Mahdat tarkoittaa elokuvaa "Kun tuomi kukkii" vuodelta 1962. Siinä ovat pääosissa Mauno Kuusisto ja Tamara Lund. Tarkistin Suomen elokuva-arkiston tietokannasta, ettei mainitsemillasi nimillä löydy mitään elokuvaa. Vapaatekstihaulla sanalla tuomi löytyi ym elokuva. Maakuntakirjastoissa ei ole saatavissa elokuvaa "Kun tuomi kukkii", mutta voit tiedustella sitä Suomen elokuva-arkistosta.
http://www.elonet.fi/moviesearch
http://www.sea.fi/arkistopalvelut/
http://www.sea.fi/arkistopalvelut.filmi.html
Hei!
Kahden pelattavia pelejä ovat esim. Belote, Cribbage ja Kasino.
Sivulta http://www.korttipelit.net/ löytyy luettelo erilaisista korttipeleistä.
Piki-verkkokirjaston sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ilmenee, että Vesilahden kirjastosta löytyy useita kirjoja korttipeleistä, esim. Berndt Sundstenin kirjoittama Nuorten korttipelikirja.
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Osuusliike Arinaa käsittelevät teokset:
Osuusliike Arina 1917-1956. Oulu: Osuusliike Arina, 1957
Lähdeoja, V.: Osuusliike Arina 1917-1967. Oulu, 1967
Valkosalo, Aarne: Osuusliike Arinan toiminta 1917-1976. Oulu: Osuusliike Arina, 1977
Myös Paavo Kekkosen teoksessa Hyvä Oulu: 50 menestyvää ja innovatiivista yritystä (Oulu: Oulu-lehti, 2004) on Arinaa käsittelevä luku.
Lisäksi maakuntakokoelmassamme säilytetään mm. Arinan toimintakertomuksia (esim. "Johtokunnan vuosikertomuksen ensimäiseltä toimintavuodelta 14/5-31/12 1917") sekä erilaisia esitteitä.
Neuvostoliiton valtiohymnin suomenkieliset sanat ovat runoilija, kirjailija ja suomentaja Elvi Sinervon käsialaa.
https://finna.fi
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5591/
Parhaiten varmasti selviydyt tehtävästäsi, kun käyt lainaamassa kirjastosta (ja jos kotikuntasi kirjastossa ei ole,niin voit pyytää kirjastoasti kaukolainaamaan) suomi-latina-suomi -sanakirjan.
Suppea suomi-latina -sanakirja löytyy internetistäkin sivulta:
http://www.helsinki.fi/~nrintala/latina.html
Kysymistäsi sanoista "ala" merkitsee "olka, hartia, kainalo, siipi, sotajoukon siipi, sivusta, (sivustalle sijoitettu) ratsuväenosasto
Horhus-sanaa en latinankielen sanakirjasta löydä, mutta "hornus"="tämänvuotinen" ja "hortus"="puutarha, puisto, vihannekset"
Kyseessä on Ranya ElRamlyn (nyk. Paasonen) Auringon asema. Siinä kerrotaan suomalaisten ja egyptiläisten kulttuurieroista.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta osoitteessa:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/paasonen_ranya/fi_FI/paasone…
Tampereen kaupungin internetsivuilla kerrotaan, että kouluavustajan tehtäviin ei vaadita koulutusta eikä aiempaa kokemusta, kun taas koulunkäyntiavustajilla on oltava KKA-tutkinto tai muuta vastaavaa koulutusta tai muuten hankittua riittävää pätevyyttä sekä kokemusta KKA-tehtävistä.
Sivuilla annetaan myös ohjeita hakeutumiseen sekä kouluavustajaksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/kouluavustaja/index.html) että opettajan sijaiseksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/opettaja/index.html), joten niiden kautta pääset asiassa eteenpäin.
Kirjastoalan töitä on ollut viime aikoina valitettavan vähän tarjolla. Toivon mukaan tilanne muuttuu pian. Iso joukko nykyään töissä olevia eläköityy lähivuosina, ja uusia ammattilaisia tarvitaan.
Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Periaatteessa mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/Luennot/Liittee…
Kirjastoalan oppilaitokset on koottu kirjastot.fi-sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Helsingin…
Ilta tullut on Roomaan -kappaleen nuotti löytyy Scandia-Musiikin vuonna 1959 julkaisemasta nuotista. Nuotti on ainoastaan Suomen jazz & pop arkistossa:
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
On mahdollista saada nuotti kaukolainaan käsikirjastolainaksi eli kirjastossa käytettäväksi oman lähikirjaston kautta.
Valtatie 66 löytyy alkuperäisellä nimellään Route 66 monesta eri julkaisusta ja nimellä Valtatie 66 ainakin Esa-Markku Juutilaisen nuotista Musa, osasta 9. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jussi Raittinen. Suomenkieliset sanat löytyvät erikseen esim. Rokkipokkarista (2011) ja vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 100.
Kirjastonhoitajakollegat eri puolilta Suomea ehdottivat seuraavia teoksia, jotka sopivat kuvaukseen:
Jane Kirkpatrick: Rakkaus, kastele sydämeni (Aika, 1998)
Konrad Richter: Kivityttö (Wsoy, 1981, 2. painos 1987)
James Houston: Aavekettu (Tammi, 1979)
Sukunimen Karonen kantasana kara tarkoittaa Viljo Nissilän (1939) mukaan jotakin kovaa asiaa tai hyvin kiukkuista, luonteeltaan äkäistä ja sisukasta ihmistä. On myös mahdollista, että kantana olisi Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa käytetty sana karo, joka tarkoittaa pässiä.
Karonen-sukunimi pohjautuu Karo- ja Karoi-henkilönnimiin. Karo-nimi on tunnettu jo keskiajalla esimerkiksi Raaseporissa ja Pälkäneellä. Karoinen-nimeä on käytetty 1500-luvulla Kannaksella ja Pohjois-Karjalassa, 1600-luvulla myös muun muassa Pohjois-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla, kuten Hollolassa, Ruokolahdella ja Paimiossa, isännistä muistuttava Karo on säilynyt asumusten nimissä.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Valitettavasti mekään emme löytäneet mistään mainintaa, että aikuisviihdeteollisuudessa olisi käytössä mitään sertifikaattia, joka takaisi työskentelyolosuhteiden kuvauksissa olleen eettisesti kestävällä pohjalla. Toki pornoelokuvien kuvaamista koskee sama yleinen lainsäädäntö esim. työsuojeluasioiden suhteen kuin muitakin inhimillisen toiminnan aloja, joten ainakaan isojen kaupallisten toimijoiden tuottaman ns. mainstream-pornon kohdalla ei liene erityistä syytä olettaa työolosuhteiden olleen epäeettisten.
Sisällöltään eettinen pornografia lienee sellainen asia, jonka määrittely vaihtelee riippuen keneltä kysyy. Feministinen porno – tai englanniksi feminist porn(ography) – on laajalti käytetty termi sellaisesta pornosta, joka pyrkii…
Lewyn kappale -tauti on saanut nimensä tässä taudissa havaittavien hermosolun sisäisten kertymien, Lewyn kappaleiden mukaan. Näitä Lewyn kappaleita on runsaasti aivokuorella. Niitä nähdään tyypillisesti myös Parkinsonin taudissa. Lewyn kappale -tauti muistuttaa oireiltaan jossain määrin Parkinsonin tautia, ja sillä on myös monia Alzheimerin taudissa havaittavia piirteitä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01604
Kirja ”Hyviä päiviä kotona : muistisairaudet” / Timo Erkinjuntti, Sirkkaliisa Heimonen, Maarit Huovinen käsittelee muun muassa Lewyn kappale –tautia.
Alzheimerin tautia ja/tai Parkinsonin tautia käsittelevää kirjallisuutta:
Kun ei muista, mitä lusikalla tehdään : dementiapotilaiden omaiset kertovat / Antti…
Aineistorekisteristämme http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html voit hakea tarkalla haulla valitsemalla haetaan kenttään teoksen nimi ja kirjoittamalla kartanot. Tulokseksi saat 5 teosta, mm. kolmiosainen Suomen kartanot ja suurtilat. Toim Jutikkala & Nikander. 1939 - 1945. Tätä teossarjaa ei tosin saa kotilainaksi.
