Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoissa ei ole SPSS-ohjelmaa. Kirjastojen Verho-työasemilla on MS-office -ohjelmisto, johon sisältyy Excel-taulukkolaskenta. Lisätietoja osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Ensimmäisestä maailmansodasta on kirjoitettu metreittäin kirjoja, joten annan tässä vain muutaman kirjaesimerkin.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota (1995)
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 20 ja 21 (1984)
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 16 (1986)
Suuri maailmanhistoria, osa 13 (1982)
Lisää kirjoja voit hakea verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708 laittamalla asiasanaksi "ensimmäinen maailmansota". Halutessasi voit myös rajata hakusi suomenkielisiiin teoksiin valitsemalla kielivalikosta kohdan "suomi" ja joko tietyn kaupungin/kunnan kokoelmiin (valikko "kirjasto") tai Tampereen kaupunginkirjaston tietyn osaston kokoelmaan (valikko "toimipiste").
Kirjojen…
Vanhan Ruoveden historian osassa III:3/2 (Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, kirjoittanut Teppo Vihola, 1986)on lukuisia mainintoja Jukojärvestä.
Jukojärven kylästä kerrotaan myös v.1999 Liisa Lapin toimittamassa ja Jukojärven kylätoimikunnan julkaisemassa teoksessa Korpirastaan kotikylä Jukojärvi.
Vanhan Ruoveden historia on Jyväskylän kaupunginkirjaston lainattavassa kokoelmassa ja Korpirastaan kotikylä Jukojärvi, joka kuuluu Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on luettavissa kirjastossa.
Mikäli tarkoitat uusimpia, suomennettuja WITCH-kirjoja, jotka ovat nimeltään Myrskyn armoilla, Tie tähtiin ja Haudattu salaisuus, niin ne ovat hankinnassa Kajaanin kaupunginkirjastoon. Niiden alustavat ilmestymisajankohdat ovat elokuu 2006 ja lokakuu 2006. Kirjoista voi jättää jo ennakkovarauksen.
Mikäli tarkoitat WITCH-lehden uusinta numeroa (7/2006, nro 54), niin se on saapunut lasten- ja nuortenosastolle ja sitä voi tiedustella sieltä.
Kajaanin kaupunginkirjaston aineisto löytyy kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2 ja sieltä voi tarkistaa haluamansa aineiston tilanteen.
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti. Useimmiten valinta tehdään erilaisten valintalistojen tai muiden kirjallisten tarjousten perusteella, itse kirjoja ei tarvitse kirjastoihin etukäteen lähettää. Tässä tietoa Helsingin kaupunginkirjaston hankintakäytännöistä: http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx , http://www.lib.hel.fi/Page/1272d64b-61f3-4f24-9f9f-1df7f795c925.aspx . On myös mahdollista saada teoksensa Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/ ) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) listoille, joiden kautta tieto kirjasta leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin. Lisätietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/ . Myöskään yhteistä…
Vampire Diaries -kirjasarjaa ei ole vielä toistaiseksi saatavana suomenkielisenä. L.J.Smithin joitakin teoksia on saatavana englannin kielen lisäksi ruotsiksi.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama…
Erkki Valkosen kirja Valkosten sukukirja (1985) on ainakin Mikkelin ja Jyväskylän kaupunginkirjastoissa. Toinen sukututkimukseen liittyvä kirja, jonka yhtenä tekijänä Erkki Valkonen on ollut on tämänniminen:
- Skrifft-book för Rautalambi försambling: Uprättäd af M. Aaron H. Hoffren, P&P. härsammans-tädes : Anno 1704-1713 = Rautalammin rippikirjat 1704-1713 / Nils Gustafsson ; Erkki Valkonen (1987) Se on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Voit saada kirjat lähikirjastoosi kaukopalvelun kautta. Täältä löydät tietoa Kotkan kirjaston kau-kopalvelusta:
http://www.kotka.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=2983
Lippo Luukkonen WSOY:ltä kertoi, että teosta on myyty 1947 lähtien tähän mennessä jo noin 310 000 kpl. Lastenkirjojen suosituimmuudesta ei liene virallisia tilastoja. WSOY:n kanta on että Pikku-Marjan eläinkirja todella on Suomen suosituin lastenkirja kautta aikojen.
