Jos hakee kirjastonhoitajan paikkaa, jossa vaatimuksena on ruotsinkielen taito, ylioppilastodistuksella ei ole merkitystä. Tarvitaan erityinen kielitaitotodistus, jonka voi hankkia eri tavoin.
Todistukseen tarvittavan ruotsinkielen tutkinnon voi ensinnäkin suorittaa korkeakouluopintojen yhteydessä. On myös valtakunnallisia kielitutkintoja, joihin voi osallistua (Valtionhallinnon kielitutkinnot, Yleiset kielitutkinnot). Kielitutkinnoista kerrotaan opetushallituksen sivuilla osoitteessa
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17629
Internetistä löytyvät nykyään useimpien kirjastojen kokoelmaluettelot, esim. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda osoitteesta http://finna.fi.
Teokset "The Date of the Early Dong-so´n Vulture" ja "On the Four Unknown Pipes of the Sho" eivät näytä löytyvän suomalaisten kirjastojen kokoelmista, joten ne pitäisi kaukolainata jostakin ulkomaisesta kirjastosta. Tämä onnistuu lähimmän kunnan- tai kaupunginkirjaston kautta.
"Musik og mennesker i Thailands bjerge" löytyy Åbo Akademin kirjaston musiikkitieteen laitoskirjastosta.
Michael Praetoriuksen "Syntagma musicum" -teoksen osista 1-3 eri vuosina tehtyjä uusintapainoksia löytyy ainakin Helsingin yliopiston pääkirjastosta, HY:n Humanistisen tiedekunnan kirjastosta, Sibelius-…
Tiedot ovat todella niin yleiset, että on vaikea sanoa mikä kirja olisi kyseessä.
Kajaanin kaupunginkirjaston luettelosta voi etsiä hakusanalla fantasiakirjallisuus englanninkielistä kirjallisuutta, jolloin saa 60 teosta.
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmat löytyvät linkistä
http://kirjasto.kajaani.fi/Intro.
Hakuvinkki
Kirjoita asiasanaksi fantasiakirjallisuus ja valitse kohdasta kieli alasvetovalikosta englannin kieli.
Tietokoneet -asiasanalla rajaamalla löytyy mm. Artemis Fowl -sarja, joita on useita eri kirjoja. Kirjalijan nimi on Eoin Colfer.
Wikipediasta löytyy fantasiakirjallisuudesta seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fantasiakirjallisuus
Linkkejä seuraamalla löytää lisää teoksia.
Kotihoidon työkäytäntöjä, Tammi: 2005 käsittelee kotihoidon henkilöstöä, työnsisältöä ja työympäristöjä yhdistetyn kotihoidon näkökulmasta. Vastaava oppimateriaaliksi sopiva teos on Kehittyvä kotihoito, Edita: 2007. Kirjassa esitellään kotihoidon asiakasryhmät sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Lisäksi on julkaistu myös teos Hoitotyö kotona, WSOY: 2007.
Musiikkiosastomme http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=findm&sesid=1232375923&ulang=fin mukaan Lenni-Kallen musiikkia ei ole toistaiseksi julkaistu nuotteina.
Niitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta Suomen kansallisdiskografiasta https://finna.fi
Kannattaisiko nuotteja tiedustella tekijältä, Lenni-Kalle Taipaleen kotisivut http://www.lennikalletaipale.com/ .
Nykysuomen sanakirjasta ja Kielitoimiston sanakirjasta ei sanaa löytynyt. Suomen murteiden sanakirjassa esiintyy sana "hörkällään" eli hörössä (Korvat hörkällään) ja "hörkässä" 1) korvista: pystyssä, hörössä (Korvat on hörkäs.) 2) puoliunessa, horteessa (Makaa uneh hörkäs.). Verbina hörkästellä on viisastella, piikitellä.
