Suloa suositettiin nimeksi 1865. Se ilmaisee viehkeyttä ja kauneutta. Kansanvalistusseuran kalenterissa Sulo oli 1883. Suomen almanakassa se on ollut 1929-49 21.8. ja 1908-28 ja uudelleen vuodesta 1950 13.2. Antero tulee kreikkalaisperäisestä nimestä Andreas, joka merkitsee ’miehekäs, rohkea’. Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Facta-tietopalvelu kertoo näin: "Historiallisessa mielessä Suomesta voidaan puhua, siinä merkityksessä kuin se nykyään ymmärretään, oikeastaan vasta vuodesta 1809 alkaen. Esihist. ajalla asutus oli hajanaista eikä yhtenäisia maarajoja ollut. Keskiajalla Suomi joutui Ruotsin yhteyteen, ja pitkään nimityksellä Suomi ymmärrettiin Varsinais-Suomea. Ruotsin valtakunnan osana, vuoteen 1809 asti, Suomi oli alue muiden joukossa, osa valtakuntaa. Vasta Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 itsenäistymiseen 1917 asti, Suomi muodosti selkeästi omanlaisensa autonomisen alueen Venäjän valtakunnassa."
Suomen historiasta ja esihistoriasta löytyy myös tietoa muista tietosanakirjoista sekä historia-teoksista.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy esim. seuraavat sirkusmusiikkia sisältävät äänitteet:
Musiques de cirque
Laporte, Jean
Musiques de cirque / avec Jean Laporte et son orchestre
Previte, Bobby (esitt.)
Music of the Moscow Circus
Cirque du Soleil (esitt.)
Collection
On myös joitakin taidemusiikin sävellyksiä, jotka liittyvät sirkuksen aihepiiriin - ainakin säveltäjän teokselleen antaman nimen perusteella. Näitä voi etsiä esim. Aalto-kirjastojen tietokannasta, kirjoittamalla kolmeen asiasanakenttään oheiset asiasanat:
aiheet – musiikki – sirkus
Aalto-kirjastojen aineistonhaku löyyy osoitteessa:
http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/
Aini on Ainan ja Ainon pohjalta syntynyt naisennimi, joka otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimeä on tavattu jo 1800-luvun puolella, ja yleisimmillään se oli 1900-luvun alkupuolella. 2000-luvun alun nimitilastojen perusteella voisi päätellä, että Ainin suosio nimenä kasvaa lähivuosina. Virossa Ainin on katsottu olevan muunnos Annasta. Latviassa sana aina merkitsee kuvaa ja kuvaelmaa ja äänneasultaan samantapainen ainava maisemaa, liettuassa taas ainis jälkeläistä. Aina-nimen teki tunnetuksi 1840-luvulla Topeliuksen runo Ljungblommor. Aino-nimi on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto ja naisen/neidon nimeksi se muodostui Lönnrothin toimesta Kalevalassa.
Ilona on alun perin unkarilainen naisennimi, joka pohjautuu…
Useissa suomalaisissakin kalentereissa on taulukko "Kansallisia juhlapäiviä" eli päiviä, jolloin useimmat yritykset, pankit, koulut jne. ovat suljettuja suuressa osassa ko. maata. Näissä taulukoissa ei välttämätta aina ole mainittu juhlan nimeä eikä maaluettelo myöskään ole kovin kattava. Jos haluat tiedot kaikista maailman maista ja myös juhlapäivien nimet neuvoisin sinua etsimään käsiisi vuosittain ilmestyvän, kaksiosaisen "The Europa World Year Bookin", jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty kaikki maailman maat. Siinä on kunkin maan kohdalla myös kappale "Public holidays". Vuoden 2001 juhlapäivät löydät v. 2000 vuosikirjasta. Vuosikirjan viimeisin osa on Pääkaupunkiseudulla isompien kirjastojen käsikirjastoissa. Vanhempia osia saa…
Alla olevista löytyy lauluja ja leikkejä vauvoille. Vanhimmissa musiikki on vain kaseteilla, ja Ystäväni, tuttavani -kirjaan ei kuulu äänitettä.
