Hei!
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi. (T 1992) mukaan Taro voi olla paikannimistä johdettu nimi. Suomessa on esim. Ylistaro.
Tarkempaa tietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastosta, http://www.kotus.fi/index.phtml?s=68
Pasilan kirjavarastosta löytyy Helsingin puhelinluettelo vuodelta 1966. Se on kaksiosainen ja on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan. Jälkimmäisessä osassa on myös yritysten puhelinnumeroita. Valitettavasti tuo puhelinluettelo on vain lukusalikäyttöön, joten sitä ei lähetetä toiseen kirjastoon eikä sitä saa kotilainaan.
Luetteloa voi kuitenkin käydä lukemassa Pasilan kirjastossa. Pyydä vain palvelutiskillä tilaamaan varastosta haluamasi puhelinluettelo, niin se tulee muutamassa minuutissa kirjahissillä alakerran kirjavarastosta. Tarvittaessa luettelosta voi ottaa kopioita, jotka maksavat 40 senttiä kappaleelta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/.
On vaikeaa antaa rahalle arvoa ilman nimenomaista asiantuntemusta ja näkemättä rahaa. Rahan arvoon vaikuttavat monet eri tekijät: kuntoluokka, lyöntimäärät, käytetty metalliseos ym.
Vuonna 1894 25 pennisiä lyötiin 817,215 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot ovat seuraavanlaiset:
25 Penniä 1865-1917
Paino: 1,275 g
Läpimitta: 16,0 mm
Syrjä: hammastettu
Metalli: hopea (75% hopeaa, 25% kuparia).
Lisätietoja voi käydä katsomassa esim.
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
Kannattaa kysyä rahasta numismaattiselta yhdistykseltä tai muulta asiaan erityisesti perehtyneeltä taholta.
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Kirjansidontaa ja –korjausta ammatiksi asti voi opiskella ainakin Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Esinesuunnittelun- ja valmistuksen koulutusohjelmassa voi valita peruskoulu- tai ylioppilaspohjaisen Kirjansidonnan koulutusohjelman. Koulutukseen haetaan kahdesti vuodessa järjestettävän yhteishaun kautta:
http://www.vak.fi/index.tmpl?sivu_id=12
http://www.vak.fi/tekstisivu.tmpl?sivu_id=87
Oppilaitos järjestää myös yhden tai tai kahden viikon mittaisia kirjansidontakursseja. Kesällä 2007 pidetään kaksi kurssia:
http://www.vak.fi/tiedotepalsta/nayta.tmpl?id=110;sivu_id=12
Joissakin kunnissa myös työväen- tai kansalaisopistot järjestävät kursseja kirjansidonnasta.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (Otava 1992) mukaan Kostamo-nimi on peräisin Karjalasta ja Perä-Pohjolasta. Nimen alkuperästä ei ole täyttä selvyyttä. Joko se on johdettavissa kostaa-sanasta, jonka vanha merkitys on 'kääntää takaisin, palauttaa'. Oletuksena on esitetty, että Kostamo on voinut olla paikka, jossa on pitänyt kääntyä takaisin tai muuttaa suuntaa.
"Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet.
http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
Näiden linkkien kautta löytyy tietoa parrasta ja sen historiasta:
http://www.shenet.se/recept/rakmedeltrad.html,
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_6-7/5082, http://hiukset.fi.wikimiki.org/fi/Parta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parta#Parran_historia_Suomessa
Nimen Janrik alkuperää ei löydy mistään tarkastamistani nimikirjoista, ainoastaan Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -teoksesta löytyi arvelu, että nimi voisi koostua Jannesta ja Henrikistä. Ainakin ruotsalaisia Janrikeja löytyy joitakin, nimitilastoista 23, http://www.scb.se/templates/Standard____31245.asp . Internetistä löytyvistä ruotsalaisista nimikirjoista ei löytynyt mitään tietoja Janrikista, http://www.svenskanamn.se , http://www.namnboken.se/ . Asiasta kannattaa tiedustella lisää Kotimaisen tutkimuskeskuksen nimistöneuvonnasta, http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 .
Anki Lindqvist osallistui vuonna 1972 sooloartistina Syksyn Säveleen. Kilpailussa hän esitti laulun ”Ei toivu milloinkaan”, joka on Valto Laitisen sävellys ja Saukin sanoittama. Kappale sijoittui kilpailussa kymmenenneksi, ja sävelmä julkaistiin levyllä vain parin eri esittäjän kokoelman yhteydessä ja on jäänyt tuntemattomaksi levytykseksi artistin tuotannossa http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/syksyn_savel/taust…
Kyseisen laulun tiedot on tarkistettu Suomen kansallisdiskografia Violasta, josta selviää että ”Ei toivu milloinkaan” löytyy äänitteenä, mutta nuottijulkaisua siitä ei ole julkaistu.
