Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos Savela, Ari: Viestikyyhkyt--harrastajan käsikirja. 2000.
Internetissä on hyvä sivusto "Viestikyyhky - viestikyyhkyt harrastuksena" http://www.viestikyyhky.fi
Aleksi-artikkelihaku antoi seuraavat viitteet:
Pöntinen, Petri: Luonnon lähetit (Kohtaamiset) Suomen kuvalehti 2001;(85);24;48
Lehtinen, Juha: Mustasukkaisuus tuo kyyhkyn kotiin. Aamulehti 1999-10-25
Hackman, Nina: Kirjekyyhkynen tuo viestin kotiin. Terve elämä 1997;7;30-31
Tiitola, Vappu: Köyhän miehen kilpahevosia: Pirkkalan viestikyyhkyt eivät pelkää lentokoneita, mutta säkkipimeä voi sekoittaa suuntavaiston. Aamulehti 1997-06-24
Puolakka, Reija: Ilmojen halki. Et-lehti 1995;10;104-108
Pentinpuro, Leila: Kun kyyhkyset pimentävät…
Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita kirjoja vuosien 1981-1983 ensimmäisissä numeroissaan. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. Lehtiä voi käydä lukemassa vaikkapa Jyväskylän kaupunginkirjaston lukusalissa kolmannessa kerroksessa.
Kirjakauppaliitosta
(http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=71) kerrottiin, että kirjaa myydyimmistä kirjoista ei ole, mutta tilastoja on. Liiton sivujen kautta (Tilastotieoa) näkee luettelot vuosien 2001 - 2004 myydyimmistä kirjoista. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan, Suomalaisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin.
Näitä vuosia vanhemmat tilastot ovat Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä. Valitettavasti liitto on lomalla…
Laalo, joka on karjalainen sukunimi, perustuu ortodoksiseen nimeen, jonka venäläisiä muotoja ovat Lala, Falalei ja Fallelei. Laalo-nimeä on esiintynyt ainakin Joutsenossa ja Kirvussa. Lähde Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Asia kannattaa tarkistaa kyseisen yhdistyksen säännöistä. Yhdistyslaista ei asiasta löytynyt mainintaa. Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirjassa (WSOYpro 2007) todetaan kunniajäsenistä yleensä, että "kunniajäsenellä ei yleensä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, usein kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus".
Yhdistyslaki löytyy Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOYpro 2007)
HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut eivät kasva korkoa, joten entinen summa pitäisi olla vieläkin kirjastokortillasi. Hyvin vanhoista myöhästymismaksuista on lähetetty ajoittain muistutuskirjeitä, koska jo lakikin vaatii niistä muistuttamaan, mutta ylimääräisiä maksuja ei siitäkään synny.
Voit käydä maksamassa vanhat myöhästymismaksusi missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Mukaan kannattaa ottaa kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
Kyseinen novelli sisältyy kokoelmaan Ivan Bunin: Valitut kertomukset vuodelta 1969. Teos on lainattavissa useasta Helmet -kirjastosta. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Teos on saatavissa myös Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastossa, www.rusin.fi > Kirjasto- ja tietopalvelut, aineistohaku Veera.
Lisäksi novelli on suoraan luettavissa internetissä englanninkielisenä nimellä ’In Paris’.
Tuon nimistä kirjaa tai kirjailijaa ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (finna.fi), joten Remes on varmastikin keksinyt tämän saman nimisen teoksen.
Etsitty runo on Arthur Rimbaud'n Le bateau ivre, josta löytyy ainakin neljä eri suomennosta: Humaltunut venhe (Kaarlo Sarkia), Humaltunut laiva (Sarkian käännöksen pohjalta Aale Tynni), Juopunut pursi (Tuomas Anhava) ja Juopunut pursi (Einari Aaltonen).
Kysymyksessä on siteerattu näistä Anhavan tulkintaa:
"Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten aaltojen
doradit, nuo kultaiset kalat, laulavat kalat."
Anhavan Juopunut pursi on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi kirjoista Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991) ja Anhavan runosuomennosten kokoelmasta Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (Otava, 2003) sekä Parnasso-lehden…
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Perinteinen merkitys on juuri ja vain tämä itsestään selvän asian toteaminen. Wikipediassa ilmaisu on otettu vielä vakavammin eli ilmaisua voi käyttää myös kertomaan, että jonkun mielestä artikkelin tietosisältö on olematon. Ilmaisun alkuperää ei kukaan varmaan enää muista.
Heikki Poroila
Tarkoitat ilmeisesti Maijaliisa Dieckmannin runonäytelmää "Pikku Matin joulukuusi". Näytelmässä esiintyvät (lausunta)kuoro, Matti, pupu(t), orava(t) ja tontut. Näytelmä alkaa: "Pikku Matti metsään päin innoissansa lähtee näin". Teksti löytyy kirjoista "Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu" (Sesam, 1982, ISBN 951-99413-0-4) ja Dieckmann, Maijaliisa: "Tähtihetkiä. 1" (Koulun kerhokeskus, 1994).
