Tietotekniikan opettamisesta ei todellakaan löydy runsaasti tietoa. Sen sijaan viitteitä verkko- ja etäopetukseen sekä tietokoneavusteiseen opetukseen löytyy runsaasti.
Voit etsiä viitteitä aiheestasi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) käyttämällä hakusanana tietotekniikka ja yhdistää siihen vaikka seuraavia hakusanoja; aikuiskoulutus, opetus, pedagogiikka, oppimisympäristöt. Toki voit myös itse ideoida lisää hakutermejä, apuna voit käyttää yleistä suomalaista asiasanastoa (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/). Samoilla hakutermeillä voita hakea myös Helsingin Yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Helkasta (http://helka.csc.fi/), jolloin saat aiheestasi myös sellaisia viitteitä,…
Oulun kaupunginkirjastossa oleva Kainuuta koskeva kirjallisuus löytyy asiasanalla Kainuu http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ , myös Ostrobotnia-aluetietokanta kannattaa katsoa, http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Suomessa julkaistu kirjallisuus on Fennicassa http://finna.fi .
Haulla Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania -tietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1097585440 asiasanoilla Kainuu ja alueellinen identiteetti löytyi
- Sirpa Korhonen: Siniset hetket ja siintävät vaarat : Kainuun maakuntakuvatutkimus 2000.
Asiasanalla kainuulaisuus taas neljä artikkeliviitettä kirjailijoihin, esim.
- Hyrynsalmen maisema ei päästä kirjailijaa otteestaan, Raija Oranen Kallen päivien kahvien…
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan teosta
Rintala, Eetu. Alajärven suojeluskunta.
Alajärvi : Alajärven suojeluskunnan historiatoimikunta, 1981.
löytyy useammasta Suomen yliopistonkirjastosta, mm. Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta.
Teosta löytyy myös maakuntakirjastojen yhteistietokannan Mandan mukaan mm. Lahden, Oulun, Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa teosta ei valitettavasti ole.
Teoksen voi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
Tällä hetkellä on lainattavissa Kirkkonummen kirjastosta kolme kirjaa joista löytyy jonkun verran viljakranssien teko-ohjeita. Paras niistä on Katri Mattilan, Luonnonkasveista kodin koristeet ja tekstiilit.
Toiset ovat:
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Mattila, Tuulikki: Suomalaisia kuivakukkia pihoilta ja pientareilta
Voisikohan kyseessä olla Raisa Cacciatoren teos Korkkari : jokamiehen jännityslukemisto Helsinki : Tammi, 2004 (Keuruu : Otava). Nimekkeestä huolimatta teos kuuluu lääketieteen luokkaan ja käsittelee mieheyttä ym.
Pelkästään kepposia sisältävää kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Pirkko-Liisa Perttulan toimittamassa kirjassa Kelvoton koululainen vaihtaa vapaalle on kuitenkin lopussa luku "Riiviötemppuja", joka sisältää muutaman sivun verran kepposia. Aiheesta voi myös löytyä vinkkejä kaunokirjallisuudesta (esim. Vaahteramäen Eemeli, Pikku Nikke, Kapteeni Kalsari). Vähän vanhempaa keppostelua Helsingin seudulla kuvaa kirja Tervomaa, Raija : Stadin skloddit braijaa : leikkejä, kujeita ja koiruuksia.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot saa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen…
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 29-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Rintsikoita ja luudanvarsia WSOY (2005)kertoo noitaperheesta. 14-vuotias Sarah saa tietää äitinsä ja siskonsa olevan noitia. Sarjan jatko-osa Konnia ja kielareita on ilmestynyt vuonna 2006 WSOY:n kustantamana.
Suomenkielinen kirjaesittely osoitteessa: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30676-2
Molempia nimiä on kysytty aikaisemminkin. Vanhoihin vastauksiin voit tutustua arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakulaatikkoon nimi ja paina Hae.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004).
Ninni on Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä. (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b88a9593-cb3… )
Nimeä Juulia on kysytty useamminkin. Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana…
Tarkoitatko tänä vuonna kirjoitettua kirjaa? Uudet kirjathan eivät ole ehtineet saada kirjastoalainoja yhtä paljon kuin vanhemmat. Luultavasti lainatuin kirja on aika vanha, jo vuosia lainoja kerännyt. Ehkä se on tenttikirja tai monena painoksena ilmestynyt lastenkirja.
