Ylioppilaskuunteluita sisältäviä kasetteja saatiin ostaa kirjastoihin muutaman vuoden aikana 90-luvun vaihteessa. Sen jälkeen valmistaja tekijänoikeussyistä lopetti niiden myymisen kirjastoille. Näin ollen uusia ylioppilaskuunteluja ei ole voitu hankkia kirjastoihin.
Uusimmat ylioppilaskuuntelukasetit ovat vuodelta 93. Kasetteja on eri Helsingin kirjastoissa. Ne löytää kirjaston tietokannasta esim. siten, että valitsee aloitussivulta linkin "Tekijä tai esittäjä" ja kirjoittaa hakusivulla tekijän paikalle Ylioppilastutkintolautakunta. Kasetteja voi tilata Espoon kirjastoihin.
Kysymyksessä saattaisi olla Tsingiz Aitmatovin Hyvästi, Gulsary. Kysymyksessä on kylläkin novelli ei näytelmä, mutta voihan olla että novellin pohjalta olisi myös näytelmä. Novellissa Gulsary on vanha hevonen ja novellin lopussa hevonen kuolee.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta https://helmet.finna.fi.
Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 1 on satu Lumpeenkukka. Lumpeenkukka on hyvä ja nöyrä Ahdin tytär, joka on ihastunut nuoreen koivuun. Lumpeenkukka katkeaa ja tuhoutuu kilpakosijoiden nostattamassa myrskyssä. Venla Sainion kirjassa Kun isä Jumalakin innostui on myös Lumpeenkukka-niminen satu, jossa pilvi muuttuu lumpeeksi. Sellaista satua, jossa tyttö itseihailun vuoksi muuttuu lumpeeksi ei löytynyt.
Olisiko kyseessä voinut olla Terhi Ontto-Panulan kirja Ruokaa maailmalta / Terhi Ontto-Panula, Raija Puska WSOY, 2005 (951-0-28720-2).
Myös seuraava kirja kertoo venäläisestä tapa- ja ruokakulttuurista, mutta tämä kirja ei ole kookas: Venäläinen tapakulttuuri : perinteitä ja nykypäivää Helsinki : Suomi-Venäjä-seura, Venäjä-info, (951-97832-3-7)
Anu Ojalasta löytyy tietoa kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ 2001).
Vilkaise myös nämä verkkosivut:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml
http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm
Ainakin nämä saksankieliset Suomen historiat löytyvät suurimmista kirjakaupoista:
- Finnland im Porträt: Fakta und Hintergrunde (2006)
- Klinge, Finnland in Europa (2004)
Nettikirjakauppoja mm.:
http://www.suomalainen.com/sk/
www.akateeminen.com
Kirjastoista nämä ja muutamia muitakin löytyvät, mutta lainakirja lahjana on aika lyhytaikainen.
Molempia nimiä on kysytty aikaisemminkin. Vanhoihin vastauksiin voit tutustua arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakulaatikkoon nimi ja paina Hae.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004).
Ninni on Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä. (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b88a9593-cb3… )
Nimeä Juulia on kysytty useamminkin. Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana…
Pentti Saaritsan runo Pientä ja hidasta on julkaistu alunperin kokoelmassa Tritonus vuonna 1976 (Kirjayhtymä).
Lisäksi runo on julkaistu kokoelmassa Saaritsa: Runoja 1965-1982, Kirjayhtymä, 1983.
Suomessa kuljettajantutkintojen järjestämisestä vastaa Ajoneuvohallintokeskus. Heiltä kannattaa kysyä aineistoista kokeeseen, yhteystiedot http://www.ake.fi/AKE/Yhteystiedot
Suomen Autokoululiittolla tai yksittäisillä autokouluilla voi olla materiaalia myös espanjaksi. http://www.autokoululiitto.fi
Helmet-kirjastoista ei löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. Englanninkielinen kirja Helmet-hausta löytyy: Driving school manual http://www.helmet.fi/record=b1882980~S9*fin
Liikenneturvan kirjastosta ei myöskään löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. He kehoittivat ottamaan yhteyttä Ajoneuvohallintokeskukseen.
