Käytössämme olevasta Aleksi-tietokannasta löytyi yksi lehtiartikkeli Nina Hukkisesta ja Tapani Kalliomäestä: Tuppurainen, Marjaleena: Hovimäki sarja alkaa TV 2:ssa 10 maaliskuuta, Ninan ja Tapanin sukellus historiaan. ANNA 1999 numero 10, sivut 36-38. Tämä lehti on Lahden kaupunginkirjaston varastossa ja sen saa kotilainaksi. Helsingin sanomien arkiston tietokannasta löytyneet lehtiartikkelit olivat kaikki teatteriarvosteluja näytelmistä, joissa Nina Hukkinen ja Tapani Kalliomäki
ovat olleet mukana.
Voisiko kyseessä olla Toivo Laakson runo Eno puhuu saunan rappusilla, joka on julkaistu lehdessä Parnasso 1983:1 http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/zrnparnassoen.php?page=125
Helmet-kirjastot säilyttävät pysyvästi Parnasso -lehteä
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=parnasso&searchscope=2&l=&b=&D…
Sattaa olla että Laakson runo on julkaistu myös jossakin hänen kokoelmassaan, mutta kirjastotietokannoista ei välttämättä selviä näin vanhojen runokokoelmien yksittäisten runojen nimet. Toivo Laakson tuotanto Helmet-tietokannassa: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/alaakso+toivo/alaakso+toivo/1%2C2%2…
Kyse on luultavasti Tammen kultaiset kirjat -sarjan kuvakirjasta Pikkuveikko, jonka suomenkieliset tekstit on kirjoittanut Marjatta Kureniemi. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1964 ja siitä on otettu uusia painoksia ainakin vuosina 1975 ja 1993.
Alkuperäistekstissä runon kolmas säe kuuluu "...Nyt minä lähden ajelulle ..."
Kirja on lainattavissa HelMet-kirjastosta:
Wilkin, Esther
Pikkuveikko
Tammi, 1993
Kirjassaan Agents forever (Ajatus, 2003) Santtu Lehto kertoo Tammilehdon taiteilijanimen olevan peräisin siltä ajalta, kun tämä oli kitaristina Jussi Raittisen Jussi & The Boys -yhtyeessä (1975-80):
"Legenda Topi Sorsakoskesta sai alkunsa Boysin keikkabussihuumorina: Pekka ja Jussi Raittinen alkoivat kehrätä kasaan tarinaa kuvitteellisesta, 1950-luvulla vaikuttaneesta hanuristi Topi Sorsakoskesta, joka 'joi järkkäreiden viinat ja astui heidän vaimonsa'. Keikkabussin viihdykkeeksi syntynyt legenda astui todellisuuteen, kun bändi antoi lopulta Pekalle lempinimen Topi, ja eräällä keikalla Raittinen viimein esitteli yleisölle 'uuden kitaristinsa, Topi Sorsakosken'."
Espanjan sisällissodan aikaan sijoittuva romaani on ilmestynyt vuonna 1944 (For Whom the Bells Tolls) ja suomeksi se on käännetty neljä vuotta myöhemmin.
Arvostelut kirjasta kirjoitetaan yleensä vähän jälkeen sen ilmestymisen, joten tässä tapauksessa arvosteluja löytyisi ajankohdan lehdistä. Vuodesta 1972 Kirjastopalvelu on julkaissut Kirjallisuusarvostelut-lehteä, siihen on koottu Suomessa kirjoitetut arvostelut. Arvosteluja voi etsiä myös Aleksi -artikkeliviitetietokannan avulla.
Mutta tässä tapauksessa kaipaamiasi arvosteluja ei löydy noin vain - sinun olisi saatava käsiisi ajankohdan lehdet. Olisiko mistään Hemingway - elämäkerrasta apua? Esimerkiksi: Sandison, David: Ernest Hemingway (1998).
Internetistä löytyy tietoa leopardista. Suomenkielisiä löydät esimerkiski evreka-haun kautta ( http://www.evreka.fi/ ). Täsmällisin haku tulee käyttämällä hakusanoina "Panthera pardus", ja valitsemalla kieleksi suomi. esimerkiksi sivu http://pp99.fazermakeiset.fi/3611/ppleopardi.htm
Muilla kielillä löytyy myös paljon leopardista myös paljon tietoa. Jos vaihdat kieleksi englannin ja siirrät valintanapin kohtaan "hae maailmalta", saat yli 1500 viitettä, joiden läpi kahlaamisessa on tietenkin työtä. SIeltä voisi poimia esimekiksi osoitteen http://library.thinkquest.org/11234/leopard.html
Seuraavista kirjoista löydät leopardeja koskevia tietoja:
KINGDON, Jonathan: The Kingdon Field Guide to African Malmmals. Academic Press,
1998. S.…
Kannattaa käyttää esim. Linda-tietokantaa, joka on Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokanta. Tietokantaa voit käyttää (tai pyytää virkailijoita käyttämään) vain kirjastossa.
