Tässä muutama tunnettu vuoden 1918 tapahtumia käsittelevää kaunokirjallista teosta (suluissa ilmestymisvuosi), joita olette ehkä lukenut 50-luvulla:
Frans Emil Sillanpää, Hurskas kurjuus (1919); Joel Lehtonen, Putkinotko (1919-1920); Jarl Hemmer, Mies ja hänen omatuntonsa/En man och hans samvete (1931); Lauri Viita, Moreeni (1950); Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 1-3 (1959-1962).
Kyselitte Huloma-sukunimen alkuperää. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" -teos (2000) ei tuntenut tuota harvinaista sukunimeä eikä sitä löytynyt myöskään Suomalaisten paikannimien joukosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) kertoo, että hulas-sana tarkoittaa nurkkaa tai soppea, "hulassa oleminen" taas pulassa olemista. Hul-alkuisten sanojen kantasanana voisi olla germaaninen "hula", joka tarkoittaa onttoa tai tyhjää tilaa, loukkua tai "hål" -sana, joka tarkoittaa reikää, aukkoa, pesää tai luolaa.
Suomen murteiden sanakirja (1994) kertoo, että "huloo" -sanaa käytetään vetelästä tai pehmeästä maasta: "Ja tuolla se on toi laht sellasta huloota", tai muuten pehmeästä aineesta: "Ei sunkan se keisar syöm miteäm muuta…
Hei! Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy yksi Etelä-Afrikkaa esittelevä matkailu-dvd, julkaistu viime vuonna (Discovery Atlas -sarjaa):
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikka [Videotallenne]. - [S.l.] : Future Film [jakaja], 2010. - {1 DVD-videolevy} 1 h 34 min. - (Discovery Atlas)
Alkuteos: South Africa revealed
Tekstitys: suomi, ruotsi, norja, tanska
Kertojaäänenä Andre Braugherv
1DVD
YKL: 48.28
Asiasanat: dokumenttielokuvat : Etelä-Afrikka ; Etelä-Afrikka : matkaoppaat ; Etelä-Afrikka : historia ; Etelä-Afrikka : kulttuuri ; Etelä-Afrikka : yhteiskuntaolot
LK: Young, Nic (ohj.) ; Braugherv, Andre (esitt.)
- Eteläafrikkalaista musiikki-dvd:tä ei ole. Yksi Sarah Brightmanin konserttitaltiointi Etelä-Afrikasta löytyy, mutta dvd ei…
Hei, Tilastokeskuksen StatFin -tietokannasta saa Raaheen maahanmuuttaneiden määrän väestön aihealueen muuttoliikkeestä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp taulukosta "Maahan- ja maastamuuttaneet iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1987 - 2009". Taulukosta pitää valita osataulukko. Tiedot saa tietokannasta tekemiensä valintojen mukaan. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2009. Väestörakennetaulukoista selviää Raahen ulkomaan kansalaisten ja muuta kuin kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien kokonaismäärä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp .
Maakohtaiset tiedot väestöstä kansalaisuuden ja kielen mukaan kunnissa ovat Tilastokeskuksella maksullisessa Väestötilastopalvelussa http://…
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Pedagoginen informaatikkomme Terhi Piikkilä (joka on mukana Vanki-projektissa) kertoo, että Satu Prinssi Herbertistä löytyy kirjasta 365 hyvänyön satua. Kirjan kustantaja on Egmont.
Tarkemmat tiedot löytyvät esim. tästä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512852950&lang=fi
Kyllä voi, mutta ensin on ilmoittauduttava Lahden kirjastossa asiakkaaksi. Lahden kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tieto: Kirjastokorttien yhteiskäyttö Päijät-Hämeen kirjastoissa (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä)
-asiakas voi käyttää samaa korttia kaikissa Päijät-Hämeen kirjastoissa
-asiakkaan on ilmoittauduttava kussakin kirjastossa lainaajaksi lainaajatietojen rekisteröintiä varten
-eri kirjastoissa on käytettävä eri salasanoja (tunnuslukuja)
Erityisesti ruotsalaisia kirjoja ja kirjailijoita löytyy paljon. Tässä muutamia ehdotuksia:
Sara Stridsberg: Beckomberga
Eija Hetekivi Olsson: Ingenbarnsland
Marjaneh Bakhtiari: Kalla det vad fan du vill / Kan du saga schibbolet?
Jonas Hassen Khemiri: Allt jag inte minns / Jag ringer mina bröder
Johannes Anyuru: En storm kom från paradise
Ruotsalaisista voisin myös vinkata muutaman muun, jotka tosin ovat syntyneet jo -60-luvulla, mutta kirjoittavat vastaavanlaisista ajankohtaisista aiheista tällä hetkelle:
Susanna Alakoski: esim. Sikalat (myös muut)
Kristian Lundberg: esim. Yarden
Norjalaisista kirjailijoista esimerkkejä on hieman vähemmän ja näistäkin kaikki ovat hieman vanhempia kirjailijoita:
Torbjörn Flygt: Underdog
Viveca Lärn:…
Haettaessa asiasanoilla sosiaaliset ongelmat, ympäristönsuojelu, löytyivät seuraavat teokset aiheeseesi:
Gaia - elävä maapallo: tunne vastuusi huomisen maailmasta, 1990 ; Kansainvälinen vastuumme: Suomen malli, Rooman klubin Suomen komitea, 1995; Maailman tilan kootut selitykset/ Olli Tammilehto, Helsinki, 1998; Kolmas vallankumous : kohti kestävämpää maailmaa / Paul Harrison, Helsinki, 1997; Kestävyyden mitta: Suomen kestävän kehityksen indikaattorit 2000 / Ulla Rosenström ja Marika Palosaari, Helsinki 2000. Seuraavat artikkelit liittyvät myös aiheeseesi:Renko, Tellervo : Kestävä kehitys elämäntavaksi, Natura. - Helsinki, 35,1998, 2, s. 9-11 ja Tennberg, Monica: Suojella vaiko ottaa hyödyt? Kide. - Lapin yliopiston tiedotuslehti,…
Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären henkilö Skalle-Per on suomennoksessa saanut nimen Kalju-Pietu.
