Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873.
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/
https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun…
Nimen Helmi taustaa on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee taistelijatarta. Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet, 2007.
Kasvien mikrolisäyksestä Oulun kaupunginkirjastossa löytyi ainoastaan:
- Haapala, Tapani: Pohjoisten puuvartisen kasvien mikrolisäys. Hki, 1992
Saatavuus selviää aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Voit katsoa asiasanalla mikrolisäys esim. Oulun yliopiston kirjastosta http://pc124152.oulu.fi/cgi-bin/hyperlib/www.exp?28065 , josta löytyi esim.
- Kyte, Lydiane: Plants from test tubes : an introduction to micropropagation, 1996
- Ryynänen, Leena: Cryopreservation of buds and in vitro shoot tips of Betula pendula. Punkaharju : Finnish Forest Research Institute, Punkaharju Research Station, 1999 (KT-paino). - 59, [50] s. : kuv. ; 25 cm. - (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja, ISSN 0358-4283 ; 728). Diss…
Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry (KVT) järjestää kansainvälisiä vapaahtoistyöleirejä sekä välittää vapaahehtoisia ulkomaisille leireille. Lisää toiminnasta ja yhteystietoja sivulla http://www.kvtfinland.org
Etelän vapaaehtoisohjelma ETVO on Allianssin, Maailmanvaihdon, Kepan, KVT:n ja Suomen Tinku-yhdityksen yhteinen vapaahehtoisohjelma kaikille yli 20-vuotiaille
http://www.kepa.fi/etvo
Muita järjestöjä:
ICYE http://www.kaapeli.fi/~icyefin/index2.htm
Suomen Setlementtiliitto ry http://www.setlementtiliitto.fi/
Suomen 4H-liitto http://www.4h-liitto.fi/
Cimon sivuilta löytyy artikkeli vapaaehtoistyöstä: http://www.cimo.fi/main.html?cmd=display_article&article=265
CIMO:n yhteystiedot löydät osoitteesta http//www.cimo.fi
Au-pair -…
Kyllä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä joitain lähteitä löytyy, osoite http://helmet.fi/. Valitse sanahaku ja hakuperusteeksi esim. sanaparit "asiakkaat and palaute" tai "asiakaspalvelu and arviointi". Näitä voi tietenkin yhdistellä muillakin tavoin tai kokeilla muitakin sanoja, myös asiakaspalvelu-sanalla tulee varmaan monia kirjoja, jotka aihetta käsittelevät, vaikkei se asiasanoissa varsinaisesti tulisi esiin. Em. hakusanoilla löysin ainakin seuraavat teokset: SALMELA, Tuula Asiakaspalautteen haaste(1997); MATTILA, Hannu Lomakekysely asiakaspalautteen hankkimismenetelmänä(1999); PAANANEN, Ilkka Asiakaspalaute toimeentulotuessa(2000); PESONEN, Hanna-Leena Asiakaspalvelu vuorovaikutuksena(2002); KOKKOLA, Mari…
Löysin Internetistä sivulta
http://www.geocities.com/sus7anna/esko.html
suomennetun version kyseisestä runosta. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä että kyseinen runo on juuri Ann Landersin kirjoittama.
Sivulta http://www.wowzone.com/fprints.htm löytyy kolme erilaista englanninkielistä alkuperäisversiota runosta, ja missään niissä ei ole kirjoittajana Ann Landers.
Runon englanninkielinen versio on siis mitä luultavimmin nimeltään "Footprints on the sand".
Kyseessä on siis runo jonka alkuperä on mysteeri, mutta mitä yritetään aukottomasti selvittää ympäri maailman.
Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa, josta on ilmestynyt suomeksi 56 osaa, päähenkilöt Elizabeth ja Jessica ovat 16-vuotiaita. Sarjasta on kuitenkin tehty erinäisiä alasarjoja, joissa samat päähenkilöt seikkailevat eri ikäisinä :
Sweet Valley Kids : n. 7 v.
Sweet Valley Twins : 12 v.
Sweet Valley Junior High : 14 v.
Sweet Valley High : 16 v.
Sweet Valley High Senior Year : n. 18 v.
Sweet Valley University : n. 19 v.
Näitä ei ainakaan toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Lisää tietoa saa esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla sweet valley high ja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.
Tammen kultaisia kirjoja on julkaistu tähän mennessä 181 nimikettä.
Lisätietoja kyseisestä lastenkirjasarjasta saat Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta: www.tammi.fi/
Vaikea sanoa, mitä varauksen tietoja muutettaessa on tapahtunut. Noin ei pitäisi päästä käymään noutokirjastoa tietokoneen kautta muutettaessa. Varauslistojen järjestystä seurattaessa joudumme kuitenkin luottamaan tietokoneiden tietoihin, koska mitään muita listoja ei ole, joista varaustietoja ja niiden päiväyksiä pääsisi tarkistamaan. Kaikissa varauksiin liittyvissä asioissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakas voi myös aina ottaa suoraan yhteyttä johonkin alueen kirjastoon Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, joko itse asioimalla tai puhelimella, joten esim. varausten noutokirjaston muuttaminen onnistuu myös sitä kautta.
