Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Kyselimme asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietäisiköhän joku lukijoistamme?
Suomen suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma N:o 73 on nimeltään "Keisarillisen Suomen Senaatin päätös sotajoukkojen hallinnosta sodassa ja linnoitusten hoidosta Armollisimmasti vahvistettujen asetusten sekä sotatilassa oleviksi julistettuja paikkakuntia koskevain Säännösten julkaisemisesta". Päätös on annettu 13.11.1909. Valkoinen armeija laati omat ohjeet, jotka perustuivat tähän asetukseen. Päätöstä ei ole eduskunta hyväksynyt toisen sortokauden takia. Tampereen valtauksen jälkeen valkoinen armeija otti käyttöön tämän asetuksen Vaasan senaatin vastustuksesta huolimatta
Kysyin asiaa Paolinin kirjoja Suomessa kustantavalta Tammelta. Sieltä kerrottiin, että alustavan tiedon mukaan Perintö on tulossa suomeksi lokakuussa 2012.
Jos sinulla on maksuja alle 10 euroa, voit maksaa maksut milloin haluat. Maksuista lähetetään maksumuistutus kerran vuodessa, mutta se ei ole lasku vaan ainoastaan muistutus. Jos maksusi ovat vähintään 10 euroa, menetät lainausoikeutesi. Eli siinäkin tapauksessa voit maksaa myöhemmin, mutta et voi käyttää kirjastokorttiasi.
Jos maksuihin liittyy palauttamatonta aineistoa tai muuta perintäasiaa, ne siirtyvät perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Lisää tietoa löydät Helmet-kirjastojen käyttösäännöistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
Etsitty Helinä Siikalan runo on peräisin hänen kokoelmastaan Pysähdytään, anna kätesi (Otava, 1977). Tähän kokoelmaan sisältyviä runoja ei ole erikseen nimetty. Ne on ryhmitelty roomalaisin numeroin seitsemään erilliseen osioon. Kirjan lopusta löytyvään sisällysluetteloon kukin runo on listattu alkusäkeensä mukaan. "Mitä on yksinäisyys" on toisen osion - tai sikermän - neljäs runo.
Suomen kirjakielessä keiju on mainittu ensi kertaa niiden lisäysten joukossa, joita Henrik Gabriel Porthan 1770-luvulla teki Daniel Jusleniuksen sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus (1745). Tällöin sen merkitykseksi on ilmoitettu 'keinu'. Porthanin lisäyksissä on mainittu myös 'vainajan henkeä' merkitsevä johdos keijukainen.
Kristfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789) kejjuset (keijuset) eli kejjungaiset (keijunkaiset) mainitaan pienten lentävien luonnonhaltijoiden nimityksenä. " -- niitten silmissä, jotka uskovat näkevänsä näitä olentoja ruumissaatoissa, hautausmailla ja teillä, ne muistuttavat lumihiutaleita, pieniä lasten nukkeja, tulensäikeitä; epäilemättä ovat tuhottuja henkiä. Heitä uskotaan olevan valkeita ja mustia…
Rakennushallituksen historiikkia ei ole käytettävissä Varkaudessakaan, vaan lähteenä on Suomen valtiokalenteri. Toimistoarkkitehdeissä ainoa -oja-loppuinen on Martti Talvi-Oja; hänet mainitaan 1950 ja 1955, ei vielä 1946.
Muut toimistoarkkitehdit ovat Siitonen, Waskinen, Cronstedt, Kruskopf ja Erno (1950); vuonna 1955 uusina niminä Setälä ja Virtanen. Koko Rakennushallituksen nimiluettelossa mainitaan toinen -oja: rakennusosaston uudisrakennustoimiston apulaistoimistopäällikön sijaisena Reino Vehkaoja; hänet mainitaan 1955 (ei 1946 eikä 1950).
Valtiokalenterin muut vuodet ovat tarkistamatta. Toivottavasti tämä auttaa eteenpäin.
Kyseessä on todennäköisesti Maila Pylkkösen runo, joka alkaa "Kun meissä oli hinkuyskä". Se on Pylkkösen runokokoelmasta Kootut: runot ja proosarunot 1957-1977. Kirja löytyy useiden Piki-kirjastojen kokoelmista, mm. Kangasalan kirjastosta.
Roald on norjalainen pojan nimi, joka merkitsee 'tunnettua hallitsijaa'. Nimen juurena on muoto 'hróthr valdr'.
Norjassa Roaldin nimipäivä on elokuun 27. päivä, mutta suomalaisesta kalenterista nimeä ei löydy.
