Todennäköisesti tarkoittamasi kirjan kirjoittaja on Kuang-Chung Lo (sukunimi on Lo)ja kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Englanniksi siitä on ainakin kaksi käännöstä: Romance of the three kingdoms ja Three kingdoms. Kirjailijan nimi voi olla myös muodossa Lou Guan Zhong. Englanninkielisenä kirjaa on saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja kiinan kielellä Vantaan Hakunilan kirjastosta.
Tietoa rakennusten peruskorjauksesta, avustuksista ja lainoista löytyy internetistä julkishallinnon suomi.fi-portaalista:
http://suomi.fi/suomi/yleiset/a-o_hakemisto/?q=peruskorjaus&lang=fi&val…
Helsingin kaupungin (http://www.hel.fi/) tuesta omakotitalojen pesurkorjauksiin tietoa osoitteesta:
http://cat.teho.net/software/asuntoasiainosasto/e-site/?group=00000035&…
Teoksessa Eurooppa: Urheileva ja leikkivä ihminen kerrotaan Euroopan urheilun (ja leikin) historiasta.
Teoksen mukaan golf - nykyisessä muodossaan - keksittiin Skotlannissa. Kirjassa todetaan myös: "Urheilu - nykyisessä muodossaan - syntyi Englannissa 1800-luvun jälkipuoliskolla."
Kannattaa siis tutustua ainakin tähän historialliseen teokseen.
Jalkapallon ja golfin lisäksi perusbrittiläisiä lajeja ovat ratsastus, kriketti ja tennis esimerkiksi.
On erilaisia urheilun vuosikirjoja, mutta niissä kerrotaan lähinnä kilpailutuloksia. Eri urheilulajien oppaissa on puolestaan kunkin lajin säännöt.
Ilmeisesti ette ole Suomen kansalaisia? Mikä on lapsenne kansalaisuus? Viisumin tarve toiseen Pohjoismaahan matkustettaessa riippuu mm. kansalaisuudesta.
Yleensä muiden kuin EU-maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin ja muihin Schengen-alueen maihin. Lista maista joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin löytyy Internetistä pdf-tiedostona osoitteesta: http://www.regeringen.se/content/1/c6/09/19/34/ba7008e1.pdf
Muiden kuin ao. listalla mainittujen maiden kansalaiset saavat matkustaa Ruotsiin ja muihin Schengen-maihin ilman viisumia.
Yleensä yhteen Schengen-maahan matkustamiseen saatu viisumi oikeuttaa matkustamaan myös muihin Schengen-maihin. Siis Suomeen saatu matkustusviisumi riittää myös…
Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy tietoa suomalaisesta muodista. Viimeisenä olevaa pro gradu -työtä lukuun ottamatta kirjat ovat monien kirjastojen, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen (www.helmet.fi) kokoelmissa.
- Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea / Minna Sarantola-Weiss (2008)
- Linnan juhlat kautta aikojen / Helinä Hirvikorpi (2006)
- Muodin käsiala : kolme suomalaista piirtäjää : läpileikkaus Kyllikki Raustilan, Rauni Palosen ja Kaija Rosman muotigrafiikkaan / teksti: Pirkko Vekkeli (2005)
- Muodin ikuistajat : muotivalokuvaus Suomessa / Merja Salo (2005)
- Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita / [toimittaja: Ritva Palo-oja] (2005)
- Visio ja taito : suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä / toimitus: Marianne Aav…
Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista ei löydy korjausopasta tuolle vuodelle. Korjausoppaan voi kyllä tilata kaukolainana jostain muusta kirjastosta. Mm. seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista:
-Paul, Rik
Nissan pick-ups automotive repair manual
Sparkford : Haynes, 2000
Models covered: Nissan/Datsun pick-ups 1980-1997, Pathfinder 1987-1995
1-56392-410-2
-Tortorici, Tony
Nissan Pick-ups and Pathfinder : 1989-95 repair manual
Somerset : Haynes, 1995
0-8019-8671-0 (nid.)
Jos haluat tilata nämä kaukolainana, käy tekemässä kaukolainapyyntö kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä myös puhelimitse tai sähköpostilla (esim. Kotkan pääkirjasto puh. 234 4570 tai kirjasto@kotka.fi).
Hei!
BBC:llä on tosiaan Areenan tapainen palvelu BBC iPlayer mutta koska palvelu on suunnattu Ison-Britannian asukkaille ja kyseisten ohjelmien levitysoikeudet rajoittavat kansainvälistä käyttöä, on palvelun käyttö estetty muilta. Tämä tunnistus tapahtuu käyttäjän ip-tunnuksen perusteella. Radio-ohjelmia ja podcasteja on kuitenkin mahdollista Suomessa kuunnella laajemmin.
Lisätietoa: http://iplayerhelp.external.bbc.co.uk/help/outside_the_uk/outsideuk
iPlayerista on tulossa myös kansainvälinen versio https://iplayer.bbcworldwide.com/
Ruotsin yleisradiolla on myös vastaava palvelu www.svtplay.se jossa osa sisällöstä on saatavilla myös Suomessa, mutta osa ei.
Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannan mukaan Suomessa on vuoden 2016 lopussa ollut 67 104-vuotiasta tai vanhempaa: 104-vuotiaita on ollut 42, 105-vuotiaita 13, 106-vuotiaita 5, 107-vuotiaita 2, 108-vuotiaita 4 ja 110-vuotiaita 1. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v… Vanhin heistä on kuollut tammikuussa 2017.
