Kyseessä saattaisi olla Kauko Käyhkön eli Justeerin v. 1950 levyttämä laulu Aitan ovella, joka alkaa sanoilla "Tunnethan Kalle Kulkevaisen...". Sanat ja sävel ovat nimimerkki Kullervon. Kappale löytyy ainakin cd-kokoelmalta Muistojen 50-luku : 1950. (Valitut Palat 2004).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ko. levyä ei valitettavasti ole, mutta nuotit sisältyvät kokoelmaan Kullervon levylauluja 1949-1957, jota on useammassakin kirjastossa.
Kirjastoihin voi viedä kirjalahjoituksia. Jos kyse on suuremmasta määrästä on hyvä sopia asiasta etukäteen. Kirjasto ei välttämättä ota lahjateoksia luetteloihinsa, vaikka vastaanottaakin lahjoituksen.
Falunissa näyttää olleen kylmä talvi 2010-2011. http://www.wunderground.com/ :n mukaan viime talvena joulukuun, tammikuun ja helmikuun puolivälin tienoilla käytiin reilussa 20 asteessa pakkasasteessa, ja helmikuussa noin 25 asteen pakkasia saatiin viisi päivää, alin lukema näyttää olleen 28 miinusastetta. Pakkaskelejä kesti aina maaliskuun loppuun, tosin lauhempina lukemina.
Talvisodan pakkaslukemista kertoo Uusi Suomi -lehden artikkeli 15.12.2009:
"Talvisodan kylmimpiin päiviin niin Helsingissä kuin Kuusamossakin kuuluivat 17. ja 18. tammikuuta. Helsingissä oli 17. päivänä koko sotatalven kylmin päivä: alimmillaan -32,9 ja ylimmilläänkin hyytävät -26,5 celsiusastetta.
Seuraavana päivänä pohjoiseen sijoitetut sotilaat hytisivät…
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet…
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules…
"Rodullistettu kirjailija" tarkoittaa tässä yhteydessä ketä tahansa kirjailijaa, johon on liitetty tai voitaisiin liittää hänen etniseen, ihonväriin, uskontoon tms. taustaansa liittyvä "lisämääre". Ilmaisu on kielteinen, rodullistamista pidetään ennakkoluuloisena ja pahimmillaan rasistisena asenteena. Esimerkiksi seuraavat kirjailijat täyttäisivät todennäköisesti lukuhaasteessa tavoitellun määritelmän: Veijo Baltzar ("romanikirjailija"), Philip Roth ("juutalainen kirjailija"), Nawal el-Saawadi ("feministikirjailija") ja Jonas Gardell ("homokirjailija"). Todennäköisesti lukuhaasteen suunnittelijat ovat määritelmän tulkinnassa hyvin joustavia eli noihin esimerkkeihin ei kannata liikaa tuijottaa. Ennakkoluuloisia asenteita on paljon…
Viisasten kivi on aine tai esine, jota alkemistit aikoinaan yrittivät valmistaa. Kiven uskottiin muuttavan muut metallit kullaksi. Vielä uutena aikana, jolloin moderni tiede syntyi, uskottiin että viisasten kivi voisi parantaa sairaudet ja tehdä ihmisestä kuolemattoman.
Myyttinen tarina löytyy nykypäivänä mm. monista fantasiakirjoista, joista kai tunnetuin on J.K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi. Jopa tieteessä myytti elää vahvasti, sillä esimerkiksi aivojen skannauksen ja siirtämisen kuvattuna tietokoneeseen uskotaan voivan tehdä ihmisestä kuolemattoman. Ks. Viisasten kivi. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Viisasten_kivi
Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
Kyproksen kulttuurin kaksijakoisuus - toisaalta kreikkalaiseen, toisaalta turkkilaiseen - saa aikaan sen, että varsinaista kyproslaista kirjallisuutta on vaikea hahmottaa. Tapahtumapaikkana Kypros on ainakin M.M.Kayen romanttisessa murhamysteerissä Kuolema Kyproksella ja George Savan romaanissa Kirurgi Kyproksessa. Melkein kuin romaania voi lukea myös Lawrence Durrellin matkakertomuksiin sijoitettua kuuluisaa kirjaa Katkerat sitruunat, jossa hän kertoo saaren ihanuudesta vaikeinakin aikoina vuosina 1953-1956. Teosten saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
TIetoa Flavia Bujorista (synt. 1988) löytyy Gummeruksen Kustannuksen kirjailijahausta, http://www.gummerus.fi.
Flavia Bujorin esikoisteos La Prophétie des Pierres ilmestyi vuonna 2002. Kirjan oikeudet on myyty 28 maahan ja elokuvaoikeudet on ostanut hollywoodilainen tuotantoyhtiö Miramax.
Flavia Bujor vieraili Suomessa 25.-27.8.2004.
Kirjailijan tuotantoa
Ennuskivien mahti (La Prophétie des pierres), 4. painos 2005
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on mikrokuvattu korttimuotoon, ja niiden kaukolainauksen hoitaa koko maan alueelta Mikkelin maakunta-arkisto. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossaan. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja sen aineiston kaukolainauksen hoitaa kukin maakunta-arkisto omalta alueeltaan, siis Kiteen mikrofilmirullat saa kaukolainaan Joensuun maakunta-arkistosta. Kaukolainaan saatua mikrofilmiaineistoa ei saa kotiin, vaan se on tutkittava kirjaston lukulaitteella.