- Meidän muksun laulut ja leikit / [koonneet ja toimittaneet] Ritva Ollaranta, Maija Simojoki (1994, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulut / toimittajat Marja Hongisto-Åberg, Elina Viitaila-Pulkkinen (1990, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulun aika / [koonneet ja toimittaneet] Eve Alho, Hilkka Hautsalo, Soili Perkiö (1994, kirja + cd)
- Ystäväni, tuttavani: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2006)
- Kas metsämökin ikkuna: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2010, kirja + cd)
Loruja ja loruleikkejä vauvoille löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Silkkipaperitaivas:…
Dmitri Šostakovitšilla on useampikin 2. valssi eri teossarjoissaan, mutta eräs tietty niistä yhdistyy elokuviin. Sarja varieteeorkesterille (n. 1956) sisältää kahdeksan osaa, ja sen seitsemäs osa on Valssi II.
Šostakovitš sävelsi musiikin vuonna 1955 julkaistuun elokuvaan Первый эшелон (Pervyi eshelon), ja yllä mainittu valssisävelmä kuullaan siinä. Tämän elokuvan musiikista koostetun orkesterisarjan teosnumero on 99. Sen takia Valssi II -sävellykseen saatetaan viitata myös opus 99 -teosnimellä.
Myöhemmin elokuvamusiikkina sävellystä käytti ohjaaja Stanley Kubrick elokuvassaan Eyes wide shut (1999).
Šostakovitšin sävellysten dokumentointiin liittyy monenlaisia sekaannuksia.…
Vetoketju keksittiin alunperin Yhdysvalloissa kenkien kiinnikkeeksi.
Chicagolainen insinööri Whitcomb Judson keksi vuonna 1891 kenkien sulkemislaitteen, joka muodostui hakas- ja silmukkariveistä sekä liukuvasta lukkolaitteesta. Tämä "liukusuljin" ei kuitenkaan soveltunut vaatteisiin, koska se avautui usein itsestään tai juuttui kiinni. Yhdeksän vuotta myöhemmin Judson keksi vastaavanlaisen kangassuikaleisiin kiinnitetyn sulkemislaitteen, joka voitiin ommella vaatteisiin. Tämäkin keksintö oli kuitenkin epäluotettava ja saattoi yllättäen aueta.
Vuonna 1906 Judsonin palveluksessa ollut ruotsalainen insinööri Gideon Sundback valmisti kiinnityslaitteen, jossa oli lomittain menevät metallihakaset ja liukuva lukkolaite. Vuonna 1913 Sundback…
Enid Blytonin Viisikko-, Seikkailu-kirjat ja Salaisuus-kirjat ovat kyllä oikein sopivia 10-11-vuotiaille.
Viisikot, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/viisikko
Salaisuus, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/blyton%20salaisuus
Seikkalu, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/blyton%20seikkailujen
Sen sijaan Remeksen nuortenkirjat voivat olla ehkä vähän turhan jänniä tuonikäiselle. Riippuu tietysti lapsestakin.
Jos poika on kova lukumies, voi olla että Viisikot on jo luettu. Voisin suositella siis tutustumaan myös uudempiin jännitys- ja seikkailukirjasarjoihin, esim.:
- Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka
- Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira
- Widmark, Martin: David & Larissa -sarja
- Mäkipää, Jari…
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan Suomen alueesta oli 1.1.2012
maata 303 893 neliökilometriä
makeaa vettä 34 539 neliökilometriä
merivettä 52 471 neliökilometriä
yhteensä 390 903 neliökilometriä
Vastaavia kaiketi virallisiksi katsottavia lukuja löytyy myös Norjan tilastollisesta vuosikirjasta
http://www.ssb.no/a/aarbok/kart/i.html
ja Norjan karttalaitoksen sivulta
http://www.statkart.no/Kunnskap/Fakta-om-Norge/Sjoarealer/Sjoomrader/
Vertailu on kuitenkin ongelmallinen, koska Norjalle kuuluu laajoja etäisiä alueita (esim. Huippuvuoret, Jan Mayen). Toisaalta merirajoista näyttää olevan erilaisia linjauksia. Olettaisin, että verrannollisin Suomen yllä mainituille luvuille on grunnlinjen rajaama alue ("Grunnlinja består av…
Siihen, mikä on tällä hetkellä uhanalasin nisäkäs, on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, koska siihen vaikuttavat kannan suuruuden lisäksi myös esim. lajin levinneisyysalueen koko, lisääntymiskyky, eloonjäävien jälkeläisten määrä ja lajiin kohdistuvat ympäristötekijät.