Nettisivuilla Suomen vanhimmat ihmiset http://tuomas.salste.net/suku/vanhimmat.html kerrotaan, että tällä hetkellä Suomen vanhimmat ihmiset ovat neljä 108-vuotiasta 1908 syntynyttä naista. Miehistä vanhimmat ovat 105-vuotiaita ja syntyneet 1911. Heitäkin on neljä.
Tilastokeskuksen tuottaman väestötilaston mukaan 31.12.2016 Suomessa on ollut yli 100-vuotiaita 815, joista naisia 680.
Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella.
Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’.
Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan…
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
"Though this be madness, yet there is method in't." Poloniuksen sanat Hamletin 2. näytöksen 2.kohtauksessa
on Veijo Meri kääntänyt "Voi olla hulluutta, mutta siinä on järkeä."
(Shakespeare, Hamlet, Otava, 1987 ) ja Yrjö Jylhä ( William Shakespearen suuret draamat 2,Otava 1955 )
sekä Paavo Cajander ( Shakespearen draamoja 1:1-4, SKS, 1919 )
"Vaikka tuo on hulluutta, on siinä kuitenkin järjestystä".
Leo Tuominen toimi Rooman suurlähettiläänä 1.9.1968 lähtien. Hän siirtyi Tukholmaan 1.11.1969. Tukholman suurlähettilään posti on merkittävimpiä suurlähettiläsposteja. Tarkempia tietoja voi tiedustella Ulkoasiainministeriön tietopalvelusta tietopalvelu.um@formin.fi
Yhdysvaltojen hiphopin historiasta on kirjoitettu seuraava kirja:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia. Helsinki : Like, 2000.
Helsingin Sanomissa on myös julkaistu juttusarja rockin 50-vuotisesta historiasta, jossa on käsitelty myös hiphopin historiaa. Tässä artikkelitiedot:
HS 9.8.2004 (HS = Helsingin Sanomat)
Jokelainen, Jarkko: Katseet kääntyvät taas syvään etelään (Rockin 50 vuotta ; 50 : 2003. - Sarja päättyy)
HS 15.7.2004
Uusitorppa, Harri: Fugees luki lakia leikkikalugangstereille (Rockin 50 vuotta ; 43 : 1996)
HS 24.6.2004
Uusitorppa, Harri: Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus (Rockin 50 vuotta ; 37 : 1990)
HS 20.5.2004
Mikkonen, Jani: Hiphop alkaa tuoksua dollareilta (Rockin 50 vuotta ; 27 :…
Metsäneläimistä kaupungissa kertovat mm.
Miler: Myyrä kaupungissa (kuvakirja)
Huovi: Suurkontio Tahmapää (lukemaan opettelevien Keltanokka-sarjaa, siinä mm.orava, hirvi ja karhu taajamassa)
Toivola: Kesäpuiston kettu (helppolukuista Kirjava Kukko- sarjaa)
Lindenbaum: Henna ja Hurjat hirvet (hirviryhmä kerrostalossa, kuvakirja)
Laulajainen: Loikkeliinin matka lumen maahan (saturomaani, jossa kenguru päätyy Suomeen ja Helsinkiin ja saa oppaakseen helsinkiläisen Råtan)
Summers: Milla ja Molla (alanimeke: tarina maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, kuvakirja. Maalaishiiren ja kaupunkilaishiiren tarinasta on monenlaisia muitakin kuva- ja satukirjaversioita, löytyvät Helmetistä kun hakusanaksi laittaa Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri)
En…
Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastot Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa noudattavat yhteisiä käyttösääntöjä, joista päättää ns. HelMet -ryhmä. Käyttösääntöjen mukaan
lainausoikeuden, kirjastokortin ja tunnusluvun saa esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa 15 vuotta täyttäneellä on mahdollisuus saada kirjastokortti todistamalla henkilöllisyytensä esim. kuvattomalla Kela-kortilla. Ikäraja ei ole siten lakisääteinen, vaan kirjastolaitoksen itse sopima. Ohessa ote HelMet -kirjastojen käyttösäännöistä http://www.lib.hel.fi.
Silmäys Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginkirjastojen käyttösääntöihin osoittaa kirjastolaitosten edellyttävän
15 vuoden ikärajaa kirjastokortin saamiseksi http://www.kirjastot…
Tapaninen tulee Tapani nimestä, joka on suomalainen muunnos sanasta Stefanos. Stefanos oli kristikunnan ensimmäinen marttyyri, jonka muistoksi vietetään tapaninpäivää.
Tapaninen sukunimeä esiintyy eniten Savossa, erityisesti Kiuruvedellä ja Kuopiossa, jossa sitä on tavattu jo 1660 ja 1700 luvulla.
Voi olla että joku sukunimetön Tapanin jälkeläinen on saanut sukunimekseen Tapaninen.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa Tapaninen nimen tilastot. Tällä hetkellä Suomessa elää 770 Tapaninen nimistä ja ulkomailla 31.
Tapaninen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 801 403 398 770 31
Entisenä nimenä 297 20 277 269 28
Kuolleilla 372 145…
Immi Hellén on kirjoittanut runon Isäni muistolle. Sen muistolauseenakin käytetty säkeistö löytyy juuri kirjoittamassanne muodossa Hellénin Runoja -kokoelman alkusanasesta, jonka on kirjoittanut Ilona Merikoski. Hän on myös toimittanut kokoelman, joka on ilmestynyt vuonna 1951.
Saa olla. Poliisi.fi-sivustolta löytyy passikuvavaatimusten (alkaen 21.8.2006) valokuvaohje. Se säätelee monia asioita, mm. asusteita ja kasvonilmeitä, mutta ei viiksiä. Yhdellä esimerkkikuvatullakin on viikset.
http://www.intermin.fi/poliisi/home.nsf/pages/1420C6E88D44489BC22570190…