Lakimies numero 6 vuodelta 2003 on Tikkurilan kirjastossa. HelMetistä ei voi hakea lehtiartikkeleita aiheen mukaan. Lehtien numeroita voi etsiä valitsemalla ensin osakokoelma lehdet (ei koko aineisto) ja kirjoittamalla lehden nimen. Klikkaamalla lehden nimeä pääsee lehden numeroihin.
Nimi Leontina (lat. vahva kuin leijona), Leontine, Suomessa myös kirjoitusasussa Leontiina, Leontiuksen sisarnimi. Sen alkuperäinen muoto on Leontia, joka oli hunnien surmaama pohjoisafrikkalainen marttyyri 400-luvun lopulta.
Leontius-nimeä ei tunneta kansanomaisena, sillä se on sekoittunut muihin Leo-alkuisiin (Leo, Lion, Lay on teen). Nimi oli almanakassa vuoteen 1907 saakka (nimipäivä kesäk. 18., ks. http://almanakka.helsinki.fi/)– Leontiina nimeä ei sen sijaan ole ollut nimipäiväallakoissa. Nimi on annettu 1900-luvulla muutaman kerran (ks. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta tilastoja: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/)
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uud. p., Otava 2005
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. 3. tark.…
Elise Title on kyllä julkaissut kymmeniä romaaneja, mutta niistä ei ole suomennettu kovinkaan monia. Romeon ja Afroditen lisäksi ainoa kotimaisista kirjastoista löytyvä romaanisuomennos on Harlekiini-sarjassa ilmestynyt "Neiti Bluen rakkaus", joka löytyy Frank monihaku-palvelun (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/) mukaan ainoastaan Kangasalan kirjastosta. Lisäksi Elisa Title on yksi useammasta tekijästä kirjassa "Onko hän se oikea?", joka käsittelee lähinnä parisuhdepsykologiaa ja löytyy Kymenlaakson alueelta (www.kyytikirjastot.fi) ainoastaan Pilkanmaan kirjastosta.
Frank-monihausta löytyy lisäksi muutama Elise Titlen englanninkielinen romaani:
Bleeding hearts (1997) Varastokirjasto
Chain reaction (1999) Helsingin kaupunginkirjasto,…
Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista.
Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille;
Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145.
Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta.
Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006.…
Jaakko Kolmonen on toimittanut teoksen Suomen pitäjäruoat, 1986. Tässä kirjassa on ruokaohjeita paikkakuntakohtaisesti. Selailemalla en kuitenkaan löytänyt klippisopan ohjetta.
Sen sijaan ohje on seuraavissa teoksissa:
- Ruokaa Keski-Pohjanmaalta, 1999 sekä
- Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Klippisopan eli sattumakeiton lisäksi tästä löytyy ohjeet mm. rössyyn eli veripalttuun ja rössyperunoihin.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston linkkikokoelmassa on linkkejä suomalaisiin perinneruokiin http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=92aeeecd-1b81-471e-869d…
Netistä löytynyt Klimppisoppaohje http://reseptivihko.net/klimppisoppa
Aineiston kaari hankintaehdotuksesta lainattavaksi kirjaksi on monivaiheinen prosessi, jossa on mukana monta työntekijää ja toimipistettä. Hankintaehdotukset käsittelee aihealueesta vastaava kirjastonhoitaja. Hän toimittaa hankittavaksi valitut ehdotukset hankintaosastolle. Sieltä tiedot siirtyvät niille toimittajille, joiden kautta Turun kaupunginkirjaston aineisto hankintaan. Kirjojen hankintapaikat kilpailutetaan lain edellyttämällä tavalla säännöllisin väliajoin. Kun aineisto aikanaan saapuu kirjakaupasta kirjastoon, se käsitellään lainauskuntoon. Se esimerkiksi luetteloidaan, tarroitetaan ja liitetään aineistorekisteriin. Viivytykset yhdessä ketjun osassa viivyttävät koko prosessia Varattu aineisto käsitellään nopeasti sen tultua…
Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjasarjoja ehdolle.
Ilkka Auer: Sysilouhien sukua + jatko-osat Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta ja Ikitalvi
Perheensä menettänyt Nonna-tyttö pakenee vankeudesta lemmikkijääkarhunsa kanssa ja löytää todellisen kohtalonsa lumen ja jään maassa.
Holly Black: Rautakoe + jatko-osa Kuparikoura
Siinä missä muut lapset haaveilevat Magisteriumin taikakouluun pääsemisestä, Callum Hunt haluaa välttää sitä viimeiseen asti. Riittääkö, jos töppää pääsykokeessa?
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa + jatko-osa Operaatio Huulituuli
14-vuotias Ofelian elämä mutkistuu, kun hän saa kuulla olevansa keijuprinsessa. Humoristista ja vähän romanttistakin fantasiaa.
Ursula Le Guin: Maameren velho + jatko-osat Atuanin Holvihaudat ja…
Suuri käsityölehti oli vuosina 1974-1992 nimeltään Suuri käsityökerho. Lehti alkoi siis ilmestyä vuonna 1974. Vuosien 1974-1981 lehdet ovat Varastokirjastossa Kuopiossa, lukuun ottamatta näitä puuttuvia numeroita: 1975:1,1977:1, 1976: osa kaavoista:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.341403
Voit pyytää lehtiä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla tietoa Hyvinkään kirjaston kaukopalvelusta:
https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-palv…
