Tässä pieni otatanta niistä kampaksia ja hiuksia käsittelevistä kirjoista, joita on tarjolla pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannassa: www.helmet.fi Mikäli kirjoja ei löyty omasta kotikirjastostasi, niistä voi tehdä kaukolainapyynnön kotikirjaston välityksellä.
Hiustrendit. 2007 : Helmikuu-maaliskuu: Wirham, Essex : Haversham Publications, 2007;
The story of costume / John Peacock: London : Thames &Hudson, 2006;
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb : Helsinki : WSOY, 2003;
Patrick Cameron dressing long hair / Patrick Cameron and Jacki Wadeson: London : Thomson, 2002;
Hair flair : style secrets of the professionals : how to have healthy, great-looking hair / Jacki Wadeson : London : Southwater, [2001];
Hair secrets / Maggie…
Kirjan kustantajan Tammen mukaan Christopher Paolinin kirja Brisingr ilmestyy suomeksi maaliskuussa 2009. Kirja on kolmas osa sarjassa Perillinen. http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513132231/
Suomessa on tosiaankin paljon karhuaiheisia veistoksia, ja tätä ei valitettavasti tunnistettu. Suomalaisia julkisia veistoksia voi tutkailla seuraavasta linkistä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKey… .
Karhu on suomalaisessa mytologiassa tärkeä eläin ja Suomen kansalliseläin. Karhuun liittyvistä myyteistä löytyy kirjoja, esim. Pentikäinen, Juha: Karhun kannoilla (Etnika, 2005).
Internetistäkin löytyy karhutietoa, esim. http://www.etnika.fi/karhu.htm tai vaikkapa Karhuseura, jonka sivuilla esitellään mm. karhusymboliikkaa http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.htm ja karhutaidettakin http://www.karhuseura.net/karhutaiteet.htm
Hei!
Perustiedot tästä litografiasta löytyvät Doria-haulla, siellä on luettelot eri korkeakoulujen digitaalisista kokoelmista.
Osoitteessa https://oa.doria.fi/handle/10024/33203?show=full ovat tuon Magnus von Wrightin litografian perustiedot.
Uusimpia lukulaitteita on esitelty seuraavissa lehdissä ja kirjoissa:
Sähkökirjaa ei saa vielä suomeksi : sähkökirjojen lukulaitteisiin saa suomeksi vain tietokirjoja Helsingin sanomat Numero 25.11.2008, C2 (Sony Ereader PRS-505)
Amazonin sähköinen kirjanlukija herättää nyt suuria toiveita Helsingin sanomat Numero 20.8.2008, B4 (Amazonin Kindle)
Kindlestä tuli Amazonin suurmenestys Helsingin sanomat Numero 19.1.2009, C3 (Amazonin Kindle)
Kirjamarkkina sähköistyy, Tietokone 9/08 (Amazonin Kindle)
Lieslinna, Katja: Readius-lukulaite haastaa maailman parhaan käyttöliittymän : sähköistä paperia lehdessä Tekniikan maailma, 21/07
Brown, David J.: The impact of electronic publishing : the future for publishers and librarians, 2008
Vanhimpia…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä.
Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Ratamo-kirjastoissa seutuvarauksen voi tehdä paikalla olevasta aineistosta. Tällöin ohjelma tarjoaa valittavaksi noutopaikkaa. Lainassa olevasta aineistosta seutuvaraus on tehtävä virkailijan kautta. Kotiseutu- tai käsikirjastoaineisto ei myöskään ole varattavissa. Otapa yhteys kirjastoon, josta haluat varauksen noutaa.
Elokuva perustuu tositarinaan isäntäänsä asemalla odottavasta japanilaisesta koirasta. Samaan tarinaan tai aiheeseen liittyviä englanninkielisiä kirjoja ovat julkaisseet ainakin Pamela S. Turner (Hachiko: The True Story of a Loyal Dog), Lesléa Newman (Hachiko Waits), Julie Chrystyn (Hachiko: The True Story of The Royal Dogs of Japan and One Faithful Akita)ja Shizuko O. Koster (Hachi-Ko: The Samurai Dog) Kirjoja ei ole suomennettu.
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Ylioppilastutkint Suomessa -sivustolla on ainekohtaiset arviointiperusteet, myös suomi toisena kielenä -kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnan 15.1.2010 päivätyistä ohjeista ja määräyksistä löytyvät eri tehtävätyypit ja niiden arvosteluperusteet.
Ylioppilastutkinto Suomessa -sivusto: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Koekohtaiset määräykset ja ohjeet - suomi toisena kielenä:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua.
Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin…
Lasten kirjoja, joissa käsitellään pikkusisaruksen kuolemaa: Eerikäinen, Marjo & Harri: Suru vieraana kodissamme. Omakustanne. 1995, leiki-ikäinen tyttö kertoo pikkuveljen kuolemasta ; Enehjelm, Cris: Enkelimuksu. Schildts. 1990, kuvakirja pikkuveljen kuolemasta, Vinje, Kari: Pekka ja kaksi käsinettä. Perussanoma. 2000, kirja leikki-ikäisen Pekan pikkusisaren kuolemasta. Mari Mörön lastenkirja Surunappi. Lasten Keskus 2009 käsittelee isoveljen kuolemaa ja Robberecht Thierryn kuvakirja Eeva kadonneiden siskojen maassa isosiskon kuolemaa, Lasten Keskus 2004. Päivi Heikkilä-Halttunen on julkaissut kirjan Minttu, Jason ja peikonhäntä. Lasten kuvakirjoja kipeistä aiheista. Avain. 2010. Voit hakea aiheeseen liittyviä kirjoja http://…
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/…
Kovin paljon tietoa Maailman seitsemästä ihmeestä ei internetistä tunnu löytyvän suomeksi. Tässä muutama osoite: Ari's Homepage (http://www.mantta.fi/~artele/sivu3.htm), Helsingin Sanomien lehtiartikkeli "Vain pyramidit pystyssä antiikin ajan ihmeistä" (http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000106/ulko/20000106ul30…); Jokioisten keskustan ala-asteella näyttäisi olevan linkki Maailman seitsemän ihmettä (se ei toiminut kun yritin http://www.jokioinen.fi/keskusta/linkki.htm).
Löysin myös melko vanhan projektisuunnitelman osoitteesta http://users.evitech.fi/~heidiak/soke/a6b1prsu.htm, jossa mainitaan että projektiin osallistujat ovat kiinnostuneita seitsemästä ihmeestä ja haluavat tuottaa suomenkielistä tietoa niistä, koska sitä on…
Maria Stuartia käsittelevät seuraavat suomenkieliset teokset: Byrd, Elizabeth: Kuolematon kuningatar: Maria Stuart (1959) ja Zweig, Stefan: Maria Stuart (1937). Mariasta kerrotaan jonkin verran myös kirjassa Skotlanti (Fisher, Andrew, 2017).
Marian puoliso Frans II menehtyi nuorena ja ehti hallita Ranskaa vain hieman yli vuoden. En löytänyt pelkästään häntä käsitteleviä kirjoja, mutta Mariasta kertovista kirjoista hänestä voi löytää jonkin verran tietoa.
Teoksessa Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005) käsitellään jonkin verran Katariina de’Mediciä, joka oli Henrik II:n puoliso ja Frans II:n äiti. Katariinasta kertovassa kappaleessa mainitaan Henrik II, Frans II sekä Maria Stuart.
Henrik II:sta löytyy hieman tietoa…
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen..
Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi
vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me
Myös sanaristikkojen aarreaitasta, Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa.
Meänkieli
vaaru
Ruotti
örngott
Suomi
tyynynpäällinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkaja
Rovaniemi Kemi, Simo
Lähe
Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen…
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy selitys poikanne kaikkiin kolmeen nimeen.
Pauli on suomalaistunut muoto alkuaan kreikkalaisesta nimestä Pavlos ’pieni’.
Antero on samaa perua kun Antti. Ne pohjautuvat kreikkalaiseen Andreas-nimeen, joka tarkoittaa 'miehekästä, rohkeaa'.
Ilmari puolestaan on vanha suomalainen nimi, Kalevalastakin tuttu. Se on muodostettu ilma-sanasta. Nimi on ollut käytössä ja Agricolan aikaan. Kalevalan seppä Ilmarinen on "rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen vertauskuva, taivaan kannen ja Sammon takoja".
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää nimistä.
Mistä tulee nimi Pauli?
Mistä tulee nimi Antti?
Mistä tulee nimi Ilmari?
Jos englanninkielisessä sanassa ei ole muuta vokaalia (a,e,i,o,u), niin y-kirjain on silloin vokaali (my). Lisäksi y on vokaali sijoittuessaan tavun tai sanan loppuun (candy), tai jos y-kirjain on sanan keskellä (bicycle).
Sananalkuinen y-kirjain on konsonantti (you) samoin kuin y silloin, kun se aloittaa tavun (beyond).
Y-kirjaimen sijoittuminen sanassa määrittää siis englanninkielessä, onko se vokaali vai konsonantti.
Lisätietoja voi lukeaesimerkiksi tästä englanninkielisestä artikkelista: Is Y a Vowel or Consonant? | Merriam-Webster
