Olen aikoinaan kerännyt tietoa Oskar Merikannon sävellyksistä teosluetteloa, mutta tähän hyvin uskottavalta kuulostavaan perimätietoon tämän laulun säveltämisestä hääjuhliin (tai peräti juhlien aikana) en ole aiemmin törmännyt. Pidän sitä kyllä varsin uskottavana, sillä Liisa Merikannolta on säilynyt painetun nuotin kappale, jossa on maininta "Högfors 1916". Merikanto on myös tehnyt kustannussopimuksen poikkeuksellisesti jo toukokuussa 1916, kun hän normaalisti sävelsi kesäisin mökillä ja kiikutti syksyn alkaessa valmiit laulut kustantajalle.
Högforsin Tehdas Oy toimi Karkkilassa 1894-1940. Vuosina 1916-1918 ruukinpatruunana ja naimisiin menneen tyttären mahdollisena isänä toimi Hjalmar Linder (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Linder…
Valitettavasti emme myy Helmet kirjaston rekisterissä olevaa aineisto.
Kun aineisto on poistettu kirjaston rekisteristä, se saatetaan (kunnosta riippuen) myydä tai jopa lahjoittaa pois.
Kysymääsi levyä myydään sekä tiedostoina että levynä
esim. Discogs -sivustolla noin 60€ hintaan.
https://www.discogs.com/Orkidea-Taika-Selected-Works-98-03/release/2216…
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)…
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista ei
näitä Madetojan teoksia löydy äänitteillä. Radion Fono-tietokannasta löytyy levy Koskenlaskijan morsiamet, jossa on Madetojan Tanssinäky, op. 11 Radion Sinfoniaorkesterin esittämänä.
Tanssinäky on Fonon mukaan myös äänitteellä Music by Leevi Madetoja & Tauno Pylkkänen, johtajana Jorma Panula.
Madetojan teosluettelosta löytyy Taistelu Heikkilän talosta, jonka
virallinen nimi on Maalaiskuvia, op. 77. Sarja orkesterille musiikista elokuvaan Taistelu Heikkilän talosta. Tätä ei löydy äänitteellä Fono-tietokannasta.
Teosta Laulu tulipunaisesta kukasta ei löydy teosluettelosta. Plussan ja Fonon lisäksi on tutkittu maakuntakirjastojen Manda- sekä tieteellisten kirjastojen Viola…
Autoista ja erilaisista työkoneista kertovia kirjoja:
Paul Stickland, Nyt mennään -sarja, joissa kerrotaan mm. autoista, junista, laivoista.
Bietz, Rakennustyömaalla
Bingham, Traktoreita
Descamps, Kaivureita
Muita hauskoja autokirjoja:
Richard Scarry, Iloinen autokirja
Mauri Kunnas, Hurjan hauska autokirja
Muita pienille sopivia kuvakirjasarjoja ovat esim.
Kristiina Louhi, Aino-kirjat ja Tomppa-kirjat
Gunilla Wolde, Teemu-kirjat ja Sanna-kirjat
Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925…
Katso myös:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Tässä muutamia teoksia joissa ainakin on tinakoruista:
Callenberg, Mona (1999): Tinalankapunonta
O'Keeffe, Stephen (2005): Upeat, helpot korut (myös tinan valamisesta)
Bühler, Waldemar (1966) Suuri askartelukirja 3
Muita kirjoja metallikorujen valmistamisesta:
Peterson, Irene From: Great Wire Jewellery
Macrae, Sarah: Designing and making jewellery
Kyseessä lienee egyptiläinen laulajatar Sherine ja hänen esittämänsä kappale Garh Tani.
Yleisten kirjastojen kokoelmista ei Sherinen levyjä löydy mutta Internetistä löytyy tietoa artistista sekä hänen musiikkivideoitaan ja musiikkiaan katsottavaksi ja kuunneltavaksi.
Sherinen virallisen kotisivun osoite on http://www.sherineabdelwahab.com/
Wikipediassa kerrotaan artistista http://en.wikipedia.org/wiki/Sherine
Musiikkivideon voi katsoa esimerkiksi MySpacessa http://www.myspace.com/
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on suomennettu varsin paljon viime vuosina, joten suomenkielistä luettavaa löytyy runsaasti.