Tähtihetkiä-kirjassa ei mainita mitään sävelmää, mutta Kulkusessa mainitaan tekstin alussa, että sävelmänä on "Eilen kuljin metsään päin", jos runonäytelmä esitetään laulaen. "Eilen kuljin metsään päin" on saksalainen kansansävelmä, joka löytyy monesta nuotista, esimerkiksi "Suuresta lastenlaulukirjasta", osasta 2, ja "…
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Elmiira on varsin harvinainen nimi, joka on annettu alle 66 lapselle. Melkein kaikki Elmiira-nimiset ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen. Alle viisi lasta lasta on saanut sen nimekseen vuosina 1900-1919. Täsmällisen luvun puuttuminen johtuu juuri 1900-luvun alun Elmiiroista. Näin pientä lukua ei ilmoiteta täsmällisesti.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjaston lähteistä Elmiira-nimeä ei löytynyt tavallisista etunimioppaista eikä myöskään harvinaisempien etunimien luetteloista. Eniten Elmiira-nimeä muistuttaa nimi Elmi, jonka Elma-nimen kanssa arvellaan olevan joko Ihanelman ja Thelman lyhennelmiä tai lyhennelmä nimestä Else-Marie (Tanska) tai nimestä…
Kirjassa "Joulukontti: tekijä Liisa Merenkylä" kerrotaan joulun vietosta seuraavaa:
"Joulun viettoon liittyviä tapoja voimme löytää hyvinkin kaukaisilta ajoilta, nimittäin vanhojen roomalaisten Saturnalia-juhlasta sekä muinaisgermaanien Keskitalven-juhlasta. Näillä juhlilla ei ole kristillinen vaan pakanallinen alkuperä.
Saturnalia
-juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan, maanviljelyksen suojelijan kunniaksi joulukuun 17. päivästä 24. päivään ja siihen valmistettiin runsaasti monenlaisia ruokia, leivonnaisia ja juomia. Vapaat ja orjat, rikkaan ja köyhät olivat silloin tasa-arvoisia ja juhlivat yhdessä.
-yleisiä saturnalialahjoja olivat kynttilät, savinuket ja makeiset joita annettiin erikoisesti lapsille
Keskitalven juhla
-vietettiin…
Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma).…
Tällaisen tiedon löysin HelMetistä:Advent (Adventtina) / Otto Olsson, es. Stockholms Undomskör. Toivottavasti tarkoitat samaa joululaulua, nimi on aika
tavallinen joululauluissa.
En löytänyt ainakaan internetistä mitään viitteitä Disneyn juutalaisuudesta vaan päinvastoin hänen väitetystä antisemitismistään. Wikipedian mukaan Waltin sukujuuret olivat Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Saksassa ja hänen perheensä kuului kotipaikkakuntansa, Missourin Marcelinen, vapaaseurakuntaan. Verkosta löytyy runsaasti mielenkiintoisia artikkeleita Disneyn suhteesta juutalaisuuteen, mutta kannattaa muistaa terve lähdekritiikki niitä lukiessa. Voisit myös hankkia käsiisi jonkun Walt Disneyn elämäkerran, esimerkkeinä Bob Thomasin kirja Walt Disney - elämäkerta tai Marc Eliotin Walt Disney - Hollywood's dark prince. Katso ainakin seuraavat nettisivut: http://www.adherents.com/people/pd/Walt_Disney.html
http://www.straightdope.com/…
Loki-kirjastojen eli Raision, Askaisen, Lemun, Maskun, Merimaskun, Mietoisen, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisen, Ruskon, Rymättylän, Taivassalon, Vahdon ja Velkuan kokoelmissa ei ole portugalinkielisiä lasten- tai nuortenkirjoja. Lähin kirjasto, jossa niitä on, on Turun kaupunginkirjasto. Turustakaan ei löydy portugaliksi tekstitettyjä elokuvia. Kaukolainaksi kirjoja voi pyytää oman lähikirjaston kautta.
Selailin eri hakusanoin kotimaista terveystieteellistä Medic tietokantaa, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Tervetuloa kokeilemaan. Tietoja Medicistä http://www.terkko.helsinki.fi/medic/
Aiheesta ei juurikaan löytynyt. Tässä hakuni tuloksia:
Tekijä: Portin, Petter Otsikko: Sukupuolten väliset biologiset erot ihmisellä Lehti/sarja: Helsingin lääkärilehti 2001 ; 49(5):20-22
Tekijä: Rahkonen, O
Takala, P Otsikko: Terveydentilan ja toimintakyvyn sosiaaliset erot vanhoilla miehillä ja naisilla Lehti/sarja: Gerontologia 1997 ; 4 vol. 11 ss. 282-291
Tekijä: Tikkanen, MJ Otsikko: Hormonit ja sydäntaudit - miksi naiset elävät kauemmin kuin miehet? Lehti/sarja: Liikunta ja tiede 1994 ; liite s. 12
Hakutuloksia…