Kirjastojen sunnuntaiaukioloista kysellään aika ajoin. Siihen ei ole Kouvolassa menty siksi että sunnuntaityön teettäminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin arkityö, ja josta työntekijä saa lisäksi kaksi arkivapaata. Tämänhetkisellä henkilökunnalla sunnuntaiaukioloa on vaikea toteuttaa.
Asiaan voisit vaikuttaa esim. ottamalla yhteyttä Kouvolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatioon (kuttuuri- ja kirjastolautakunta tai/ja sivistyspalvelujen johtokunta). Yhteystiedot Kouvolan kaupungin kotisivulla http://www.kouvola.fi/paatoksenteko/luottamushenkiloorganisaatio.html
Kouvolan kirjastoissa on aloitettu kirjastoverkkoselvitystyö kesällä 2010. Aiheesta voi keskustella Kyyti-kirjastojen kotisivulla http://www.kyyti.fi/node/tiedotteet/2823 Myös…
Suomen kansallisbibliografian mukaan John Gordon Davisilta ei ole ilmestynyt suomeksi muita teoksia kuin "Nälkäisen tiikerin vuodet" (WSOY 1977).
Lähde:
https://finna.fi
A. Uiton kirja Kertomus Tervolan osuuskaupan r.l. 25-vuotisesta toiminnasta. Vuosikertomus 26:lta toimintavuodelta, 1931 / Tervolan osuuskauppa r.l. Kemi , 1932., löytyy Turun yliopiston kirjastosta. Tervolan osuuskaupasta on julkaistu myös 2 muuta kirjaa: Vesanen, Viki, Tervolan osuuskauppa 1906-1956. Kemi , 1956. sekä Keränen, Yrjö, Tervolan osuuskauppa 60-v. juhlajulkaisu. Rovaniemi : Tervolan osuuskauppa, 1966. Näistä jälkimmäinen on myös Turun yliopiston kirjastossa, Vesasen kirja on sekä Turun yliopiston että Jyväskylän yliopiston kirjastoissa. Kirjat voi saada luettavakseen kaukolainoina. Lähin kirjastosi voi auttaa kaukolainapyynnön lähettämisessä.
Tämän tanskalaisen vuosina 1782 — 1848 eläneen kirjailijan tuotantoa on suomennettu kolmen kokoelman verran: Kuvaelmia Juutinmaalta 1 ja 2 (1867 ja 1868) ja Pitäjän lukkarin päiväkirja ; Vejlbyn pappi (1972) (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Kaikki nämä kokoelmat ovat novellikokoelmia, mutta novelleista mikään ei todennäköisesti ole kysymäsi. Alkukielinen novelli löytyy kirjailijan kokoelmasta Samlede noveller og skizzer 2 (1882). Nimensä (ehkä suomennettuna suurin piirtein Sukkakauppias) tai sisällön yhtäläisyyksien perusteella mikään suomennos ei vastaa kysymääsi novellia. Tanskankielinen novelli ja kaikki suomennetut kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://helmet.fi/
http://www.lib.hel.…
Highway Flowers on The Regentsin versio Jonny Loken valssista Asfalttikukka. Jonny Loke oli säveltäjä Ernest Pingoudin (1888-1942) salanimi.
Regentsin versiossa valssi on muunnettu nelijakoiseksi twistiksi ja alkuun on lisätty intro, jota alkuperäisessä sävelmässä ei ole. Tätä muunneversiota ei ole julkaistu nuottina. Alkuperäisen Asfalttikukka-valssin nuotit löytyvät esimerkiksi Suuri Toivelaulukirja osa 7:stä. Siitä näkee ainakin nuoteista perusmelodian sekä soinnut. Tabulatuureja kappaleeseen ei ole julkaistu.
Laajempaa nuotinnosta tai tabulatuureja on mahdollista tiedustella Muusikoiden.net-sivuston keskustelufoorumilta. Sen Tanssimusiikki-osiossa on keskusteluketju "Nuotteja + sointuja + sanoja + apua". Osion osoite on http://…
Runo on Lauri Pohjanpään Serenaadi runosikermästä Lauluseppele, joka on kirjoitettu Ylioppilaskunnan Laulajain 50-vuotisjuhlaan. Se löytyy Lauri Pohjanpään Valituista runoista sivuilta 354-355.