Adams, Fred: Elämää multiversumissa (Like, 2004)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (WSOY 2005)
Ganten, Detlev: Luonto, tiede ja elämä : kaikki, mitä tulee tietää (Ajatus 2007)
Krauss, Lawrence M.: Atomi : matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Terra cognita, 2002)
Ward, Peter D.: Tuntematon elämä : vieraan elämän synteesi ja Nasan tutkimukset maanulkoisesta elämästä (Ursa 2006)
Lehtiartikkeleita:
Palmgren, Gorm: Elämän aineksia avaruudesta (Tieteen kuvalehti 5/2007)
Palmgren, Gorm: Elämän resepti : kaikki ainekset tiedossa - tekotapa tuntematon (Tieteen kuvalehti 13/2005)…
Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2006 antaa vain yhden merkityksen sanalle markiisitar ja se om markiisin puoliso.
Markiisillä on taas kolme merkitystä, eli arvoltaan herttuan ja kreivin välinen aatelismies ja kangaskaihdin jota on pingotettu ikkunan ulkopuolelle tai eräs jalokiven hiontamuoto.
Muissa kielissä, kuten ranskaksi ja englanniksi marquise eikä markquis tarkoittaa erästä jalokiven hiontaa.
Katso
Englanniksi marquise on myös eräs jälkiruoka.
http://www.merriam-webster.com/dictionary/marquise
http://shopping.rediff.com/shop/storeproductdisplay.jsp?prrfnbr=1010329…
HelMet-kirjastoista löytyy yksi kappale etsimäänne Novita-lehden numeroa, mutta kyseinen numero on tällä hetkellä lainassa. Novita-lehti ilmestyi vuosina 1989-2001 nimellä Uudet käsityöt. Voitte tehdä lehdestä varauksen.
Kansalliskirjaston kokoelmista kyseinen lehden numero on tilattavissa lukusalikäyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Danyela tai Daniela on Daniel-nimen sisarmuoto. Daniel on hepreankielinen nimi ja tarkoittaa ”Jumala on minun tuomarini” tai ”Jumala on minut tuominnut”.
Maria-nimen merkitys on Kustaa Vilkunan mukaan ilmeisesti ’toivottu lapsi’. Maria-nimen hepreankielinen vastine on Mirjam.
Lähde:
Vilkuna: Etunimet (Otava, 1999)
Kyseessä on varmaankin Kirsi Kunnaksen runo "Martti Makkuran koira". Runo sisältyy Kunnaksen runojen kokoelmaan Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, useita painoksia) sekä esimerkiksi teokseen "Tiitiäisen kissa- ja koiraystävät : ja yllättävästi myös hiiret" (WSOY, 2014), joka on valikoima useista Kirsi Kunnaksen teoksista.
Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto. 2 : Taidelyriikkaa Z. Topeliuksesta Kirsi Kunnakseen(BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
https://www.lastenkirjainstituutti.fi/
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000)
Helmet-kirjastokortin saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta (Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymä voimassaolevan henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kortin saaminen edellyttää siis henkilökohtaista käyntiä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit (2000) kertoo Martta Haatasesta seuraavaa:
"Haatanen, Martta, o.s. Sandström v:een 1926 (Koivukumpu, Hilja, Kumpi on suurempi. 1936; Koski, Mirjam, Ja näin voitimme. 1932; Mukan Sohvi, Pohjolan S.; Vuento, Laine, Kasvattipoika. 1930) Avust. Pohjolan Sanomat 1940-50. Teoksia 1936-54."
Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen, s.28.3.1966) löytyy tietoa Btj Kirjastopalvelun Oy:n 1999 julkaisemasta kirjasta "Kotimaisia naistenviihteen taitajia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa). Kirja löytyy useimpien kirjastojen käsikirjastoista. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kirjailijaa käsittelevä artikkeli: Hämäläinen, Helena: Viihteentekijän hullunkuriset perheet, "Kodin kuvalehti" nro 16, 1994 s. 16-19. Artikkelin saatavuutta voi tiedustella lähikirjastostasi. Internetistä ei kirjailijasta löytynyt kuin joitakin suppeita kirjaesittelyjä, esim. osoitteessa 194.100.4.226/arkisto/kotker esittely "Maan ilot"-kirjasta.
