Kattavaa luetteloa Suomessa ilmestyvistä ruotsinkielisistä lehdistä ei ole. Asiaa mutkistaa vielä se, että monet ammattilehdet ovat ainakin osin kaksikielisiä. Tässä muutamia sivustoja, joilta löytyy tietoa lehdistä ja erilaisin perustein koottuja luetteloita ruotsinkielisistä suomalaislehdistä:
http://www.tidskrift.fi/sok/?mode=ao
http://sockom.helsinki.fi/journ/mediestr/tidhela.htm
Hei,
kiitokset kysymyksestäsi!
Selvittelin asiaa puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta ja Kuopion kriisinhallintakeskuksesta. UNMACA:lle ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa virallista suomenkielistä nimeä, vaan käytössä on englanninkielinen nimi
"Mine Action Center for Afghanistan" Asiakirjoissa puhutaan esim. "kansallisesta miinaviranomaisesta" (UNMACA)
Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista löytyi oheinen teksti:
Teemarahoitukseen sisältyvää miinabudjettia on tarkoitus korottaa ja Afganistaniin osoitettavaa tukea lisätä. Tällöin tulisi kyseeseen esimerkiksi UNMASin ohjelmien tukeminen. Myös yksittäisten kansalaisjärjestöjen toimintaa on mahdollista tukea. Afganistanissa toimii noin 15 kansainvälistä…
Käsityölehdissä on paljon neulejakkujen teko-ohjeita. Uusimpia ohjeita mm. näistä:
- Kauneimmat käsityöt 2009: numerot 2 ja 3
- Moda 2009: numerot 1 ja 2
- Kauneimmat käsityöt 2008: numerot 1, 2, 4 ja 5
Nettiohjeita on myös paljon, mm. näiltä sivuilla:
http://plaza.fi/ellit/kasityot/neuleohjeet/naiset/pitkahihainen-jakku
http://garnstudio.us/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=113&d_id=8
http://www.garnstudio.se/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=0&d_id=430
http://www.tekstiiliteollisuus.fi/fi/naistenneuleet/622/
http://www.fiinaneule.fi/neuleohjeet/hjertegarnin_neuleohjeet/jakku/
http://neulenurkka.fi/product.php?id_product=118
http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vapaaaika/harrastukset/neuleohjeet/…
Ainakin Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa Kanske en visa on Lauri Pohjanpään "Höst".
Kyseinen nuotti on tällä hetkellä paikalla Sellon ja Omenan kirjastoissa.
Emme ainakaan löytäneet mitään viitteitä siitä, että Philippe Fixin Kultapilkkuisesta norsusta (1971) olisi otettu uusintapainosta. Jos haluat kirjan omaksesi, kannattaa kysellä antikvariaateista, vaikkapa esimerkiksi täältä: http://www.antikka.net/
Onnea etsintään!
Äidinkielen harjoittelun paras osaaja ja ohjaaja on varmasti opettaja. Täältä kirjastosta käsin voimme antaa lukuvinkkejä. Kaikenlainen, itselle mieluisa lukeminen lisää varmasti äidinkielen taitoja yleisemminkin. Kaksi hyvää vinkkisivustoa ovat Sivupiiri ja Okariino:
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.okariino.fi/etusivu
Näiden sivustojen kautta voi etsiä itselleen sopivaa lukemista esimerkiksi aiheen mukaan. Sivuilla voi myös kirjoittaa arvosteluja ja näin harjoittaa kirjoitustaitojaan. Sivupiiri keskittyy nuorten kirjallisuuteen ja Okariino lasten kirjoihin, sekä myös elokuviin ja peleihin.