Suomalaisten kirjastojen sähkökirjojen lainaamiseen tarvitaan yleensä tietyn kirjaston kirjastokortti. Esimerkiksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamissa HelMet-kirjastoissa sähkökirja-aineistoa pääsee lainaamaan, kun kirjoittaa osoitteeseen https://www2.helmet.fi/ebook/ kirjastokorttinsa numeron ja siihen kuuluvan nelinumeroisen pin-koodin. HelMet-kirjastojen sähkökirjoja voi ladata iPadiin AppStoressa saatavilla olevan Bluefire Reader -ohjelman avulla. Sähkökirjoja voi lainata yhdeksi tai seitsemäksi päiväksi. Valikoimaa on enimmäkseen suomeksi ja englanniksi, ja tarjolla on myös kaunokirjallisuutta.
HelMet-kirjastokorttia ei valitettavasti voi tilata ulkomaille vaan se pitää käydä hankkimassa jostakin edellä mainittujen…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veriveljeys tarkoittaa seuraavaa:
"Muinainen nuorten miesten ystävyysliitto, joka solmittiin leikkaamalla haava ihoon ja antamalla valuvan veren yhtyä; kuv. miesten erittäin vahvasta ystävyyssiteestä."
Lähde:
MOT Kielitoimiston sanakirja
Uusia artikkeleita ei löytynyt paljoa esim. mainitsemistasi lehdistä, mutta niissä käydään aiheesta keskustelua. Seuraavassa aihetta joltain kannalta käsitteleviä lehtijuttuja:
Nykänen, Meri Aina ikävä isää
julkaisussa: Anna 48(2010): 45, 38-40
Pyykkö, Kaisa 10 kysymystä ikävästä
julkaisussa: Kaks'plus 2011: 8, 30-31
Ikävä on erolapselle tuttu tunne.
Laiho, Marianna.
2002
Sisältyy julkaisuun Lapsen maailma / 61 (2002) : 5, s. 38-39
Äidin ikävä.
Granfelt, Riitta.
2000
Sisältyy julkaisuun Pelastakaa lapset : (2000) : 4, s. 10-11
Janhonen, Ulla Ikävä isää
julkaisussa: Anna 51(2013): 31, 71-75
Laiho, Marianna Ikävä on erolapselle tuttu tunne
julkaisussa: Lapsen maailma 61(2002): 5, 38-39
Isän ikävä : minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa…
Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäinen suomennos H. Treffnerin lastenkirjasta Aino, pikkuinen emäntä. Kirjasta on otettu tämän jälkeen useampia painoksia. Suomennoksen on tehnyt Martti Haavio.
Tämä Aino-kirja ei ole osa sarjasta, vaan ainakin suomennoksena ainoa. Muuten se vastaa sisaresi muistikuvaa. Kirjassa pieni Aino-tyttö mm. hoitaa nukkejaan ja nallejaan, siivoaa ja lukee satuja.
Kirja alkaa näin:
Näin Aino pesee ahkeraan
ja nuket katsoo kummissaan
ja karhu-Nallen pörröpää
myös verhon takaa pilkistää
ja kissa-Mirri kehrää.
1930-luvulla ilmestyi toinenkin kirja, jossa Aino-tyttö seikkailee: J. Oron Pikkiriikkisen kanan muna. Myös tästä kirjasta on otettu useita painoksia, ja myös se on Martti Haavion suomentama.
