Hilpi-nimi on ollut käytössä sekä naisilla että miehillä, suosituimmillaan se on ollut 1900-luvun alussa. 1970-luvun jälkeen Hilpi näyttää vakiintuneen naisennimeksi. Nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Hilpiä pidetään kuitenkin yleisesti Filip-nimen muunnoksena. Filipin kreikankielinen kantanimi Philippos tarkoittaa hevosten ystävää. Hilpin rinnakkaisnimenä esiintyy Hilppa, jota pidetään yleisesti Filippa-nimen karjalaisena muuntumana.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Seppo Porvalin Päätalo-elämäkerran mukaan hirsiarina oli uuneja muurattaessa niin sanotusti Antti "Satu-Setä" Lohilahden tavaramerkki:
"Lopulta uuni sentään valmistui, mutta koska se Lohilahden oppien mukaan muurattiin hirsiarinan, eikä suoraan kallion päälle, se rupesi aikaa myöten hojeltumaan puoleen jos toiseen. Uunimestari itse selvitti sen tällä tavoin ainoastaan 'hakevan paikkaansa'."
"Tämän jälkeen paikkakunnalla eli pitkään sanonta: 'Hakkoo paikkaasa kun Kallio-Herkon pirtinuuni.'"
Lähde:
Seppo Porvali, Kalle Päätalo : elämäkerta 1919-2000. Revontuli, 2000
Verotukseen vaikuttaa se, onko aviopuolisoiden keskinäinen testamentti omistusoikeus- vai hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentilla siirtyy omistusoikeus, hallintaoikeustestamentilla ainoastaan hallintaoikeus vainajan omaisuuteen leskelle. Koska kysymyksessä mainitaan lasten maksavan perintöveron, kyse lienee hallintaoikeustestamentista, jonka mukaan leski ei maksa lainkaan perintöveroa. Omistusoikeuden saaneiden perillisten kannalta lesken hallintaoikeus vaikuttaa heidän perintöverojaan pienentävästi, sillä hallintaoikeuden pääomitettu arvo pienentää sitä arvoa, josta heidän perintöveronsa lasketaan.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajilla ei ole lainopillista pätevyyttä, joten tarkempien tietojen tarpeessa on syytä…
Opastusta siviiliseremonioiden järjestämiseen häistä hautajaisiin löytyy Anneli Aurejärvi-Karjalaisen teoksesta Perheen omat juhlat, WSOY, 1999.
Teos sisältää lyhyen esimerkkipuheen sekä muita inspiraation siemeniä siviilivihkimisen järjestämiseen.
Vihkipuheissa usein siteerattuja runoilijoita ovat mm. Anna-Mari Kaskinen, Kahil Gibran, Tommy Tabermann
Muita lähteitä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/vieraat/puheet.php
ohjeita hääpuheen laatijalle, muutamia mallipuheita
http://www.rakkausrunot.fi
Suomen suurin netissä toimiva jatkuvasti päivittyvä runokokoelma
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19836-jotain-pientae…
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19834-runoja-ajatuks…
-www.naimisiin.infon…
Kuten termin Wikipedia-sivulta voi lukea, "vittu" on ikivanha sana, joka on ainakin vielä 1800-luvulla ollut maaseudulla laajasti käytössä naispuolisen sukupuolielimen nimityksenä. Sitä on myös käytetty ties kuinka kauan tehokkaana naisellisena voimasanana, ja ilmeisesti siirtymä alatyyliseksi yleisilmaisuksi on tapahtunut vasta 1800-luvun lopulta, kun Suomen vähälukuinen sivistyneistö yritti pitää huolta siitä, ettei kirjakieleen pesiydy sanoja, jotka eivät vastanneet sivistyneistön käsitystä hyvästä mausta ja "säädyllisyydestä". Todennäköisesti sanaa on koko 1900-luvun käytetty alatyylisesti puhekielessä, eikä sitä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta käsittääkseni paljonkaan löydy muuten kuin kuvaamassa alatyylistä puhetapaa, niin…
Vanhoille tietosanakirjoille on vaikea antaa hyvää kierrätysvinkkiä. Antikvariaatit eivät niitä yleensä huoli, eivätkä kirjastotkaan. Kierrätyskeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta asiaa kannattaa kysyä vaikkapa puhelimitse etukäteen, ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja paikan päälle. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n sivut löytyvät täältä: http://www.pirkanmaankierratys.fi/. Vanhoja kirjoja voi käyttää paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa, myös esim. askartelumateriaalina.
Ellei kirjoille löydy uutta kotia, viimeinen vaihtoehto on laittaa ne paperinkeräykseen. Tällöin kannet tulee kuitenkin ensin irrottaa.
Heli on ollut Helena-nimen muunnoksista suosituin 1960-1980-luvuilla, leviämiseen on ehkä vaikuttanut myönteisiä mielikuvia herättänyt nimen äänneasu (viron heli= sävel, sointu, sointi). Helena pohjautuu kreikan kieleen ja tarkoittaa loistavaa. Helena on tullut Suomeen Ruotsin kautta. Heli-nimi on tullut Suomen almanakkaan 1954, mutta Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi oli jo 1883.
Tiedot kirjoista: Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Vetoketju keksittiin alunperin Yhdysvalloissa kenkien kiinnikkeeksi.