Jos norjalainen nimipäivä ei kelpaa, kannattaa hyödyntää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimipäivättömien nimipäivien ohjeistusta:
"1. Almanakasta tai etunimikirjoista voi etsiä nimen, joka on saman kantanimen eri muunnos.
2. Kannattaa katsoa, mitä nimiä on Suomen ruotsinkielisessä almanakassa.
3. On monia nimiä, joita ei voi johtaa vanhoista pyhimysnimistä tai muista almanakkaan merkityistä. Silloin voi etsiä äänteellisesti tai sisällöltään samantapaisen nimen, jolle on varattu oma päivä.
4. Useimmilla suomalaisilla on kaksi…
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen yhteydessä toimivaan Elokuvakerhopalveluun. Elokuvakeskuksesta saa neuvoja ja palvelu mm. välittää elokuvia suomalaisille elokuvakerhoille ja järjestää koulutusta.
http://www.vselokuvakeskus.net/
"Monte Criston saari" ei ole tiivistelmä "Monte Criston kreivistä", vaan sen jatko. Vuonna 1952 ilmestyneen suomennoksen esipuheessa suomentaja Yrjö Korhonen kertoo, että 'Kreiville' kirjoitettiin kaksikin jatkoa, jotka olivat toisistaan riippumattomia, mutta ilmeisesti kuitenkin molemmat sopusoinnussa Alexandre Dumas'n suunnitelmien kanssa. Toisen jatkon ("Maailman herra" ja "Miljoonamorsian") pääasiallinen kirjoittaja oli Adolf Mützelburg, toisen, siis tämän "Monte Criston saaren", Le Prince.
Erilaisia ammatteja ja ihmisten arkielämää kuvaavia romaaneja löytyy runsaasti. Esim. norjalaisen Anne B. Ragden romaanitrilogiassa (Berliininpoppelit, 2007; Erakkoravut, 2008 ja Vihreät niityt, 2009) kuvataan viehättävällä tavalla Neshovin perheen kolmen hyvin erilaisen veljeksen, sikalanomistajan, hautausurakoitsijan ja somistajan työtä ja arkielämää. Maahanmuuttajien arkielämää Ruotsissa kuvaa hauskasti Marjaneh Bakhtiari romaanissaan Mistään kotosin (2007). Hanne-Vibeke Holstin kirjoissa on esillä puolestaan tanskalaisten naisten urakehitys ja työelämä.
Historiallisia romaaneja, jotka kuvaavat työelämää ovat mm. Christine Fraserin Rhanna-romaanisarjan kirjat, jotka sijoittuvat 1900-luvun alun Skotlantiin ja kertovat maaseutuväestön…
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta vastattiin näin:
Kysymykseen kynttilän ja öljylampun paremmuudesta on vaikea antaa oikeata vastausta, koska vertailevaa tutkimustietoa esim. hiukkaspäästöistä ei tunnu helposti löytyvän. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että palamisen päästöt ovat mahdollisimman pienet silloin, kun polttoaine on puhdasta ja palaminen saadaan sujumaan mahdollisimman täydellisesti. Harkiten voisi päätellä, että puhtaan lamppuöljyn palaminen hyvissä olosuhteissa tuottaa vähemmän hiukkaspäästöjä kuin kynttilän polttaminen. Öljylampun tai –tuikun säätäminen (esim. sydämen oikea pituus) lienee helpompaa kuin kynttilässä, joka ainakin jossakin palamisen vaiheessa aina savuttaa näkyvästi eli tuottaa silmin havaittavia…
Tietoa toimistotekniikan kehityksestä lähtisin etsimään seuraavista kirjoista:
•Vuorenmaa, Tuomo-Juhani: Valojäljentäminen Suomessa : Sinikopioista tietoyhteiskuntaan
•Poimintoja puhelin- ja lennätintoiminnan historiasta
•Halsas, Lauri: Stockmannin tietojenkäsittelyn vaiheet 150 vuoden aikana.
•Stolt, Eeva: Jyväskylän konttorikone oy 1929-1999
•Hynninen, Tom : Oy Konttorityö 1938-1998
•Jotuni, Pertti: Konttorityötä puolen vuosisadan ajan : Oy Konttorityö 1938-1988
Näistä kaksi ensimmäistä löytyy Mikkelin kaupunginkirjastosta, muut voit tilata kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta.
Lisäksi asiasanahaulla Aleksi-tietokannasta löysin kaksi mielenkiintoisen kuuloista artikkelia:
•Tietokoneen lyhyt historia
Julkaisussa:…
Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978.
Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
