Vantaan kaupungin kirjastojen kesätyöpaikat tulevat hakuun alkuvuodesta ja ovat tavallisesti olleet haettavissa helmikuun loppuun asti. Haku tapahtuu kaupungin nettisivujen kautta osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/ .
Voisit myös osoittaa kiinnostuksesi Lumon kirjastoa kohtaan vaikkapa käymällä siellä paikan päällä ja kertomassa vähän itsestäsi. Tällä tavalla henkilökunta saa sinusta käsityksen ja parannat pääsymahdollisuuksiasi, sillä kesätyöpaikkojen hakijoita kirjastoihin on aina todella paljon.
Leo Tolstoin novellissa Vanha ruuna : Hevosen tarina (1886) "päähenkilö" eli ruuna kertoo itsestään näin: "Sukutaulussa nimenäni on Musikka ensimmäinen, (---) mutta lisänimeni on Holstomer, palttinamittari." Ja juuri Holstomer-nimeä vanhasta ruunasta käytetään muuallakin novellissa.
Itseasiassa novellin alkukielinen nimikin on Holstomer (Холстомер - История лошади).
Novellin suomensi Juhani Konkka vuonna 1963 ja se on kokonaisuudessaan luettavissa Leo Tolstoin Valittujen kertomusten toisesta osasta.
https://finna.fi
http://ilibrary.ru/text/1008/index.html
Tolstoi, Leo: Valitut kertomukset II (WSOY, 1963)
On olemassa tietokanta nimeltä LISA, johon on koottu kirjastotieteen ja informatiikan tutkimuksia. LISA on käytettävissäsi mm. Helsingin kaupunginkirjastossa - kysy lähikirjastosi tilannetta.
Yleisten kirjastojen etusivulta (www.kirjastot.fi) klikkaa KIRJASTOALAN AMMATTISIVUT > KIRJASTOALAN HAKEMISTOJA. Täältä löydät valtavan määrän linkkejä. Esimerkiksi kannattaa klikata THE PUBLIC LIBRARIAN siltä riviltä, jolla ensimmäisenä linkkinä on EARLweb, sitten LIS resources on line (sivun vasemmassa laidassa), sitten LIBRARY AND INFORMATION SCIENCES, joka on listan ensimmäinen linkki.
Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen tutkimussivulla kannattaa varmaankin käydä (http://www.info.uta.fi/tutkimus/tutkimus.html).
Tässä ehdotuksia:
Margaret Atwood: Orgattaresi
Naomi Alderman: Voima
Gert Brantenberg : Egalian tyttäret
Alice Walker : Häivähdys purppuraa
Sara Stridsberg : Unelmien tiedekunta
Pauliina Rauhala : Taivaslaulu
Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet
Märta Tikkanen : Vuosisadan rakkaustarina
Nelli Ruotsalainen : Tätä en pyydä enää anteeksi
Laura Gustafsson : Huorasatu
Jennifer Mathieu : Näpit irti
Charlotte Perkins Gillman : Herland
Kirjasampo.fi-palvelusta voi hakea asiasanalla kirjallisuutta, esimerkiksi vallankäyttö hakutulos: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vallankäyttö
Valta, vallankäyttö ja yksilö
Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj…
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus on sitä mieltä, että ollaan Sappeessa - vieläpä kaikissa kolmessa teokseen päätyneissä samannimisissä paikoissa (Pälkäneen lisäksi Sappee löytyy myös Hauholta ja Kuhmoisista). Korhonen muistuttaa, että nimiemme taivuttamisen yleisohjeena on, että "paikalla olemisen ilmaisemiseen käytetään sitä muotoa, joka nimelle on sen omimmassa ympäristössä vakiintunut". Kirjan tavoitteena onkin ollut sellainen paikallissijataivutuksen esitys, joka perustuu mahdollisimman pitkälle paikalliseen perinteeseen. Se, miten paikallinen asujaimisto kotipaikkansa nimen taivuttaa, on siis merkittävä kriteeri oikeata ja korrektia taivutusta määriteltäessä.