Kirjastotietokannoista näkee kunkin kirjan lainausluvut, niistä ei selviä kuinka monta lainaa tietyllä nimekkeellä on. Jokainen uusi painos alkaa myös kerätä tilastoa aina alusta. Eri kuntien kirjastotietokantojen lukuja ei ole myöskään laskettu yhteen. Näin ollen tietyn kirjan lainojen selville saaminen kaikista Suomen kirjastoista olisi hyvin työlästä, eikä tällaisia tilastoja ole tehty.
Jonkinlaisen käsityksen kirjan tämän hetkisestä suosiosta saa esim.…
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjastossa on kirjoja ranskalaisesta elokuvasta ja elokuvatuotannosta.
- impressionismi:
Aitken, Ian
European film theory and cinema : a critical introduction
Bloomington : Edinburgh University Press, 2001. - 275 s.
Andrew, Dudley
Mists of regret : culture and sensibility in classic French film
Princeton, NJ : Princeton U P, 1995. - 409 s. : kuv.
Bordwell, David
French impressionist cinema : film culture, film theory, and film style
New York : Arno, 1980. - 309 s.
Cohen, Keith
Film and fiction : the dynamics of exchange
New Haven : Yale U P, 1979. - 216 s. : kuv.
SADOUL, Georges
French film
London : Falcon, 1953. - 131 s. : kuv.
- surrealismi:
Dada and surrealist film / Kuenzli, Rudolph E. ed.…
Kirjastolla käsitteenä tarkoitetaan
1. kirjojen, käsikirjoitusten, karttojen, äänitteiden, kausijulkaisujen tai muiden sellaisten dokumenttien järjestettyä kokoelmaa,
2. paikkaa, jossa sellaista kokoelmaa säilytetään tai
3. järjestöä, joka ylläpitää kokoelmaa ja tarjoaa siihen perustuvia palveluita kuten luetteloita, tietopalvelua tai vastaavia.
Yleinen kirjasto on kunnan- tai kaupunginkirjasto. Se on kaikille avoin kirjasto, jonka kokoelmat on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Yleisissä kirjastoissa on pääkirjastoja, sivukirjastoja, laitoskirjastoja, kirjastoautoja, kirjastoveneitä sekä muita palvelupaikkoja. Kirjastolain (4.12.1998/904) mukaan jokaisen kunnan tehtävänä on järjestää kirjastopalvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai…
Lain mukaan ”ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot tuottavat julkiseen virkaan tai toimeen saman kelpoisuuden kuin virkaan tai toimeen vaadittavat Suomessa suoritettavat korkeakouluopinnot, jos nämä opinnot on tämän lain nojalla tehdyssä päätöksessä rinnastettu toisiinsa.”
Rinnastamista on haettava, eli ”hakijan on toimitettava Opetushallitukselle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset suorittamistaan opinnoista virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä”.
Tekstit ovat laista ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta. Se löytyy kokonaisuudessaan Finlexin sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860531
Tietoa hakemisesta ja hakemuslomake löytyvät Opetushallituksen…
Katselin Internet-sivuja, joilla kerrotaan, että Aristoteles käytti punkeista ilmausta ”disgusting parasitic animals”. Ihmettelin, miksi sivuilla ei kerrota, mistä punkkisitaatti on peräisin. Pari kirjoittajaa viittaa ylimalkaisesti Aristoteleen teokseen Historia animalium. Historia animalium on verkossa helposti selatta-vassa muodossa (yhtenä dokumenttina). Haravoin tekstiä hakufunktion avulla, mutta en löytänyt ilmausta ”disgusting parasitic animal” tai edes mitään sinne päin. Teoksensa kirjassa V Aristoteles kirjoittaa lyhyesti syöpäläisistä, myös punkeista. Mutta hänen tekstinsä on täysin neutraalia.
Don R. Arthur sanoo mielestäni nimenomaan, että ilmaus ”disgusting parasitic animal” kuuluu Teodoros Gazalle, kun hän kirjoittaa: ” ……
Kyseessä on kaiketikin Marie Hamsunin nuortenkirja "Tunturilaakson lapset kotona ja karjamajalla". Yksi kirjan henkilöistä on nimeltään Einar. Teoksesta on ilmestynyt kolme painosta, ensimmäinen vuonna 1943 ja viimeinen vuonna 1976. Teokselle on myös jatkoa, "Tunturilaakson lapset talvipuuhissa" (1947).
https://finna.fi
”Suomen kuvalehden” vuosikerta 1933 löytyy Pasilan kirjavarastosta, josta sen saa luettavaksi Pasilan kirjaston tiloissa. Artikkelin voi halutessaan kopioida tai skannata omaan käyttöön. Pasilan kirjaston lehtialueen kopiokoneella skannaaminen onnistuu varsin helposti ja nopeasti suoraan muistitikulle pdf-muodossa. Koska lehdet ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei valitettavasti voi saada tilattua toiseen kirjastoon.
