"Luen jo itse"- tyyppisiä kirjoja
Tammen Kirjava kukko-sarjassa on erinomaisia oman lukemisen harjoitteluun soveltuvia kirjoja. Joitakin esimerkkejä:
Kari Levola: Äksy syysyskä (Kirjava kukko-sarja); Harri Istvan Mäki: Naamiosankarit-sarja (1. osa: Naamio & Viitta);); Karo Hämäläinen: Samuli, presidentinpelastaja tai Samuli ja Iskä - miesten kesken; Hannele Huovi: Atte ja Nysä-Putte tai Atte ja kaamea kerhotäti.
Jos lukeminen vielä kangertelee, hyviä kirjoja löytyy myös esim. Keltanokka-nimisestä sarjasta, jossa vaikeat sanat on tavutettu, esim. Harri István Mäki: Sihis ja kummituslaiva. Samantapainen on myös Werneri-sarja, josta suosittelen Tuulia Ahon kirjaa Aapo ja puhuva pulu.
Muita huomionarvoisia kirjoja ovat kotimaisista esim.…
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan suomeksi on käännetty:
Possu Palleron puutarha. 2000
Kaikki piiloon, Possu Pallero tulee! 1997
Possu Pallero avaa lahjoja. 1995
Possu Pallero on murheissaan.1995
Possu Pallero osaa tanssia. 1995
Possu Pallero piirtää ja maalaa. 1995
Possu Pallero pitää banaaneista. 1995
Possu Pallero tekee teltan. 1995
http://finna.fi
Näiden saatavuuustiedot löydät HelMet-aineistohaulla:
http://www.helmet.fi
Kirjastossa käytössä olevan WorldCat –tietokannan mukaan suomentamatta on vielä kaksi:
Wibbly Pig is happy ja Wibbly Pig pink gift box.
Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Kirjasto pyrkii hankkimaan DVD-levyjä mahdollisimman monipuolisesti eri lajityypit ja asikasryhmät huomioiden. Toimintaelokuvat ovat todella suosittuja nuorten aikuisten keskuudessa, joten heidänkin maku on otettava huomioon aineistovalintaa tehdessä. Tästä huolimatta kirjastojen DVD-hankinnoissa painopiste on klassikoissa ja kotimaisessa elokuvassa. Näitähän ei videovuokraamoista kovinkaan paljon löydy.
Kirjastoilla on hyvin tarkka valvontajärjestelmä, jolla pystytään pitäytymään Elokuvatarkastoman asettamissa elokuvien ikärajoissa. Esimerkiksi "Kill Bill" elokuvaa ei yksinkertaisesti voi lainata alle 18-vuotiaan kirjastokortilla. Tietysti voi käydä niin, että alaikäinen asiakas yrittää lainata DVD:n vanhempiensa kortilla. Tällaiset…
Orgaaninen aines (kuten esimerkiksi puu ja luu) säilyy hyvin ja pitkään, jos se saa olla hapettomassa tilassa, esimerkiksi syvällä suossa tai merenpohjassa. Tällöin esim. lahoamista aiheuttavat sienilajit eivät pääse vaikuttamaan, koska niilla ei ole ilmaa ja koska kosteus on liian suuri. Säilyminen perustuu siis hapettomuuteen. Suoniityltä eli muinaisen meren pohjasta, turpeenalaiselta savipohjalta löydetty Antrean verkko on säilynyt hyvin juuri siksi, että se oli tehty orgaanisesta aineesta: verkon solmut pajun niinestä ja kohot männynkaarnasta. Antrean verkosta voi lukea hieman lisää esim. osoitteessa http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
Lähteet: Suomen esihistoria : Suomen kansallismuseon näyttelyluettelo, 2.…
Kummankin nimen merkitystä on kysytty jo aiemmin. Vastauksia kannattaa käydä katsomassa arikistosta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Seuraavassa kuitenkin lyhyesti nimien merkitykset: Kasper juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa. Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Luettelo vanhainkodeista ja muista vanhusten hoitopaikoista löytyy stakesin sivustolta http://www.stakes.fi/FI/Etusivu.htm > tilastot ja rekisterit > toimipaikkarekisteri > HILMO:n toimipaikkarekisteri. HILMO on hoitoilmoitusjärjestelmä, josta löytyy koodilla 310 ja 320 kaikki vanhainkodit ja hoitopaikat osoitteineen.
Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta löytyy lista heidän jäsenyhteisöistään: http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/index.ph?page=aakkoslista&menu=kes… .
Suomi.fi -sivustolla on osio kunnista http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/a-o-hakemisto/index.html?filters=suom… , jossa on linkit kuntien nettisivuille. Kuntien nettisivuilta löytyvät myös vanhainkotien yhteystiedot, mutta etsiminen on tietysti aika hankalaa.
Varaus peruttu.
Periaatteessa omien varausten peruminen sähköpostin kautta ei ole suositeltavaa, koska sotkujen vaara voi olla liian suuri, ja myös jotta estetään esim. ketään ulkopuolista perumasta toisen ihmisen varauksia. Asiakkaat voivat myös unohtaa ilmoittaa kirjastokortistaan löytyvän käyttäjätunnuksen, mikä voi aiheuttaa ongelmia, jos asiakkaissa onkin useita samannimisiä henkilöitä, joista useammalla voi olla sama varaus jne.
Tässä tapauksessa ei ollut kuitenkaan epäselvyyttä, joten varaus voitiin poistaa.