Tarkalla haulla valitsemalla haetaan kenttään : asiasana ja kirjoittamalla kartanot saat tulokseksi 87 teosta. Lisäksi kirjastossamme on mm. C.J. Gardbergin teos : Suomen kartanoita. 1989.
Kirjastomme kotisivuilla on nätävissä kirjaluettelo Varsinais-Suomen kartanoita ja suurtiloja. //www.turku.fi/kirja/maakunta/kartanot.html. Luettelo on aakkosellinen kartanon nimen mukaan ja siinä on aakkosellinen teosluettelo.…
Tunturipöllökoiras on huuhkajan kokoinen lumivalkea pöllö. Naaras ja nuori tunturipöllö ovat nekin lähes valkoisia, mutta vaihtelevasti tummien poikkijuovien kirjomia. Tunturipöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ja nokka tummat ja silmän värikalvo on keltainen. Tunturipöllö on yksi 13:sta Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.
Uhanalaisuus: Äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu. Koko Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan muutama tuhat paria. Maailmanlaajuisesti luokiteltu vaarantuneeksi.
Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa tehdyissä inventoinneissa on havaittu 56 tunturipöllön pesintää tai pesinnän yritystä. Ruotsissa ja Norjassa kummassakin todettiin niistä 23. Suomessa pesintöjä tai pesinnän…
Oulun tuomiokapitulista tiedustelun tuloksena sain hiipalle seuraavan selityksen:
- hiippa on Pyhän Hengen symboli
- kirkon perinteessä piispan tunnus
- hiipan muoto ja kuvio kuvaavat Pyhän Hengen liekkiä
- alunperin katolisessa kirkossa Rooman piispan, paavin päähine
Aiheesta lisää teoksessa:
ORNATUS Episcoporum: Suomen piispojen liturginen asu. Suomen kirkon hiippakunnat [... et al.], 2000.
s. 22-26, 30-31
Kirjanpidon termeistä löytyy sanakirja, jota esitellään kustantajan, Taloustiedon, osoitteessa: http://www.taloustieto.fi/sanastot.html
Ikävä kyllä se on loppuunmyyty, mutta sen voi saada kirjastoista lainaksi. Teoksen nimi on : Kirjanpito- ja tilinpätössanasto
Taloustieto, Helsinki 1995
Kansallisbibliografiasta löytyi myös teos: Kirjanpito ja verotus: opetusmoniste
Osa 1: Kirjanpidon perusteet, tilinpäätös, kustannuslaskenta ja budjetointi, kirjanpidon keskeinen sanasto.
Tämä on Teknillisen korkeakoulun julkaisu vuodelta 1994.
Koski HL:n kirkonkirjoja on mikrofilmattuna Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, josta niitä voi saada lainaksi (niitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta). Mikrofilmien luku edellyttää lukulaitetta; Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on mikrofilmien lukupaikkoja. Maakunta-arkistosta voi myös pyytää maksullisen sukuselvityksen.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/hma/tietopalvelu.htm
Suomen Kansallisarkistosta Helsingistä löytyvät myös kirkonkirjat mikrofilmattuina: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Myös Hämeenkosken kirkkoherranvirastossa saattaa olla arkistoituna vanhat kirkonkirjat, josta tieto löytyy: http://www.evl.fi/sertika/perus/hameenkoskenseurakunta_fi.…
Kotimaisesta 1700-luvun elämästä kertovia romaaneja ovat mm. Pirjo Tuomisen Kuningasväylä (Tammi 1997) sekä Leila Tuuren Kauppamiesten sukua (Karisto 2001) ja Kauppamiehen tytär (Karisto 2003). Maailmalta vastaavia teoksia voisivat olla esim. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (WSOY, 17. painos 2007) ja Per Olov Enquistin Henkilääkäri (Gummerus, 3. painos 2003).
Tietokirjallisuuden puolelta löytyy myös sopivia teoksia aikakauden tapakulttuuriin ja herrasväen elämään tutustumiseen. Näitä ovat esim. Kirsi Vainio-Kohosen Sophie Creutzin aika: aateliselämää 1700-luvun Suomessa (SKS 2008) ja Riitta Koskisen Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta.
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