Koska aineistoa on aihepiiristä kohtuullisen paljon tarjolla, kannattanee käyttää yhdistelmähakua ja kohdistaa haku asiasanoihin (jotka kuvailevat kirjan sisältöä). Hakusanat voivat olla "opettajat" ja "arvot".
Tulosten joukossa ovat mm.:
Marttinen, Pauliina: Arvojen ja etiikan pyörteissä : erityisopettajan arvot ja etiikka (opinnäyte, Lapin yliopisto, 2004)
Korhonen, Tuomas: Opettajat ja perheen murros : sukupuolen, iän, työkokemuksen ja työpaikkakunnan yhteys opettajien perhearvoihin (opinnäyte, Turun yliopisto, 2004)
Tenkula, Jukka: Erilaisena…
Nimi Eija on ollut almanakassa vuodesta 1950. Se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Brita tulee ruotsalaisesta nimestä Birgitta, joka on ruotsalainen asu muinaiskelttiläisten tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia,jonka merkitys on korkea, korotettu.
Birgitan päivä on Suomessa omistettu Vadstenan luostarin perustajalle Pyhälle Birgitalle.
(Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Hyvä tilasto löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/mäkihypyn_maailmancup. Google löytää sivun hakusanoilla: mäkihyppy tilastot nykänen tai: mäkihypyn maailmancup wikipedia. Englanninkielisiä tilastoja saa näkyviin sanoilla: skijumping world cup statistics. Hiihtoliiton sivuilla kannattaa myös käydä.
Eniten osakilpailuvoittoja on Gregor Schlierenzauerilla 53, toiseksi eniten Matti Nykäsellä 46 (17.12.2018 mennessä). Matti on voittanut 4 kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun ja tullut toiseksi kerran. Janne Ahonen on voittanut kaksi kertaa, tullut toiseksi kaksi kertaa ja kolmanneksi 4 kertaa.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjassa Puhvelista Punatulkkuun kerrotaan Helsingin kantakaupungin vanhoista kortteleista ja niissä olevista julkisista rakennuksista. Kirja käsittelee muun muassa Kruununhaan ja Katajanokan alueita. Kirjassa on tietoja rakennusten vaiheista, tosin viimeisimmät tiedot ovat parinkymmenen vuoden takaa. Neljännen painoksen tiedot ovat maaliskuulta 1981. Uudempi kirja Kruununhaan rakennuksista on Eeva Järvenpään teos Vanhinta Helsinkiä: kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista(2007).
Kruununhaan yksittäisten rakennusten historiasta ja nykykäytöstä kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Mannila, Maarit: Mariankatu 3: Vanhan tulli-ja pakkahuoneen historiaa (2006)
Rosenlöf, Ruth: Sotilastalosta Kiholinnaksi…
Automaatilla voi lainata kirjan, joka on vielä edellisellä asiakkaalla lainassa, jolloin kirja samalla palautuu edelliseltä asiakkaalta. Mikäli lainausautomaatissa on tilapäinen häiriö, joka jää lainaajalta huomaamatta, ei uusi laina rekisteröidy vaan kirjan tiedot jäävät edelliselle asiakkaalle.
Koska laitteissa voi olla toimintahäiriöitä ja ihmiset eivät aina näitä huomaa, ei palautettavaa aineistoa kannata koskaan jättää tiskille. Automaatilla palautetusta tai henkilökunnan päätteellä palauttamasta aineistosta saa aina pyytäessään myös palautuskuitin. Kiireessä kannattaa pitää kirja itsellä ja palauttaa se myöhemmin. Myöhästymismaksu on kuitenkin vähäinen verrattuna kirjan korvaushintaan, mikäli kirja ei koskaan palaudu kirjastoon.