Omien varausten tekeminen ja peruminen onnistuu myös puhelimitse tai kirjaston verkkosivujen kautta: http://helmet.fi . HelMet-etusivulla valitaan "omat tiedot", jonka jälkeen kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin (…
Esimerkiksi Hel-Met- kirjastoista löytyvillä CD-ROM- levyillä
ABCD- romppu: leikiten lukemaan, Lukimaa, Studio 4 sekä Alkupolku- sarjan Eskari- ja Ekaluokka-rompuilla voisi harjoitella lukemaan opettelua. Paljon muitakin lukemista tukevia CD-ROM- levyjä varmasti löytyy, ja niitä kannattaa joko etsiä HelMet- verkkokirjastosta http://www.helmet.fi hakusanalla "lukeminen" (ja valita aineistolajiksi CD-ROM) tai kysyä kirjaston henkilökunnalta.
Kirjastojen lastenosastoilla on yleensä myös erikseen kirjoja lukemaan opetteleville, usein otsikolla "Helppolukuiset" tms. Tällaisia lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjasarjoja ovat esimerkiksi Vihreä banaani, Sininen banaani, Keltanokka, Kirjava kukko, Lukukaveri, Hyppivä sammakko ja Vikkelä…
Georg Malmstenin kappale Eila sisältyy Georg Malmstenin 20 suosikkia : Säveltäjä Georg Malmsten -CD-levylle. Sen esittää Matti Salminen. Levyn sijaintitiedot voi tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi linkki Tarkenna hakua, pudotusvalikosta cd-levyt ja hakukenttään Malmsten Georg. Viides viite on etsimänne.
Satu on Ukon tytär ja akan tytär ja se löytyy useista satukirjoista, esimerkiksi Avaimeton vakka : suomalaisia kansansatuja/Petroskoi : Karjala, 1993. Muita kirjoja,josta satu löytyy ks. esim. Satukallio http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Pohjanmaalla kerrotaan mm. kirjoissa Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon : 74 elämäkertaa, Esko Toivonen: Nukeri : kansanelämää Kaustisella 1830-luvun puolimaista 1930-luvulle sekä Kaarlelan pitäjän historia 3. Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Suomessa kerrotaan mm. kirjoissa Työtä ja rakkautta : kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937, Antero Heikkinen: Kirveskansa-trilogia, Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan, Sukupolvien perintö 2 sekä Suomalaisen arjen historia 2 : säätyjen Suomi.
Myös romaaneja aiheesta löytyy. Pohjanmaalle sijoittuvia ovat mm. Salme Aejmaleus: Kaksi lakeutta, Veli Ranta-Ojala: Meritien maa sekä Eira Pättikankaan Punainen silkkinauha, Jokaisella kotinsa ja Vain routainen maa.…
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Virtamo, kustantaja Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki 1999, ISBN 951-692-468-9) kertoo Laila Hietamiehen julkaisseen Vienan punainen kuu -kirjan (1992) jälkeen seitsemän (sarja)kirjaa.
-> Sonja-sarjaan kuuluvat: Sonja (1993), Valkoakaasiat (1994), Myrskypilvet (1995), Satakielimetsä (1996), ja Viktoria (1997).
Uuden sarjan ensimmäinen osa, Kylä järvien sylissä, ilmestyi vuonna 1998 ja Siniset Viipurin illat 1999 (toinen osa) .Kuluvana vuonna on julkaistu kyseisen sarjan kolmas osa Kesän korkea taivas.
Em. sarjakirjojen lisäksi on kirjailijalta ilmestynyt v.1999 kirja nimeltä Koivukoto.
Kaikki kirjat ovat Otavan julkaisemia.
Ylimäärätappamista (engl. surplus killing) ilmenee myös luonnossa. Sitä esiintyy monilla petoeläimillä. Ylimäärätappamisen syiksi on mainittu mm. tappamisen harjoittelu ja aikomus syödä tapetut eläimet myöhemmin.
Lisätietoa:
https://www.tunturisusi.com/saalistus.htm
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
"Vienankarjalainen" tarkoittaa Vienan Karjalan suomensukuista asukasta. (vienankarjalainen - Kielitoimiston sanakirja) Pelkkää sanaa "viena" ei Kielitoimiston sanakirjasta löytynyt, mutta Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa "Vienan" oletetaan liittyvän sanaan "vieno", joka taas merkitsee "hiljaista" ja "hidasta". Viena on toinen nimitys Arkangelin kaupungille sekä Vienanjoelle, jonka läheisyydessä Arkangel sijaitsee. Sanakirjan mukaan vieno kuvaisi tässä yhteydessä Vienajoen hidasta virtaamista. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 6)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "aunus" on synonyymi "livvinkarjalalle" (aunus - Kielitoimiston sanakirja). "Aunuksen" tarkempaa etymologiaa voi tutkia teoksesta Suomen kielen…
Suomen optimistijollaliiton kotisivulla kerrotaan, että jollien piirrustuksia voi tilata IODA:lta
(International Optimist Dinghy Association), jonka www-osoite on http://www.optiworld.org.
Optimistijollista on kaksi kirjaa:
Ditlefsen, Jesper: Optimistijolla. 1980.
Hansen, P.G.: Optimistijolla. 1972.
Kirjoissa on mittauskaaviokuva optimistijollasta ja selostuksia jollien eri osista.
Lehdistä ei löytynyt optimistijollien piirustuksia, ainoastaan muutama artikkeli jollalla purjehtimisesta.
Killerin "All I want" laulun nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Hits" (Warner, 2001). Kyseinen nuotti kuuluu Turun kaupunginkirjaston Musiikkikirjaston kokoelmiin, mutta on tällä hetkellä lainassa. "Child is my name" laulun nuotit löytyvät kokoelmalta "Rokkivihko" (Love, 2000). Kirjaa pitäisi olla yksi kappale hyllyssä Musiikkikirjastossa.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://finna.fi ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja.
Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000?
Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen:
udk:820 –3.
Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti
Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen.
Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista.
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830 Saksakielinen…
