Laila Hirvisaaren (ent.Hietamies) elämää koskeviin kysymyksiin on vastattu tällä palstalla ennekin. Voit katsoa vanhoja vastauksia kun menet Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkistoon. Kirjoita hakukenttään Hietamies Laila ja saat linkkejä ja tietoja Laila Hietamiehestä.
Hyvät tiedot Lailasta on Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960) kohdassa Etelä-Karjala -aineisto -> Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Samoin sinun kannattaa etsiä käsiisi Salme Sauren tekemä elämäkertakirja: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Margit Sandemolta on suomennettu yli kahdeksankymmentä teosta. Täydellisen luettelon voi saada Fennicasta, Suomen kansallisbiliografiasta, joka on vapaasti käyettävissä internetissä, osoitteessa
https://finna.fi . Haku-painikkeesta saa esille hakuruudun. Hakutavaksi voi valita haun joko tekijän tai teoksen nimen mukaan. Kaikki tietyn sarjan teokset saa listattua kirjoittamalla 'Haku teoksen nimellä'-hakuruutuun kyseisen sarjan nimen.
Antamillanne kirjasarjan nimillä haku ei tuottanut tulosta, ts. niitä ei ole suomennettu.
Tietoa Margit Sandemosta ja hänen kirjoistaan löytyy esimerkiksi Wikipediasta, osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Margit_Sandemo#Kirjallisuutta .
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-…
Neiti Etsivä -kirjat alunperin julkaisseen kustantamon perustaja Edward Stratemeyer syntyi vuonna 1862 ja kuoli vuonna 1930.
Lisätietoja mm. Wikipediasta, http://fi.wikipedium.org/wiki/Carolyn_Keene .
Salakarin ruotsintajan henkilöllisyys ei ole tiedossa. Canth tuskin on itse käännöstyötä tehnyt - siitä päätellen, että kirjeessään Werner Söderströmille 21.1.1888 hän viittaa Salakarin ruotsinkieliseen laitokseen seuraavasti: "Niinkuin jo kirjekortissa mainitsin, on hra Edlund pidättänyt itselleen oikeuden 'Salakarin' ruotsintamiseen, joten ei siis tällä kertaa voi tulla välillämme sopimusta." (Minna Canthin kirjeet)
Blindskär löytyy digitaalisena täältä, http://digi.kirjastot.fi/items/show/7878
Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että vika on Frank-monihaussa, joka siis antaa vääriä tietoja. Asiaa on tutkittu, mutta toistaiseksi vikaa ei ole löytynyt. Frankin uusi versio on parhaillaan viimeistelyvaiheessa, ja vika luvataan korjata viimeistään siihen. Kirjastosta pahoitellaan virheen aiheuttamia ongelmia.
Frank-monihakua kannattaa silti ehdottomasti käyttää. Sen avulla voi näppärimmin etsiä erilaisten kirjastojen aineistoja.
Frank-monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/ voi hakea Suomen kirjastoista aineistoa. Rawhide-dvd:tä ei löytynyt mistään kirjastosta. Koska dvd:t tarjotaan kirjastoihin pienellä viivellä, on mahdollista, että vasta ilmestynyttä Rawhideakin vielä kirjastoihin hankitaan. Kannattaa tarkistaa myöhemmin.
Aivan samantyyppistä kirjaa kun mainitsemasi en löytänyt. Matkakirjoihin lukeutuvia Turkki/Istanbul-teoksia ovat Ulla Britta Ramklinin Bosporen : mellan Gyllene Hornet och Svarta havet, Henrik Nordbrandtin Brev från en ottoman, Tomas Anderssonin ja Stefan Foconin Turkarnas land, Tapio Hiisivaaran Tarunhohtoinen Turkki sekä Jason Goodwinin Horisontens härskare. Kaunokirjallisuudessa Istanbulia käsitellään pääasiallisesti rikoskirjallisuudessa. Tällaisia kirjailijoita ovat esim. Jason Goodwin (eunukki ja etsivä 1830-luvun Istanbulissa) ja Barbara Nadel. Nobelkirjailija Orhan Pamukin kirjat sijoittuvat Istanbuliin, kuten Alan Drewin Vesipuutarhat ja Serdar Özkanin Kadonnut ruusu (filosofinen ja psykologinen romaani).
Myöhässä olevasta aikuistenosaston aineistosta tulee myöhästymismaksuja, jotka pitää maksaa. Myöhästymismaksuja ei pitäisi tulla lainkaan, jos aineisto palautetaan viimeistään eräpäivänä. Sen jälkeen HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksua alkaa kertyä 20 senttiä jokaista myöhästymispäivää ja teosta kohti. Jos epäilet, että lainojesi suhteen on tapahtunut jokin virhe, kannattaa mennä johonkin HelMet-kirjastojen palvelupisteeseen ja selittää asia. Siellä asia voidaan tarkistaa. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kysyin asiaa Stadin slangi ry:sta ja sain vastauksen:
"Rakastaako Jeesus meitä? Rakastaapi tietenkin.