Kun…
Tietosuojavaltuutettu on sivuillaan ottanut asiaan kantaa
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/henkilotietojenkeraaminenin… . Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (työelämän tietosuojalaki) sanotaan, että työnantajan tulee kerätä tiedot ensisijaisesti työntekijältä/työnhakijalta itseltään. Kyseisen lain 4 § koskee myös tietoverkoista kerättyjä tietoja.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä löytyy esimerkiksi Finlexistä :http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 .
Työsuojeluhallinon sivuilla on myös tietoa työelämän tietosuojasta http://www.tyosuojelu.fi/fi/tietosuoja . Tämänkin mukaan: "Muualta kuin työntekijältä itseltään kerätyistä tiedoista ja niiden sisällöstä työnantajan on kerrottava työntekijälle…
Tampereen kaupunginkirjastossa on lainattavana Spes Patriae 1981. Kirja on varastossa luokassa 99.2,
joten pitää pyytää tietopalvelusta, että kirja haetaan varastosta. Sen saa ihan normaalisti lainaan.
Kirjan kustantaja on Akateeminen Kustannusliike. Kirjasta löytyy kouluttain aakkostettuna ne vuoden 1981 ylioppilaat , jotka ovat antaneet tietonsa ja valokuvansa
kustantajalle.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan postiljooni on posteljooni-sanan vanhentunut muoto, mutta kumpikin muoto on hyväksyttävä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/posteljooni
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/postiljooni?source=suggestion
Termin määrittely hieman vaihtelee tieteenalasta riippuen.
Wikipedia kertoo:"käsitteellinen viitekehys on analyyttinen työkalu, jolla on useita muunnelmia ja asiayhteyksiä. Sitä voidaan soveltaa eri työryhmiin, joissa tarvitaan kokonaiskuvaa. Sitä käytetään käsitteellisten erojen tekemiseen ja ideoiden järjestämiseen. Vahvat käsitteelliset kehykset vangitsevat jotain todellista ja tekevät tämän tavalla, joka on helppo muistaa ja soveltaa." https://fi.regionkosice.com/wiki/Conceptual_framework
Tieteen termipankki liittää termin filosofiaan. https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?search=k%C3%A4sitteellinen%20viitekehys&profile=default&title=Toiminnot%3AHaku&fulltext=1
Kielitoimiston sanakirja määrittelee…
Tanja Hällstén tulkitsee runon sisältöä Tampereen yliopistoon vuonna 2008 tekemässä pro gradu -tutkimuksessaan seuraavasti:
"Satama toimii vertauskuvana runoilijalle ja hänen työlleen sekä yleisemmin ihmisen tuntemusten kuvaajana. Tunnelma runossa on kaipaava, mutta samalla levollinen, vaikka toisaalta laivat ja meri kuvaavat myös ihmismielen levottomuutta: halua lähteä ja siirtyä paikasta toiseen. Sataman voi tulkita sekä turvapaikaksi elämän merellä että lähdön ja liikkumisen symboliksi. -- Satama on staattinen, paikallaan pysyvä, vakaa turvapaikka. Meri sen sijaan on jatkuvassa liikkeessä oleva, arvaamaton ulottuvuus. Runo rinnastaa puhujan elämän ja meren. Tämän vertauskuvan kautta voi tulkita, että runon puhuja lähtee matkalle…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kyllä teos
-Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan: kankaanpainamisen värimenetelmiä, 1992.
Asiasanalla painomenetelmät löytyy lisäksi:
-Desmet, Anne: Handmade prints: an introduction to creative printmaking without a press, 2000
-Forss, Maija: Värimenetelmät: värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000
-Ehrström, Eric: Taidekäsityö, teknillinen opas, 1998
näiden teosten lähdeluettelosta voisi löytyä lisäksi hyviä lähdeteoksia.
Kankaanpainannan historiasta löytyy teoksia:
esim. -Hannusas, Susan: Morsinkovärjäys: historiaa ja kokeiluja, 1997
-Sisefsky, Jan: Värjärin kirja, 1984
Asiasanalla väriaineet löytyy:
-Forss, Maija: Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993
asiasanoilla työsuojelu ja väriaineet löytyy…
Kirjastoissa on ollut käytössä useitakin erilaisia lainausjärjestelmiä ennen tietokoneaikaa: kameralainaus, jossa mikrofilmeille kuvattiin jokainen lainattu kirja kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli sitten lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti. Ennen kamera-aikaa oli käytössä ns. Detroit-järjestelmä, jossa yksinkertaisesti jokaisen kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun
takaisin. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin
lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin…