Tiedot kirjojen sijainnista löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Hannes Kolehmainen nousi Tukholman olympiakisojen 1912 menestyksekkäimmäksi yleisurheilijaksi kolmella kulta- ja yhdellä hopeamitalillaan. Yhdeksän päivän aikana hän osallistui kuuteen erilliseen kilpailuun ja voitti niistä jokaisen:
7.7. 10 000 m:n alkuerä [33.49,0]
8.7. 10 000 m:n finaali [31.20,8]
9.7. 5 000 m:n alkuerä [15.38,9]
10.7. 5 000 m:n finaali [14.36,6 (ME ja ensimmäinen virallinen 15 minuutin alitus)]
12.7. 3 000 m joukkuejuoksun karsinta [Kolehmainen voitti ME-ajalla 8.36,9, mutta Suomi ei selviytynyt loppukilpailuun]
15.7. maastojuoksu [45.11,6 (henkilökohtainen kultamitali ja joukkuehopea)]
Lähteet:
Matti Hannus, Kultaiset kentät : Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999
Markku Siukonen, 90 : itsenäisen Suomen…
Puulavesi valssi-niminen kappale löytyy c-kasetilta "Kesäistä musiikkia Puulaveden rannoilta" (Minimusic MIC 38, julkaistu 1979), Esittäjä: Keltanokat-yhtye.
Kasetti on ainakin Pieksämäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Jani Erolan toimittamassa kirjassa Luokaton Suomi? (2010) esitellään yksi tapa jakaa ammatit eri yhteiskuntaluokkiin. Erolan mukaan tämä Eriksonin-Goldthorpen luokittelu (EG) on eniten käytetty luokkaluokittelu kansainvälisessä yhteiskuntatutkimuksessa nykyisin. EG-luokittelu löytyy kirjan sivulta 31. Opettajat kuuluvat tässä luokittelussa ns. alempiin professioammatteihin, jotka yleisessä kielenkäytössä tarkoittavat keskiluokkia. EG-jaottelu esitellään myös Tiede-lehdessä osoitteessa http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/luokkayhteiskunnan_paluu_
Viime vuosina on Suomessa ilmestynyt muitakin kirjoja, joissa pohditaan yhteiskuntaluokkia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:
Järvinen, Katriina & Kolbe, Laura: Luokkaretkellä…
Väestörekisterin nimipalvelun etunimihaun mukaan Suomessa on vuoden 1960 jälkeen syntynyt yhteensä 449 Teea-nimistä naista. Sitä ennen on syntynyt muutama Teeaksi nimetty nainen - ja myös mies.
Sitä, kuinka moni heistä asuu ja elää tällä hetkellä Suomessa, ei nimipalvelu kerro.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Teoksen Släktbok osassa II:2 (ilmestynyt sarjassa Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland) on sukututkimus Palmgrenin suvusta. Se on laajuudeltaan n. 20 sivua. Tutkimus on saattanut ilmestyä myös eripainoksena. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevaa kirjaa ei saa lainaksi, mutta voitte ottaa siitä
täällä kopioita tai pyytää oman paikkakuntanne kirjaston kaukopalvelua tilaamaan kopiot. Porin kaupunginkirjastosta löytyy muutakin aineistoa Selim Palmgrenista ja Palmgren-suvusta. Kaikki materiaali ei näy aineistotietokannassa, joten kannattaa kääntyä Satakunta-osaston puoleen.
Vihanneslaulun sanat löytyvät usealtakin verkkosivustolta. Esimerkiksi täältä:
https://www.positiivarit.fi/varssypankki/lasten-lorut/kukkuu-kukkuu-pik…
Nostradamuksen runomuotoiset ennustukset löytyvät esimerkiksi työryhmän suomentamasta teoksesta Nostradamus - profetioita vuosille 1555-3797 (1997). Teoksen saatavuus sekä muita Nostradamuksen ennustuksia ja niiden tulkintaa sisältäviä kirjoja löytyy esimerkiksi Plussan nimekehaulla. Hakusana kannattaa katkaista (nostradamu#).
Nimenmuutoksesta pitää tehdä ilmoitus henkilökohtaisesti Turun kaupunginkirjastoon.
Esittäessäsi voimassaolevan kuvallisen henkilötodistuksen saat uuden kirjastokortin.
Heu!