Lindgren, Astrid: Ronja ryövärintytär (suom. Tuula Taanila, useita painoksia, WSOY)
Englannin kielessä suomen 'pääkallonpaikkaa' vastaavat sanakirjojen mukaan esimerkiksi nerve centre ja headquarters, ellei sitten puhuta raamatullisesta pääkallonpaikasta Golgatasta, jonka englanninkielinen vastine on kirjaimellisempi the Place of the Skull. 'Kampata' on (to) trip (someone) up ("This was after Tommy tripped him up as he was about to score." - Markus Zusak, The book thief)
"Heinillä härkien kaukalon" on alun perin ranskalainen joululaulu nimeltään "Entre le boeuf et l'âne gris" 1600-luvun lopulta. Reijo Pajamo kertoo laulun historiasta kirjassaan "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat". Laulussa oli alun perin kuusi säkeistöä. Martti Korpilahti on kääntänyt niistä suomeksi neljä (säkeistöt 1-3 ja 6). Pajamon kirjassa ovat kaikki kuusi ranskankielistä säkeistöä ja niiden suomennokset. Suomentaja on Pirkko Lecorre. Vaikka laulussa kerrotaan lapsen syntymästä, viimeisessä säkeistössä ("Ristillä rinnalla ryövärin...") viitataan jo Jeesus-lapsen tulevaan kohtaloon.
Lähde:
Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat (WSOY, 1982, s. 21-…
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden…
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:…
Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä tulosteet maksavat 0,40 €, näin myös siis Oodissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Muut_maksut(254…
Emagz on poistunut käytöstä heinäkuun alussa, ja lehdet ovat siirtyneet valtakunnalliseen E-kirjastoon. Lisää tietoa saat tästä aiemmasta vastauksesta.
Hieman hankala on löytää kirjallisuutta PL/SQL -ohjelmoinnista meiltä Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Asiasanalla SQL tulee kyllä useita viitteitä: Hovi Ari: SQL-ohjelmointi, Laiho Martti: SQL. Yksi teos meiltä löytyi, jossa oli käytetty myös asiasanaa PL/SQL ja se oli SQL tietokantaohjelmointi : trainer/ Ryan K. Stephens...et al. Linda-tietokannasta: Trezzo, Joseph C.:Oracle PL/SQL, 1999.
Netistä löytyi Oulun yliopistossa järjestetty kurssi http://www.tol.oulu.fi/kurssit/jth/Harjoitus_tavat.html .Tämän kurssin aineistoa oli jotain netissä. Ehkä sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä Oulun yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksen kirjastoon.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
Löydät Suomen ajantasaisen lainsäädännön verkko-osoitteesta www.finlex.fi ja sieltä ->Lainsäädäntö ->ajantasainen lainsäädäntö -> sitten voit joko kirjoittaa hakusanaksi kirjastolaki tai etsiä sen aakkosellisesta hakemistosta. Uusi versio on vuodelta 1998 ei 1993. Painamalla kuvaketta jossa on kirjan kuva pääset ajantasalla olevaan lakitekstiin. Lakitekstin sisällä on viitteet muutoksiin - muutoksia voi tarkastella myös luettlokortinnäköisen kuvakkeen takaan. Finlex on helppokäyttöinen ja siellä on jokaiseen kohtaan tarkat ohjeet.
Kohdasta Sähköinen säädöskokoelma saat vuoden ja säädöksen (904/1998) numerolla esiin pdf-muotoisena ao. lain eli siinä painoasussa kuin se alunperin on julkaistu.
Säädöskäännöksistä löytyvät ne Suomen…
Valitettavasti tuollaista CD:tä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sen sijaan esim. Helsingistä ja Espoosta niitä löytyy ja voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi.
Kaukolainasta joutuu asiakas maksamaan ilmoituskulut, mikäli kaukolaina tulee sellaisesta kirjastosta, joka ei peri kaukolainamaksua. Mikäli perii, asiakas maksaa kirjaston hinnaston mukaisen kaukolainamaksun. Tämä kannattaa tarkistaa meidän virkailijamme kanssa erikseen, ja joko antaa lupa maksullisesta paikasta tilaamiseen tai sitten ei. Jätä kaukolainapyyntö esim. sähköpostitse, osoitteella http://kasi.kirjasto@vaasa.fi .
Mukana viestissä täytyy olla aineiston tiedot:
Teos Route 66 : route Deutschland 2003
Julktiedot Ede : Route 66, c2002
CDROM
Voit…
Maksutonta, verkossa vapaasti käytettävää sanakirjaa tarkoittamiltasi aloilta ei valitettavasti löytynyt. Monien oppilaitosten kirjastot, Turun seudulla esimerkiksi Turun yliopisto, tarjoavat asiakkailleen online-sanakirjoja, joita voi käyttää kyseisen oppilaitoksen / kirjaston koneilta tai, mikäli opiskelet / työskentelet oppilaitoksessa, myös kotikoneelta verkkotunnuksen avulla. Turun yliopiston kirjaston koneelta voisit siten käyttää esim. MOT-nettisanakirjastoa, johon kuuluu myös useita erikoisalojen sanakirjoja. Turun kaupunginkirjaston koneilta on maksutta käytettävissä TENTTU-tietokannan yhteydessä oleva, monikielinen tekniikan termistö.