Kirja alkaa näin: Elipä,…
Catherine Cookson oli erittäin tuottelias kirjailija, jonka romaaneja on myös suomennettu paljon. Esimerkiksi Helmet-tietokannassa on arviolta sata Cooksonin teosta suomeksi. Cooksonin teoksista on tehty myös runsaasti filmatisointeja - tosin lähinnä tv-sarjoina ja tv-elokuvina Britanniassa. iMBd-sivuston (Internet Movie Database) mukaan ainakin seuraavat Cooksonin suomennetut teokset on filmatisoitu:
-Mallenit (esim. Mallenin suku, Mallenin tyttö): tv-sarja 1979- "The Mallens"
-Kadun kaunein tyttö: tv-elokuva 1989 "The Fifteen Streets"
-Kohtalon liekki: tv-elokuva 1991 "The Black Candle"
-Mustaa samettia: tv-elokuva 1991 "The Black Velvet Gown"
-Onnen kulkurit: tv-elokuva 1993 "The Man who cried"
-Tyttö ja kartanonherra: tv-minisarja 1994…
Kirjastoista löytyy paljon ns. self help -kirjallisuutta, mutta niitä kannattaa lukea kriittisesti. Moni lupaa kymmenen hyvää ja yksitoista kaunista hetkessä. Hain helmet.fi-palvelusta hakusanalla elämänhallinta, ja rajasin haun tietokirjoihin. Listalla olivat muun muassa nämä teokset:
Russ Harris: Onnellisuusansa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2229052
Harrisin kirjaa on käsitelty muun muassa tässä blogissa:
http://positiivisuusprojekti.blogspot.fi/2014/08/onnellisuusansa.html
Svend Brinkman: Pysy lujana - elämä ilman self-helpiä
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2230502
Brinkmanin kirjaa käsitelty muun muassa tässä blogissa:
https://maaretkallio.com/2016/04/15/sukelluksia-self-helpiin-ja-sielta-…
John Teasdale:…
Missä on peukalo? -laululeikki löytyy esimerkiksi teoksesta Lasten oma laulukirja. Tämän mukaan laulu on alkuperältään ranskalainen kansansävelmä. Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Liisa Tenkku.
Ainakin jonkinlainen käännös löytyy tältä sivustolta:
http://www.alternativefinland.com/uuno-kailas/
mutta kyseessä ei siis ole virallinen, jossain kirjasssa julkaistu käännös.
Rajalla (On the Border)
Raja railona aukeaa (Like a chasm runs the border)
Edessä Aasia, Itä. (In front, Asia, the East)
Takana Länttä ja Eurooppaa; (Behind, Europe, the West)
varjelen, vartija, sitä. (Like a sentry, I stand guard)
Takana kaunis isänmaa (Behind, the beautiful fatherland)
Kaupungein ja kylin. (with its cities and villages)
Sinua poikas puolustaa (Your sons defend you)
Maani, aarteista ylin. (My country, the greatest treasure)
Öinen, ulvova tuuli tuo (Nocturnal howling winds bring)
Rajan takaa lunta. (Snow from across the border)
— Isäni, äitini…
Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin.
Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka'
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he…
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&…
Löysin seuraavat kirjat Rudolf Koivusta: Vesterinen, Ervo: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä (1997), Vesterinen, Ervo: Rudolf Koivu Tuuloksesssa (1995) ja Salonen Marja: Rudolf Koivu 1890-1946 (1990).
Botticellista ei löytynyt teoksia suomeksi. Seuraavat englanninkieliset ovat ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa: Deimling, Barbara: Sandro Botticelli (1994), Swinglehurst, Edmund: The life and works of Botticelli (1994) ja Botticelli, Sandro: The complete paintings of Botticelli (1985).
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmassa voit opiskella tradenomiksi. Tällä hetkellä opetus tapahtuu Raisiossa. Lisätietoja opetuksesta saat http://www.turkuamk.fi/ . Kirjastonhoitajaksi tai informaatikoksi pätevöittävät opinnot voi suorittaa myös Åbo Akademissa, yhteystiedot ohessa http://www.abo.fi/fak/esf/bii/index.htm
Turun kaupunginkirjastossa voi suorittaa opintoihin kuuluvan työharjoittelun.