Valitettavasti Finlex-säädöstietopankista ei löydy tieliikennelakia tai -asetusta käännettynä. http://www.finlex.fi/fi/laki/…
Kyllä. Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin 128 kappaletta kesä-heinäkuusssa. Tarkkaile tilannetta HelMet-tietokannasta. Kun ensimmäisen niteen tiedot ovat sinne ilmestyneet, voit tehdä varauksen.
Samuel Beckettin näytelmässä nimeltä Huomenna hän tulee (Love Kirjat, Helsinki, 1990) sivulla 117 Pozzo-niminen henkilö sanoo: "Etkö ole tarpeeksi kiusannut minua kirotulla ajallasi? Tämä on sietämätöntä! Milloin! Milloin! Päivä kuin päivä, eikö se riitä sinulle, eräänä päivänä hänestä tuli mykkä, eräänä päivänä minusta tuli sokea, eräänä päivänä meistä tulee kuuroja, eräänä päivänä me synnyimme, eräänä päivänä me kuolemme, samana päivänä, samalla sekunnilla, eikö tämä riitä sinulle? He synnyttävät hajareisin haudan yllä, valo välähtää hetken, sitten on jälleen yö."
Beckettin näytelmä on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta.
Internetissä Rafael Revon Loppiaissaarnassa viitataan myös tähän näytelmään http://www.teolinst.fi/saarnat/sa98_07…
Tarkoittanet Allianssin globaalikasvatuksen menetelmäsivustoa osoitteessa http://www.keks.fi/ .
Sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus sivustolla on myös materiaalia aiheesta http://www.yhdenvertaisuus.fi
Digitointistudio sijaitsee pääkirjaston toisessa kerroksessa.Studion voi varata käyttöönsä korkeintaan neljäksi tunniksi kerrallaan kirjaston toisen kerroksen palvelutiskiltä tai puhelimitse numeroista 044 701 5822 tai 044 701 5832.
Lisätietoja: http://www.pori.fi/kirjasto/digitointistudio.html
Kirjastoasetuksen § 4 vuodelta 1998 määrittelee kirjastonhoitajien koulutuksen, ja asetusta muutettiin juuri koulutuksen osalta vuonna 2009, mikä avasi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla mahdollisuuden päästä kirjastonhoitajan virkoihin.
Siis kirjastonhoitajalla on joko
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot
tai
2) ammattikorkeakouluissa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kunnassa / kaupungissa vain yhdellä, johtavalla henkilöllä täytyy olla…
Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin
Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elia” on heprealainen nimi, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Se oli keskiajalla yksi suosituimmista ”Vanhan testamentin” nimistä, ja sen kreikkalainen muoto on ”Elias”. Nimestä on lukuisia muitakin muotoja. Varmaan kuuluisin suomalainen tuohon nimeen kytkeytyvä henkilö on Elias Lönnrot.
”Johannes” on puolestaan Vilkunan mukaan kreikkalais-latinalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Jochanan”, jonka merkitys on ’Jahve on armollinen’. Toisaalta sen rinnalla on kuljenut Foinikiasta ja Karthagosta peräisin oleva nimi ”Hannibal”, jonka merkitys on ’Baal on armollinen’. Myös ”Johanneksesta” on lukemattomia erilaisia nimimuotoja, kuten lyhentämällä syntyneet nimet ”Hannes” ja ”Hannu…
Thomas Mertonin tuotannosta on suomennettu teokset Ajatuksia yksinäisyydestä : hengellisestä elämästä ja ihmisen yksinäisyydestä Jumalan edessä (Kirjaneliö, 1989) ja Tie sisäiseen todellisuuteen (Kirjaneliö, 1992). Suomeksi on ilmestynyt myös Jim Forestin kirjoittama Aitoon elämään : matkalla Thomas Mertonin kanssa (Kirjaneliö, 1995), joka kertoo Mertonin elämästä ja ajatuksista.