Kirjallisuutta sarjakuvista voi hakea esim. Tampereen ja ympäristökuntien PIKI-tiedonhausta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ , vasemman reunan linkistä Haku. Asiasanaksi tulee SARJAKUVAT, aineistolajiksi kannattaa valita Kirjat ja alimmista vaihtoehdoista kannattaa ilman muuta valita Tietokirjallisuus (jotta ei tulokseen tule kaikkia sarjakuva-albumeja). Näin saa 177 viitettä, joista voi hakea sopivia. Sarjainfo-lehti on myös hyvä alan tiedonlähde.
Nuoret lukevat nykyään edelleen Tinttejä, Aku Ankkoja, Lucky Lukeja ja Asterixeja. Lassi ja Leevi -sarjakuvat ovat myös hyvin suosittuja.
Kirjaston rekisteriseloste liittyy tietosuojaan. Se ilmoittaa mihin kirjaston asiakasrekisteriä käytetään. Rekisteriselosteen laatimisesta on henkilötietolain 1999/523 10 §:ssä. Sen löydät esimerkiksi Finlex-tietokannasta. Kirjastojen kotisivuilta löydät myös rekisteriselosteen, esimerkiksi Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa seuraavasti:
Tietosuoja: Kirjaston asiakasrekisteriä käytetään ainoastaan lainausten valvontaan. Tietoja ei luovuteta kenellekään ulkopuoliselle. Asiakkaalla on Henkilötietolain mukainen oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot rekisteristä. Kirjastolla on oikeus rekisteröidä asiakkaan henkilötunnus (Tietosuojalautakunnan päätös n:o 57, 29.11.1993).
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa Pasilassa on joitakin 1900-luvun alussa ilmestyneitä suomalaisia, ruotsinkielisiä keittokirjoja. Mainitsemasi Anna Olsonin kirjoja on kaksi: Kokbok (vuosiluku puuttuu, on joko vuodelta 1905, 1909 tai 1910) ja Kokbok för hem och skola (1901). Muita ovat mm. Calonius, Flickornas kokbok (1927), Olsson, Billiga enkla och goda vegetariska anrättningar (1913), Hölådan: dess användning vid kokning och stekning (1914) ja Vår föda (1917).
Kirjat eivät ole Helmet-aineistotietokannassa, mutta ne saa kyllä lainaksi. Ikänsä takia ne ovat tietysti aika hauraita.
Tietoa suomenruotsalaisesta ruokaperinteestä löytyy myös mm. näistä kirjoista: Pöytä on katettu: varsinaissuomalainen ruokakulttuuri kautta aikojen…
Oletpas valinnut hankalan tutkielman aiheen, sillä afrikkalaisilla kielillä kirjoittavia tunnettuja kirjailijoita löytyy vain vähän. Lähes kaikki afrikkalaiset kirjailijat ovat kirjoittaneet englanniksi, ranskaksi tai portugaliksi. Sama asia heijastuu myös Arikan kirjallisuutta käsitteleviin teoksiin ja artikkeleihin, sillä niissä keskitytään lähes pelkästään englanniksi tai ranskaksi kirjoittaviin kirjailijoihin. Internetistä on kuitenkin mahdollista löytää englanniksi tietoa mm. seuraavista: Thomas Mofolo, Shaaban Robert, D.O. Fagunwa, F Kwasi Fiawoo, J H Kwabena Nketia ja Okot p'Bitek.