Leevi Madetoja on säveltänyt runosikermän, ja Ylioppilaskunnan kuoron laulamana se on äänitteellä Madetoja, Leevi: The complete songs for male voice choir. Vol. 3, 1991. Äänitteen tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Kumpaakaan opasta ei ole saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Rannikkolaivurin radioliikenneopas on luettavissa verkossa osoitteessa https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Rannikkolaivurin_radioliike…. Se on myös mahdollista tilata painettuna Viestintävirastosta puhelimitse
(0295 390 242) tai sähköpostitse osoitteella radiotaajuudet@ficora.fi. Painettu versio on maksullinen.
Avomerilaivurin radioliikenneopasta voi Viestintäviraston sivujen mukaan tiedustella Ari Caseliukselta, puh. 0295 390 437.
Lisätietoja tutkinnoista ja pätevyystodistuksista: https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/veneilijatjamerenk….
Ellinor Rafaelsenistä ei juuri suomeksi tietoa löydy. Hänen Katja-sarjastaan on julkaistu suomeksi 12 kirjaa (eli koko sarja): Katja New Yorkissa 1993, Katja Englannissa 1994, Katja Norjan kesässä 1994, Katja Beverly Hillsissä 1995, Katja Niagaralla 1995, Katja Thaimaassa 1996, Katja tuntureilla 1996, Katja interreilillä 1997, Katja Turkissa 1997, Katjan abivuosi 1998, Katjan erilainen joulu 1998, ja Katja au pairina 1999. Kirjoista löytyy kirja-arvosteluja seuraavista lehdistä: Katja au pairina, Rafaelsen, Ellinor, Kainuun sanomat 1999-12-12// Ktja-sarja, Rafaelsen, Ellinor, HS 1998-05-31//
Katja-sarja, Rafaelsen, Ellinor, HS 1998-05-31// Katja Turkissa, Rafaelsen, Ellinor, Kaleva 1998-01-05//Katja New Yorkissa , Rafaelsen, Ellinor,…
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista ja Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi myös olla apua.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278
Autonomian aikaan Siperiaan karkotetuista suomalaisista löytyy edelleen pdf-muotoinen lista netistä. Linkki Listaan
Nettiarkistosta löytyy myös Alpo Juntusen tutkimus SUOMALAISTEN KARKOTTAMINEN SIPERIAAN AUTONOMIAN AIKANA JA KARKOTETUT SIPERIASSA 1983. Linkki tutkimukseen
Ilmatieteen laitos kertoo verkkosivustonsa Trombit Suomessa-teemaosiossa, että voimakkain Suomessa havaittu trombi on F4-luokkaa. Tuossa koosteessa ei kuitenkaan mainita milloin ja missä tämä trombi on ilmennyt, mutta Ylen artikkelissa Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain vuodelta 2012 puhuttaneen juuri tästä "voimakkaimmasta tunnetusta trombista", joka nähtiin siis Kiuruvedellä heinäkuussa 1934. Tarkempia tietoja trombeista voit kysyä Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.
Valtiopäiväasiakirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta 1800-luvulta asti. Painetut versiot tulevat kirjastoon kuitenkin hitaammin kuin digitaaliset versiot verkkoon, joten kaikkein tuoreimpia valtiopäiväasiakirjoja kannattaa lukea suoraan verkosta.
Valtiopäiväasiakirjoihin voi tutustua myös eduskunnan kirjastossa, joka toimii julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. ( http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ )
Eduskunnan kotisivuilta ( http://www.eduskunta.fi/ ) pääsee vasemmalla ylhäällä olevaa "asiat ja asiakirjat" tekstiä painamalla alavalikkoon, josta "asiakirjat" tekstiä painamalla pääsee jälleen uuteen valikkoon.
Avautuvan sivun vasemmassa runassa on lista…