Elektronisen Sukkula-lääninkirjaston sivuilta löydät melko kattavasti tietoja suomalaisten yleisten kirjastojen historiasta: www.uwasa.fi/~sukkula. Sivuilla on linkki osioon Kirjastohistoria.
Lisäksi kannattaa tutustua www.kirjastot.fi -sivuston Kirjastohistoria-osioon. Sen löydät parhaiten www.kirjastot.fi sivuston oman hakemiston kautta. Kannattaa myös tutustua Kansainväliseen kirjan ja kirjastojen historia-tietokantaan osoitteessa http://www.kb.nl/kb/bho/index2.html.
Jos haluat kirjamuotoista aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannasta (http://tamcat.csc.fi/webvoy.htm) löytyy hakusanalla "kirjastot:historia" tai "library history" kohtalaisen monta teosta, joita voit tilata kaukolainaksi oman lähimmän…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla käsityö ja historia tai kotiteollisuus ja historia muutama teos joissa mahdollisesti olisi tietoa myös käsityökaluista. Teokset ovat Kaunis käsityö - ohjeita, malleja,historiaa, toim. Aino Nissinen, WSOY, Porvoo, 1929;
Virrankoski, Pentti: Käsitöistä leivän lisää - Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944, Suomen historiallinen seura, Helsinki, 1994; Heino,Ulla: Käsityö ja sen tekijät 1600-luvun Satakunnassa, Suomen historiallinen seura, Hki, 1985;
Heikkinen, Sakari: Suomen teollisuus ja teollinen käsityö 1860-1913, Suomen pankki, Hki, 1986. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Aiheesta voisi löytyä lisää…
Sukupuolirooleista kuvataiteessa on kirjoitettu paljonkin. Useimmiten käsitellään sukupuolta kuvauksen kohteena. Mutta myös taiteilijan sukupuolen merkityksestä on kirjoitettu. Tässä joitakin kirjoja, joista voisit aihetta lähestyä:
- Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa / toimittajat: Arja Elovirta, Ville Lukkarinen
- Näkyvä(i)seksi: tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista
- Kuvien edessä: esseitä kuvan semiotiikasta / Altti Kuusamo
- Kuva ja vastakuvat: sukupuolen esittämisen ja katseen politiikkaa / Leena-Maija Rossi (toim.)
- Valokuvaa ei ole / Janne Seppänen
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sijainnit löydät Helmetistä (www.helmet.fi).
Näistä lehtiartikkeleista voisi myös olla iloa:
- Emmi Fock :…
Kirjastot.fi-sivuston osasta Kirjastoala, Keskustelut löytyy kirjastoon ja kirjastotyöhön liittyviä keskustelufoorumeita sekä myös suljettuja keskustelulistoja. Suora osoite foorumeihin on tässä, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/ , sekä ohjeita täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/ . Suljetut listat täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/keskustelulistat/ . Sivulta löydät myös kuvauksen siitä, millaista keskustelua kussakin foorumissa käydään. Yleiskeskustelufoorumi on Kirjastokaapeli.
Siteerattu runo on Yö värähtelee tähtien taajuudella kokoelmasta Odotus ja ilo (2003).
Kokoelma koostuu seitsemästä runosarjasta; yksittäisiä runoja ei ole varsinaisesti nimetty muualle kuin sisällysluetteloon ensimmäisen säkeen tai alkusanojen mukaan. Yö värähtelee tähtien taajuudella on kokoelman viimeisen sarjan (Sanantuojat) viimeinen runo (s. 89).
Esimerkiksi osoitteesta www.kirjastot.fi löytyvät kaikki Suomen kirjastot ja sähköpostiosoitteet. Postituslista on sitten rakennettava itse. Ainakaan meillä ei ole tietoa, että kukaan myisi sellaista valmista listaa. Netissä löytyy monia sähköpostimarkkinointifirmoja ihan googlella sanoilla sähköpostimarkkinointi tai postilistat tai postituslistat.