Jos haluat tutustua eurooppalaisilla kielillä kirjoittaviin afrikkalaisiin, niin kannattaa ehdottomasti aloittaa Ritva Niklas-Salmisen afrikkalaisen…
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta osoitteesta www.evira.fi löytyy artikkeleita Giardia duodenaliksesta ja muista ruokamyrkytyksiä aiheuttavista loisista. Hakusanalla giardiaasi löydät muitakin suomenkielisiä nettisivuja aiheesta. Tässä muutamia osoitteita: http://www.gastrolab.net
http://www.terveyskirjasto.fi
http://www.tohtori.fi
http://www.terveysportti.fi
http://www.hyvinvointituotanto.com/parasiitit.htm
Laulunsanat määritellään tekijänoikeuslainsäädännössä teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Niinpä pop-laulujen sanoitusten julkaiseminen ilman tekijän lupaa on laitonta. Tämän vuoksi netistä ei löydy yksittäistä kattavaa laulunsanatietokantaa.
Laulunsanoja on kaikesta huolimatta runsaasti saatavilla internetissä. Paras tapa etsiä niitä mm. googlen avulla on hakea jollakin laulun fraasilla tai nimellä.
Yahoolla on muuten suunnitteilla laillinen laulunsanojen tietopankki, josta löytyy tietoa Tietokone-lehden artikkelista sivulta: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30302&tyyppi=1
Kyseistä lehteä ei löydy netistä, mutta se on luettavissa ja kopioitavissa mikrofilmiltä Lahden pääkirjastossa. Lisätietoa Lahden pääkirjaston mikrofilmipalveluista: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/mikrofilmit.htm
Ann M. Martinin kirjoittaman Baby-sitters Club –nuortenkirjasarjan keskeiset henkilöt ovat lastenvahtikerhoa aloittaessaan kaksitoistavuotiaita. Kymmenen sarjan osaa myöhemmin he siirtyvät ylemmälle luokalle, täyttävät kolmetoista ja säilyvät tämän ikäisinä ja samalla luokalla sarjan loppuun asti. Osassa 14 sarjaan tulee kaksi uutta yksitoistavuotiasta jäsentä.
Linkkejä : http://en.wikipedia.org/wiki/The_Baby-sitters_Club#Kristin_.22Kristy.22…
http://members.aol.com/jonmerrill/bscchap2.htm
Sarjasta ja sen tekijästä on suomeksi tietoa kirjassa Koski, Mervi : Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. BTJ Kirjastopalvelu. 2001.
Listasi vaikuttaa jo kattavalta, mutta siitä puuttuu vielä kaksi tärkeää tehtävää eli verkossa olevan (ja tietenkin myös perinteisen paperimuotoisen) tiedon jäsentely sekä tuottaminen.
Internetissä olevan tiedon suuri ongelma on käyttäjän kannalta sen laadullinen epätasaisuus ja epäluotettavuus. Kirjasto on omalta osaltaan pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa tarjoamalla laadukkaita linkkilistoja eri aihealueista. Valtakunnallisesti ylläpidetty Makupalat on tästä paras esimerkki: http://www.makupalat.fi .
Ei sovi myöskään unohtaa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun kaltaisia kysymys/vastaus-palveluja ja niiden valtavia vastausarkistoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/
Tulevaisuudessa kirjaston merkitys laadukkaan verkkosisällön…
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arvoa kannattaa kysellä numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Listaus numismatiikkaan liittyvistä kysymyksistä on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Lisätietoja voi löytyä seuraavista:
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Suomen pankin rahamuseon rahanarvolaskurin, https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true, avulla voi vertailla rahan arvoa eri vuosina.
Laskurin esittelyssä sanotaan mm. näin: "Ohjelmaan syötetyn elinkustannusindeksin ansiosta kävijä voi tiedustella koneelta, kuinka paljon tietyn vuoden rahasumma olisi nykyrahassa. Rahanarvolaskuri auttaa esimerkiksi nykypäivän koululaista eläytymään isovanhempiensa arkipäivään"
Laskurin mukaan 700 mk (1960) on nykyrahaksi muutettuna 14,45 euroa ja 5 mk on 0,10 euroa.