Osoitteessa http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/lajilista/uhalelai.htm on luettelo Suomen uhanalaisista eläimistä 1992-1997. Luettelo on jaettu jo hävinneisiin, erittäin uhanalaisiin, vaarantuneisiin, silmälläpidettäviin taantuneisiin, silmälläpidettäviin ja luettelosta poistettuihin eläimiin. Mainitulla aikavälillä ahma kuuluu erittäin uhanalaisiin, liito-orava silmälläpidettäviin taantuneisiin ja ilves silmälläpidettäviin harvinaisiin.
riskit jne. Mainitsemistasi…
Fono-äänitietokannan (http://www.fono.fi) mukaan Leonard Cohenin tuotantoa ovat levyttäneet suomeksi seuraavat artistit.
Ahola, Jarkko: Halleluja (Hallelujah) albumilla Suojelusenkeli, 2014
Esko, Matti: Halleluja (Hallelujah); Oon sun mies (I'm your man), molemmat albumilla Halleluja, 2010
Hannele: Tanssi loppuun rakkauden (Dance me to the end of love) albumilla Huippuiskelmät, 1985
Hector: Halleluja (Hallelujah) albumilla Kultaiset lehdet, 1995; Suzanne (Suzanne) singlenä v. 1972, sittemmin useilla eri kokoelmilla, mm. Hectobox, 2005
Jansson, Jari: Tanssin loppuun rakkauden (Dance me to the end of love) singlellä Tanssin loppuun rakkauden, 2013
Kansa, Tapani: Salaisuudessain (In my secret life) albumilla Salaisuudessain, 2002
Kaunisto,…
Kysy Kirjastonhoitaja -palvelusta on kysytty aikaisemminkin Paavo nimen tarkoitusta. Tässä vastaus:
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Armas on vanhempien tunteita lastaan kohtaan ilmaiseva nimi ja Suomen almanakkassa nimi on ollut vuodesta 1908. (Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja)
Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932.
Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kappaleen sanat alkavat näin:
"Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..."
Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin:
"Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
Koska kysymyksestäsi ei käy ilmi, tahdotko onnitella tyttöä vai poikaa
niin seuraava vaihtoehto voisi olla käyttökelpoisin: "Till den nya studenten" tai "Till den nybakade studenten", "uudelle yloppilaalle". "Parhaimmat onnittelut" voi puolestaan luontevimmin ilmaista seuraavasti:"Hjärtliga gratulationer".
Lyhenne int lyhenteessä SA-int(= Suomen Armeijan Intendentuuri) tarkoittaa intendentuuria. Intendentuuri = sotilashallinnon osa, jolle kuuluu taloushuolto.
Lähteet: http://www.acronymfinder.com, Nykysuomen sanakirja, 4. osa, Sivistyssanat ja vierasperäiset sanat
Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen').
"Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista…
Kuva on hieman epäselvä, mutta ötökkä muistuttaa hieman sokeritoukkaa, paitsi sokeritoukalla ei tietääkseni ole noin voimakkaan värisiä raitoja. En ole biologi enkä hyönteistuntija, joten jotta kyseisen toukan voisi luotettavasti tunnistaa, kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle, kolmelle pojalle ja yhdelle tytölle.
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
