Olisiko kyse jostakin seuraavista kirjoista:
Ferenc Molnar: Koulupoikia https://kirja.elisa.fi/ekirja/koulupoikia#
David Wilkerson: Risti ja linkkuveitsi http://fi.wikipedia.org/wiki/Risti_ja_linkkuveitsi
S.E. Hintonin kirjat: Me kolme ja jengi, Olimme kuin veljet, Taistelukala
Kirjassaan Vaali- ja puoluelainsäädäntö Lauri Tarasti kirjoittaa: "Sen jälkeen kun ehdokaslistojen yhdistelmä on vahvistettu, eivät muutokset siinä enää ole mahdollisia. Äänestäminen tapahtuu ehdokaslistojen yhdistelmän pohjalta." Näin ollen vaalin tulosta laskettaessa ehdokkaan saamat äänet tulevat sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu ja hänen vertauslukunsa määräytyy sen mukaisesti. Jos ehdokas kuitenkin valituksi tultuaan vaihtaa ryhmää vaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen, hän yksinkertaisesti liittyy eri ryhmään kuin muut kanssaan samalta listalta valituiksi tulleet ehdokkaat. Tästä löytyy ennakkotapauksia niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleistakin.
Kaitafilmien digitointi on teknisesti sen verran vaativaa puuhaa, ettei palvelua taida olla vielä missään kirjastossa tarjolla (tämä tieto on toivottavasti piankin väärä). Kuluttajatasoiset kompaktilaitteet maksavat vähintään muutaman tuhannen euron verran, joten mahdotonta tällaisen hankkiminen ei isompaan kirjastoon välttämättä ole.
Kaitafilmejä digitoidaan kahdella päätekniikalla. Se parempi perustuu jokaisen filmin ruudun kuvaamiseen, jolloin lopputuloksena on mahdollisimman hyvälaatuinen digitaalinen versio. Työ on kuitenkin erittäin hidasta ja kaupallisesti ostettuna myös kallista.
Toinen tekniikka perustuu siihen, että filmi heijastetaan valkokankaalle ja kuvataan siitä digitaalisella videokameralla. Nämä kuluttajalaitteet…
Ihan tällä alulla ei tunnu löytyvän mitään, mutta kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen perinnesävelmän När månen vandrar på fästet blå suomennos. Topeliuksen Kuu kirkas -näytelmässä on tähän sävelmään tehty laulu, joka alkaa sanoilla "Kuu maahan katsovi kierohon" eli alku on melko samanlainen.
Tämän kansanlaulun nuotti löytyy kokoelmasta "103 kitaralaulua", missä se on Erkki Ainamon käännöksenä nimellä Kun kuuhut kulkevi taivollaan (Kun kuuhut yksin käy taivollaan). Tästä kokoelmasta löytyy yksinkertainen melodianuotinnos.
Suomenkielistä esitystä sävelmästä ei näytä olevan, mutta CD-levyllä Stora snapsvise-cd'n (EMI 1995) sen sävel löytyy uusilla sanoilla nimellä När jag tar snapsen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Rippikoulukorttia näytetään käytettävän yleisesti eri puolilla Suomea. Korttiin kootaan merkintöjä osana rippikoulua osallistumisesta jumalanpalvelukseen tai muuhun seurakunnan toimintaan. Alla olevan linkin kautta löytyy kuva Euran seurakunnan rippikoulukortista:
http://www.euranseurakunta.fi/nuoret/wp-content/uploads/2011/09/2011-ri…
Kortista voidaan käyttää myös muita nimiä. Esimerkiksi Valkealan seurakunnan sivuilla puhutaan tutustumiskortista:
http://www.valkealanseurakunta.fi/?id=892
Ainakin minun työtovereistani löytyi monia "Kekkosen aikana" rippikoulunsa käyneestä ja eri puolilla Suomea silloin eläneestä, jotka ovat tällaista korttia täyttäneet, vaikka kortilla ei välttämättä tätä nimeä silloin ollutkaan.
Kirkkohallituksen…
Teoksessa Höystikkäät: makupaloja Savon latvoelta (2005) kerrotaan, että murteellinen sanonta "uute uhaten" tarkoittaa 'tieten tahtoen, esim. jtk. kieltoa uhmaten'. Unto Eskelisen Kieljkiärylöetä-kirjassa (1985) sanonta on puolestaan muodossa "uutten uhkaen" ja sen merkitys 'asiakseen, varta vasten, juuri sen takia'. Suomen kielen etymologinen sanakirja V (1975) puolestaan mainitsee, että sanasta ”uhka” etymologisesti lähtöisin oleva sanonta ”uuten uhaten” on savolaismurteinen adverbi, jonka merkitys on ’varta vasten, ehdoin tahdoin’.
Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosastolla voi tehdä tämän. Kannattaa varata aika numerosta 09 8392 3583. Kirjaston osoite on Lummetie 4, 01300 Vantaa. Musiikki- ja mediaosasto on talon ensimmäisessa kerroksessa, ja sieltä saa tarvittavan opastuksen. Tervetuloa!
Suomen sukututkimusseura Genoksen Tarja Räisäsen artikkelin mukaan "Vuonna 1734 annetun lain mukaan naisleski oli täysivaltainen eli holhouksesta vapaa ellei avioitunut uudelleen, jolloin aviomies hoiti edusmiehisyyden."
