannasta. Muutamia esimerkkejä, valitettavasti eivät kovin uusia:
- Vapaavuori, Ahti:…
Kirjastot.fi sivuilla on kirjastoalasta oma sivustonsa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala , esim. kohdassa artikkeli Ajankohtaista kirjastoalalla.
Opetusministeriön kirjastostrategia 2010 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/o… . Kirjastopoliittinen ohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/k… .
Seuraavissa teoksissa on myös yleistä tietoa:
- Kirjastosäännöstö 1999
- Kirjastot 2000 : yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta. Tilastot myös netissä http://tilastot.kirjastot.fi/
- Sivistyksen paikka : kirjoituksia kirjaston tilasta, 2000
Kirjastojen toimintakertomuksista saanee parhaiten kuvan yksittäisen kirjaston palveluista.
Kirjastoalan lehdissä on useita…
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Koska kyseisiä lehtiä ei ole saatavilla Suomesta, kannattaa kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. He pystyvät paikantamaan aineistoa myös ulkomailta. Esim. kopioita lehtiartikkeleista voi tilata kaukopalvelun kautta.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteet, tilaushinnat, yhteystiedot ja tilauslomake löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 .
Kaukopalvelupyynnön voi myös tehdä tieteellisten kirjastojen, esim. Helsingin yliopiston Terveystieteiden keskuskirjaston TERKON kautta. Lisätietoja sivulta http://www.terkko.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm .
Ikuisuuskalentereista, joita löytyy Internetistäkin, katso http://www.kellomuseo.fi/Ikuisuuskalenteri.htm, ja kirjastoista allakkakirjoista, voit tarkistaa viikonpäivät.
29.7.1946 oli maanantai.
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
Eläinten pitoa säätelee moni laki. Järjestyslaista löytyy pykäliä eläinten kiinnipidosta. Järjestyslain mukaan kissan omistaja on huolehdittava, ettei kissa pääse yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle kytkemättömänä.
Ko. lain mukaan lemmikkieläimen pitäminen vapaana aidatulla pihalla on sallittua. Valvomattomana kissa tuskin pysyy aidatulla pihalla, joten käytännössä kissa ei voi pitää vapaana. Varmaankin paras tapa ulkoiluttaa kissaa on käyttää kissalla tarkoitettuja ulkoiluvaljaita.
Järjestyslaki löytyy netistä osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
HelMet-tietokannasta löytyy tarkennetulla haulla, rajauksina aineisto=kirjat ja kieli=suomi, hakulauseella runot AND (lapset OR vauvat OR syntymä OR lapsettomuus) 43 teosta. Hakutuloksissa on runsaasti huteja, mutta osumiakin on.
Poimin muutaman kokoelman tähän:
Aikio-Arianaick, Inger-Mari
Maailmalta tähän
Kustannus-Puntsi 2006
asiasanoja: raskaus, vauvat, äitiys
Helmiä simpukoista : kun lapsettomuus koskettaa
Pilot-kustannus 2006
asiasanoja: lapsettomuus
Huuhka, Niina
Kolme poikaani: Ilo, Voima ja Tahto
Pilot-kustannus 2007
asiasanoja: adoptio, lapsettomuus, kuolema, surutyö, äidit
Kaskinen, Anna-Mari
Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin
Kirjapaja 2006
asiasanoja: isyys, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde, vauvat, äitiys
Runo puhuu lapsesta…
Youtubesta löytyi yksi Magnum-jäätelömainos vuodelta 2006, joka vastaa pitkälti kuvaustasi, viulu soi kappaleessa vain hetken. Säveltäjäksi mainitaan A. R. Rahman. Esittäjästä tai kappaleesta ei ole tietoa. Intialaisen mm. elokuvamusiikkia säveltävän muusikon musiikkia löytyy jonkin verran kirjastoistakin.
http://www.youtube.com/watch?v=jkb1MYSsSC4
http://en.wikipedia.org/wiki/A._R._Rahman