Chicagolainen insinööri Whitcomb Judson keksi vuonna 1891 kenkien sulkemislaitteen, joka muodostui hakas- ja silmukkariveistä sekä liukuvasta lukkolaitteesta. Tämä "liukusuljin" ei kuitenkaan soveltunut vaatteisiin, koska se avautui usein itsestään tai juuttui kiinni. Yhdeksän vuotta myöhemmin Judson keksi vastaavanlaisen kangassuikaleisiin kiinnitetyn sulkemislaitteen, joka voitiin ommella vaatteisiin. Tämäkin keksintö oli kuitenkin epäluotettava ja saattoi yllättäen aueta.
Vuonna 1906 Judsonin palveluksessa ollut ruotsalainen insinööri Gideon Sundback valmisti kiinnityslaitteen, jossa oli lomittain menevät metallihakaset ja liukuva lukkolaite. Vuonna 1913 Sundback…
Fiona tulee gaelin kielen sanasta fionn, joka tarkoittaa kaunista tai vaaleaa (hiuksista ja ihosta). Nimen maskuliinimuoto on Fionn.
Fionn mac Cumhail oli Irlannin mytologiassa soturi, joka sai kaiken tiedon maailmassa pyydystämällä ja syömällä lumotun "tiedon lohen".
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Fionn_mac_Cumhail
Väestörekisterikeskus tarjoaa sivuillaan maksuttoman Nimipalvelun, jonka osoite on
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Se kautta voi kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Jokainen etunimi täytyy hakea erikseen. Siksi en voi kertoa, kuinka monta sellaista henkilöä Suomessa on, jolla olisi molemmat etunimet samat kuin sinulla. Mutta nimihaun voi rajoittaa koskemaan tiettyä syntymävuotta, jolloin haun tulosjoukko pienenee ja päätelmiä on helpompi tehdä. Nimipalvelun sivuilta löytyvät hakuohjeet, joiden avulla on helppo itse hakea etunimien lukumääriä. Tietosuojan vuoksi sukunimistä ei ilmoiteta tarkkaa lukumäärää. Tein haun sukunimelläsi ja tulos oli, että alle viidellä…
Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.
Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.
Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä,…
Kyllä, semanttinen tarkoittaa merkitykseen liittyvää. Semanttinen merkitys tarkoittaa lausuman ilmaisemaa sisältöä sellaisenaan, mutta lisäksi lausumalla on pragmaattinen merkitys, joka syntyy asiayhteydestä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/semanttinen?searchMode=all
Etsuko Oishi 2003: Semantic meaning and four types of speech act. https://doi.org/10.1075/pbns.114.08ois
Olisiko kysymyksessä laulu Numerot, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa näin: Ykkönen yksin on paras sekä verraton...? Säkeistöjä on yksi jokaiselle numerolle, ja kertosäkeessä lauletaan Tik-tak ti-ki-tak, kello tikittää, paikalleen ei koskaan jää.
Laulu on alkujaan englantilainen kansanlaulu, jonka suomalaiset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila.
Nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta lastenlaulukirjasta, joka on useimmissa kirjastoissa.
Ohjeita taitoluistelupukuihin löytyy ainakin parista käsityölehdestä:
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Toinen lehti:
Muotimuksu 2004, nro 4, sivu 33, 42-43
Hei katsokaa jääprinsessaa!
Huomautus: Lasten luisteluasu. - Ompelumallit kaava-arkilla
Näitä lehtiä voi tilata Helsingin kaupunginkirjastosta.
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle, kolmelle pojalle ja yhdelle tytölle.
Ainoa kirja mistä olen onnistunut löytämään sanonnan "mene ja tiedä" on Pirkko Muikku-Wernerin "Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kieln kuvaileva fraasisanakirja", mutta valitettavasti siinä on vaan selitetty mitä se tarkoittaa mutta ei alkuperää. Kehottaisin teitä kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (www.kotus.fi)puoleen.
Koska kysymyksestäsi ei käy ilmi, tahdotko onnitella tyttöä vai poikaa
niin seuraava vaihtoehto voisi olla käyttökelpoisin: "Till den nya studenten" tai "Till den nybakade studenten", "uudelle yloppilaalle". "Parhaimmat onnittelut" voi puolestaan luontevimmin ilmaista seuraavasti:"Hjärtliga gratulationer".
Immi Hellénin runossa Paimenpoika on säkeistö:
Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkoni katto on korkea,
ja ystävä yksi on seurana,
joka muistavi paimenpoikaa.
Kokonaisuudessaan (neljä säkeistöä) se on esimerkiksi Immi Hellénin kokoelmissa
Lapsuuden lauluja ja Punaposki, Kultasuu, jotka löytyvät mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelmista.
HelMet-verkkokirjastosta löytyy vain yksi varsinaisesti thainkielisille suunnattu suomen kielen alkeisoppikirja, Seppo Seppäsen Thai puhuu suomea 1.
http://www.helmet.fi/record=b1907927~S9*fin
Kokoelmiimme sisältyy muuten runsaasti oppimateriaaleja suomea vieraana kielenä opiskeleville. Kirjoita hakukenttään "suomen kieli" ja "kielikurssit".
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Vetää jotkuta höplästä merkitsee samaa kuin vetää jotakuta huulesta, nenästä, pettää, puijata. Höplä-sanalla on suomen murteissa useampiakin merkityksiä. Sanonnassa vetää höplästä se merkinnee huulia.
Ilmaisu vetää jotakuta nenästä tunnetaan laajalti eri kielissä (ruotsin dra någon vid näsan, saksan einen an der Nase führen, ranskan mener qulequ’en par le nez) ja se tunnettiin samanmerkityksisenä jo muinaisessa Roomassa ja Kreikassa. Kielikuva on tullut siis suomenkieleen käännösteitse.
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-hopla