Saat vuosikerran luettavaksesi pyytämällä sitä Pasilan kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Vuosikerta tulee varastosta muutamassa minuutissa kirjahissillä. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/ ja tarkempi saapumisohje osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/af9da34a-…
Tässä joitakin teoksia, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain junassa.
Aho, Juhani: Rautatie (1884)
Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna (1929)
Liksom, Rosa: Hytti nro 6 (2012)
Sumari: Junanäytelmä : sadanseitsemän kirjailijan matka junalla Euroopan halki (2001)
Tolstoi, Leo: Kreutzer-sonaatti (1890)
Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1935–1937)
Butor: Michel: Tänä yönä nukut levottomasti (1964)
Kross, Jaan: Professori Martensin lähtö (1984)
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (2004)
Kljutšarjova, Natalja: Kolmannessa luokassa (2008)
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin: totta ja tarua Euroopasta 1947 (1948)
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927 – 1968 (toim. Rudy de Casseres ja Raimo Salomaa, 1988)
Theroux, Paul: Suuri…
Kirjan voi uusia viisi kertaa etsinnän ajaksi, jos siitä ei ole varauksia, jolloin myöhästymismaksua ei kerry. Myös kirjastoa, josta on sen lainannut, voi pyytää etsimään kirjaa, varsinkin jos se pienikokoisena on saattanut jotenkin jäädä palautumatta. Kirjan voi korvata maksamalla kirjastoon kirjan korvaushinnan tai sopimalla kirjaston kanssa kirjan korvaamisesta ostamalla saman kirjan ja tuomalla sen kirjastoon.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia hyväkuntoisista kirjoista, joille kirjastossa on kysyntää. Kirjasto ei ota vastaan esim. Valittujen Palojen Kirjavalioita tai vanhentuneita tieto- ja oppikirjoja. Tätäkin kannattaa kysyä suoraan henkilökunnalta kirjastossa käydessään ja kertoa millaisia kirjoja olisi lahjoittamassa ja kuinka…
Suomenkielisen Wikipedian mukaan Ville Vallaton -elokuvien dubbauksia on tehnyt kolme yhtiötä: Golden Voice Oy https://fi.wikipedia.org/wiki/Golden_Voice, PVP Voice Oy ja Pauli Virta Productions
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Vallaton_%28piirrossarja%29
Wikipediassa on myös artikkeli Pauli Virrasta, joka ääninäytteli pääasiassa kaikissa PVP Voice Oy:n jälkiäänittämissä animaatiosarjoissa vuoteen 2008 asti ja oli Oy PVP Voice Ab:n toimitusjohtaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pauli_Virta
Yle Arkisto löysi lisätietoa: Koska YouTube-videosta ei käy lainkaan
ilmi, mistä versiosta on kyse (myyntiversio/televisioversio, vuosi), oikeastaan vain YouTube-videon tekijä tietäisi, mistä hän on alkuperäisen videon kopioinut. Yleisradio on…
Laulun sanojen mukaan ei mitään löytynyt, mutta mainittu kasetti saattaisi olla "MERTA PAKKIIN" (Base-Beat, 1992), jolla on Jarno Sarjasen tulkinta laulusta "Kuubalainen serenadi".
Etsitty laulu ei ole ainakaan Kuoppamäen "Merimies", mutta kasetilla on muutamia mahdollisia ehdokkaita, joita en valitettavasti pysty tarkistamaan. Laulun nimen mukaan mahdollisia tuolla kasetilla voisivat olla (muut ovat joko naisen laulamia tai muuten tiedossa):
1. Raimo Roiha: On meri ikuinen (laulajana Jaska Mäkynen)
2. H-E Holmi: Yksinäinen laiva (laulajana Eki Jantunen)
3. Raimo Roiha: Miehet vain haihtuu, Marseille jää (laulajana Eero Sinikannel)
4. Raimo Roiha: Timppa (laulajana Eero Sinikannel)
Kasetin pääsee kuuntelemaan valitettavasti vain…