Olemmeko enkeleitä? Olemmepa tietenkin."
Tämmöistä hokemaa ovat käyttäneet ainakin Hampparilaaksossa majailleet
pultsarit. Pulloa piti ravistaa tämän hokeman tahdissa puolelta
toiselle.
Juttu löytyy Stadin mestat 1:stä, kohdasta Hampparilaakso.
Fairytale of New York -kappale löytyy esim. seuraavalta CD-levyltä:
Pogues: The very best of... (levy löytyy Turun musiikkikirjastosta).
Joulurauhan julistus löytyy seuraavalta CD-levyltä:
Laulun Ystävät: Joulurauhaa. (Levy löytyy Raision kirjastosta).
Vanhan raatihuoneen konserteista ei tietääkseni ole tehty äänitettä.
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
Musiikin mainitsemaasi tv-sarjaan on tehnyt irlantilainen kelttiyhtye Clannad. (CLANNAD : The Legend : music from the tv-series Robin of Sherwood. RCA Records 1984.) Levyä on ainakin pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, joiden kokoelmia pääset selaamaan Plussa-tietokannan kautta http://www.libplussa.fi/ Muiden yleisten kirjastojen tietokantoja pääset selaamaan vaikka kirjastot.fi-palvelun monihaun kautta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=247. Levyä pitäisi lisäksi olla saatavilla hyvinvarustetuissa levykaupoissa.
Kappaleen nimi on "Kauemmaksi kuljen". Sen on säveltänyt Charles Plogman ja sanoittanut Lasse Wikman. Sen on levyttänyt Charlies-yhtye vuonna 2001. Tuolloin yhtyeen laulusolistina oli Charles Plogman. Laulu alkaa: "Hetki varhainen, päivä vasta unesta herää". Kertosäkeessä lauletaan: "Silmät kiinni suljen, kauemmaksi kuljen. Olen yksin, mutten yksinäinen."
Yhtye on levyttänyt kappaleesta myös ruotsinkielisen version "En längtan", jonka laulaa Dani Strömbäck.
Ainakin Lauri Meren kirjoittamassa elämäkerrassa Pentti Siimes : näyttämöllä, kotonaan (Otava, 2002) tähän asiaan viitataan pariinkin kertaan, ja Siimes sanoo kirjassa varsin suoraan, ettei hän tiedä, mistä moinen sekaannus johtuu: "Minulle on loputon arvoitus, miksi meidät Lasse Pöystin kanssa sotketaan jatkuvasti toisiimme. Erehdyksiä saattaa sattua aivan yllättävissä tilanteissa. Kerran kun menin Savonlinnassa erääseen kahvilaan, täysin tuntematon nainen alkoi tuttavallisesti viittoilla minua pöytäänsä. -- Lasse Pöysti oli Tampereella asuessaan joutunut pitemmäksi aikaa sairaalaan, ja nainen oli toiminut hänen omahoitajanaan. Tästä huolimatta hän sekoitti meidät keskenämme. Lasse puolestaan oli kerran mennyt lääkäriasemalle ja teettänyt…
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Kysymistäsi kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu vain
Anttila: Rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka, jonka saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan em. kirja, Pitkäsen Tullirikokset, niiden
selvittäminen ja käsittely sekä Vesterbackan Vero- ja tullirikoksista löytyvät Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Jos haluat lisää materiaalia aiheestasi, sitä voi etsiä kaupunginkirjaston
asiakastyöasemilta internetin kautta Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot) tai ottamalla yhteyttä Eduskunnan kirjaston tietopalveluun
puh. 4323432
Hei,
oletettavasti tarkoitat Jouluoratorio-nimistä musiikkiteosta. Sen on säveltänyt Johann Sebastian Bach (1685-1750). Jouluoratorio esitettiin ensimmäisen kerran v. 1734. Se koostuu kuudesta kantaatista, joita liittävät toisiinsa laulettavat katkelmat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumista. Kantaatit on tarkoitettu esitettäväksi eri päivinä joulun ja loppiaisen välillä. Bach on käyttänyt Jouluoratoriossa musiikkia muista kantaateistaan ja mm. kadonneesta Matteus-passiostaan. Lisätietoja löydät esim. seuraavista kirjoista: Alain, Olivier: Bach ; Sävelten maailma, osa 1 ; Suuri musiikkikirja ja Bach: Weichnachts-Oratorium-nuottijulkaisun esipuheesta. Osoitteista http://webmail.nic.fi/~hcd/fi.html ja http://www.bach.org/bach101/oratorio…