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_50.htm
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että tämä vuoden 1734 laki naimisen kaaresta oli voimassa vuoteen 1929 asti. Nykylukijalle (ja varmasti silloisellekin) vaikeasti luettava laki on luettavissa verkossa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html
Sitä, kuuluiko edusmiehisyyteen myös uuden vaimon lasten huoltajana toimiminen, ei lähteidemme kautta selvinnyt. Lakimies-lehdessä (8/1987) on käsitelty aihetta tarkemmin…
Helsingin kollegat olivat keskustelleet tästä aiheesta aamulla ja heiltä tuli alla oleva lista:
-Volter Kilpi
-Bo Carpelan
-Jorma Etto
-Kari Aronpuro
-Rebekka Räsänen
-Risto Rasa
-Valter Juva
-Karl Colan
-Markku Ropponen
Sakari Topelius on sillä lailla pelissä mukana, että hän oli perustamassa Helsingin kaupunginkirjastoa. Hän toimi perustajaseuran sihteerinä.
Mitään kaiken kattavaa listausta tästä ei varmaan ole olemassa, mutta seuraavista lähteistä voit saada lisää tietoa tähän.
Kirjasamposta voi hakea ammatilla, joten sieltä löytyy kirjailijoita, jotka ovat myös kirjastonhoitajia http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjastonhoitajat#.Wl8mRf88K70 Lisäksi musiikkikirjastonhoitaja-haulla löytyy Markku Into.…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kyseistä nuottia ainakaan vielä. Amazon.comin nettikaupasta huomasin kuitenkin tänä syksynä ilmestyneen nuotin Dream Theater: Metropolis, joka luutavasti on etsimäsi nuotti. Ainakin nuotin ja cdlevyn kansikuvat olivat samanlaiset. Amazonissa ei ollut nuotista sen kummemmin sisältötietoja, mutta ymmärsin sen olevan tabulatuurinuotti.
Kyseisen nuottikokoelman ISBN-numero oli: 0769296521.
Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Suomen povata-sana on ilmeisesti takaperoisesti johdettu povari-sanasta. Povari puolestaan tulee ruotsin sanasta spåare, joka on johdos verbistä spå 'ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P / (toim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Kyse on suomen kielen astevaihtelusta, jolla tarkoitetaan sanansisäisten konsonanttien vaihtelua. Ilmiö liittyy tietyin edellytyksin kirjaimiin p, t ja k, ja joskus myös kirjaimiin b ja g. Astevaihelun takia sanan vartalo voi muuttua, kun siihen lisätään pääte, esim. kuppi > kupissa, pöytä > pöydällä.
Astevaihtelun ulkopuolelle jää monia sanoja. Tällaiset sanat ovat usein uusia tai uudehkoja: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä, esim. muki > mukin, pupu > pupun.
Lisää tietoa Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Kiinan historia on täynnä erilaisia sotilaallisia konflikteja, joita on käyty sekä maan sisällä että ulkopuolisia vastaan. Wikipedian lista antaa melko kattavan käsityksen:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Chinese_wars_and_battles
Vaikeampi on sanoa, milloin kyse on ollut Kiinan aloittamasta täysimittaisesta sodasta toista valtiota vastaan. Esimerkiksi Kiinan - Tiibetin sodassa vuonna 1951 Kiina hyökkäsi Tiibetiin ja liitti sen itseensä. Tiibet oli kuitenkin käytännössä itsenäinen valtio, mutta sen itsenäisyyttä ei ollut tunnustettu kansainvälisesti. Samoin Kiina liittyi Korean sotaan vuonna 1950, kun Yhdistyneiden kansakuntien joukot olivat tunkeutuneet Pohjois-Korean alueelle ja lähestyivät Kiinan rajaa, mutta ei…
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100
Emme valitettavasti löytäneet tuota raanua. Kirjallisuutta raanuista on, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…, esim.
U. T. Sirelius, Suomen Ryijyt, 1924
Annikki Toikka-Karvonen, Ryijy, 1971
Leena Willberg, Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008, 2008
Pirkko Sihvo, Rakas ryijy - suomalaisetn ryijyt, 2009
Tieto voisi löytyä Suomen käsityön museosta, https://www.craftmuseum.fi/museo-ja-yhteystiedot/henkilokunta. Museon kokoelmista löytyy myös kuvia Finna.fi-palvelussa, https://skm.finna.fi/.
Muita lähteitä verkossa on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A84756.
Lasten kylpytakin kaavoja löydät esim. Suuri käsityölehti (ent. Suuri käsityökerho) -lehden seuraavista numeroista:
2017 : nro 11-12, s. 23, 39-40 "Kylvyn paikka", lasten shaalikauluksellinen lämmin kylpytakki
2007 : nro 6-7, s. 20-21, 62-63 "Serkukset yökylässä", lasten kylpytakki
2004 : nro 11-12, s.10-14, 56-57 "Illasta aamuun", aamutakki, kylpytakki (miesten, naisten ja lasten mallit)
2003 : nro 3, s. 39, 65-66 "Kivat kylpytakit", kylpytakit lapselle ja aikuiselle
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevan MOT -sanakirjaston mukaan harjannostajaisten englanninkielinen termi on topping-out ceremony, samoin harjakaisten.
Kysymistäsi kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu vain
Anttila: Rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka, jonka saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan em. kirja, Pitkäsen Tullirikokset, niiden
selvittäminen ja käsittely sekä Vesterbackan Vero- ja tullirikoksista löytyvät Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Jos haluat lisää materiaalia aiheestasi, sitä voi etsiä kaupunginkirjaston
asiakastyöasemilta internetin kautta Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot) tai ottamalla yhteyttä Eduskunnan kirjaston tietopalveluun
puh. 4323432