Tarkoitat varmaankin tätä teosta:
Mattila, Lauri: Oriveden Onnistaipaleen Mattilan sukua [Orivesi]: [L. Mattila], 1980 (Oriveden sanomalehti)
39 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Kirjaa näyttää olevan lainakappaleena tai käsikirjastokappaleena muutamassa kirjastossa:
Åbo Akademis bibliotek
Kansalliskirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Eduskunnan kirjasto
Ota yhteyttä yhteyttä paikkakuntasi antikvariaattiin tai verkkoantikvariaatteihin: http://www.tie.to/antikvariaatit/
Ehkäpä sitä kautta löydät myynnissä olevan kappaleen.
VHS-tallenteiden digitointi on mahdollista kolmessa kirjastossa: pääkirjaston musiikkiosastolla, Ilpoisten kirjastossa ja Varissuon kirjastossa.
Aikoja voi varata kirjastojen neuvonnasta tai puhelimitse. Asiakkaalla tulee olla Vaski-kirjastojen voimassa oleva kirjastokortti. Uuden ajan voi varata vasta kun edellinen aika on käytetty.
Palvelu toteutetaan itsepalveluna ja digitointi on asiakkaalle maksutonta. Asiakas ostaa itse omat DVD-levynsä, joihin hän aineistoa tallentaa.
Puhelinnumerot:
Musiikkiosasto puh. 02- 2620 658
Ilpoinen puh. 02- 2620 764
Varissuo puh. 02- 262 0777
Lisätietoja Musaston blogista http://musasto.wordpress.com/2011/01/28/mahdollisuus-digitointiin-kolme…
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Käytäntö Suomen eri kirjastoissa on kaikissa varmaan vähän erilainen. Turun kaupunginkirjasto kilpailuttaa kirjakaupat pyytämällä tarjoukset ja solmii sopimukset valittujen kirjatoimittajien kanssa 1-2 vuodeksi kerrallaan. Tällainen iso kirjanvälittäjä on esimerkiksi Kirjavälitys.
Tarvittaessa voidaan hankintoja tehdä myös muista kirjakaupoista tai vaikka antikvariaateista.
Mene sivulle www.helmet.fi ja klikkaa oranssissa palkissa (sivustonyläosassa) olevaa kohtaa HAE AINEISTOA (edessä suurennuslasin kuva). Kirjoita haluamasi kirjan nimi, klikkaa hakutuloksesta kirjan nimeä ja saat sijaintitiedot. Jos kirjaa on juuri nyt saatavilla, voit laittaa ruksin kohtaan Näytä saatavilla olevat. Jos on joka paíkassa lainassa, voit laittaa maksuttoman varauksen.
Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään.
Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla:
http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/
Luovutetun Karjalan topografikarttojen kopioita on Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22, puh. 310 85 033. Kartat kuuluvat käsikirjastokokoelmaan eli niitä ei lainata. Kartoista löytyy myös Kuolismaan alueen kartta vuodelta 1932.
Karjalan liiton julkaisema (1997) Karjalan kartat on perusteellinen
opas luovutettuun Karjalaan matkustavalle, mutta kirjan hakemistosta en kuitenkaan löytänyt Kuolismaata, vaikka muuten aluetta käsitellään varsin perusteellisesti.
Wikipedian Wikisanakirja sanoo tseh-sanan olevan interjektio eli huudahduspartikkeli:
https://en.wiktionary.org/wiki/tseh
Interjektion Tieteen termipankki määrittelee näin: "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun." Niitä käytetään lähinnä puheessa. Interjektioita ovat esimerkiksi ilmaukset huh, hui, yäk, kääk, oho ja nono.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio
Kielitoimiston sanakirja määrittelee tse-sanaa käytettävän eläinten-, varsinkin koirankutsusana:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tse?searchMode=all
Varsinaista syytä tai historiaa juuri tämän sanan käytölle koiran kutsumiseen emme valitettavasti löytäneet.
Hei!
Tarkoittanet siis pianolle sovitettuja kappaleita kyseisistä baleteista? Kaupunginkirjastosta löytyy yksi nuotti, jossa on otteita pianolle molemmista baleteista (Zolushkahan on Tuhkimo eli Cinderella..): Prokofjev - his greatest piano solos. Se sisältää Romeosta ja Juliasta kappaleet Balcony scene, Dance of the girls with the lilies, Frair Lawrence, The Montagues and the Capulets ja Young Juliet. Tuhkimosta löytyvät kappaleet The fairy godmother, gavote, Medley of waltzes ja After the ball (waltz). Kyseinen nuotti kuuluu Viikin kirjaston nuottikokoelmaan. Lisäksi Tuhkimosta löytyy nuotti: Prokofjev: Kappaleet, piano op97, Tuhkimo. (Sisältää kymmenen pianokappaletta baletista Tuhkimo.) Nuotti löytyy pääkirjaston kokoelmasta.