Carolan esittämä ”Vuoriston kellot” sisältyy nuottijulkaisuun ”Ei auta muu”, jonka saatavuustietoja ei kuitenkaan löydy Viola –…
Toistaiseksi voimassaolevaan Helmet-kirjastokorttiin liittyvät asiakastietueet poistetaan järjestelmästämme, mikäli sitä ei ole käytetty pitkään aikaan. Vanhenemisaika vaihtelee hieman, sillä tietueita poistetaan suuri määrä kerrallaan erillisillä ajoilla. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että jos korttia on käytetty viimeisten 3 vuoden aikana, asiakastietojen pitäisi vielä löytyä järjestelmästä.
Poikkeuksena ovat lasten kortit, jotka ovat voimassa 18-vuotispäivään saakka sekä laitosasiakkaiden ja sellaisten henkilöiden kortit, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Näiden määräaikaisten korttien voimassaoloaika on yksi vuosi.
Hankala kysymys, kun noin paljon on jo luettuna.
Nummelan ponitallin ensimmäisiä osia ei tosiaan löydy enää Helmet kokoelmista ja varastokirjasto Vaaristakin löytyy vain 1980-luvulla julkaistuja osia. Vaari finnan hakutulos
Onneksi Antikvariaateista (ja kenties myös kierrätyskeskuksista) löytyy ensimmäisiäkin osia. Antikvariaattinet
Uusien tuttavuuksien metsästykseen pyysin apua työkavereilta. He ehdottivat tällaisia:
Päivi Lukkarilan Venla-sarja löytyy minusta vielä kokonaisena Helmetistä. (Lukkarilalta löytyy muitakin, Ihana Panda aloittaa Jasmiinasta kertovat sarjan.), Anu Ojalan Aino - neljän tuulen tyttö ja sen jatko-osat sekä Helena Meripaasin Irin kennel -sarja. Kuonot kohti pohjoista aloittaa sarjan. (ei…
Kyylaus tarkoittaa kansanmusiikissa käytettyä karjankutsuntahuutoa, ks. esim. Aija Puurtisen tutkielma, http://www2.siba.fi/circuluscantoris/CirculusCantoris/8_3_1_aanellisten…
Jesper, Jesperi, Jasper ja Jasperi ovat germaanisissa kielissä kehittyneitä rinnakkaismuotoja nimelle Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Harvinaisemmat J-alkuiset muodot eivät ole vielä päässeet suomenkieliseen almanakkaan, mutta on luontevaa viettää Jasperin päivää Kasperin ja Kaunon päivänä 20.10. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 20.10. juhliikin myös Jesper. Eli kakun leipomiseen on vielä aikaa.
Lähteet ja lisätietoja:
Saarikalle & Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Almanakka: http://almanakka.helsinki.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa…
Camilla Mickwitzin (1937-1989) Jason-kirjat ilmestyivät 1970-luvulla. Jason vuonna 1975 ensin piirroselokuvana. Camilla Mickwitz sai Rudolf Koivu -palkinnon vuonna 1984 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1987.
Seuraavissa teoksissa käsitellään Camilla Mickwitzin tuotantoa:
Koivumäki, Riitta, Alle kouluikäisten kirjallisuudesta, kahden kuvakirjan analyysi, Kotimaisen kirjallisuuden laudaturtutkielma. Tampereen yliopisto (1981)
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja 4 (1981 ja 1987)
Turkka-Mällinen, Riitta, Kuvan ja tekstin vastaavuus Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Jason, Suomen kielen pro gradu -työ Jyväskylän yliopisto (1987)
De översätts för barn, porträtt av sjutton utländska barnboksförfattare (1985)
Mielikuvia,…
Tämä Portian lausuman ajatus on William Shakespearen näytelmän Venetsian kauppias neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
"The quality of mercy is not strain'd,
It droppeth as the gentle rain from heaven
Upon the place beneath: it is twice blest;
It blesseth him that gives and him that takes."
Tiina Ohimaa ja Alice Martin ovat suomentaneet kohdan näin:
"Armon luonteeseen ei pakko kuulu.
Se pisaroi kuin taivaan lauha sade
alas maahan. Siunaus on kaksinkertainen:
se siunaa antajan ja vastaanottajan."
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1883 seuraavasti:
"Pakoittaa ei voi laupeutta lainkaan;
Kuin vieno sade taivaast´ alas maahan
Se tiukkuu, kaksin kerroin siunattuna:
se siunaa antaja ja ottajan."
Näytelmästä on olemassa…
Tätä García Lorcan Canciones-kokoelman sarjaan Andaluzas sisältyvää Es verdad -runoa ei näyttäisi julkaistun suomeksi. Cancionesta ei kokonaisuudessaan ole suomennettu, eikä Es verdad sisälly kokoelmasta García Lorcan suomennosvalikoimiin päätyneisiin runoihin. Yksittäisiä García Lorcan runojen suomennoksia sisältävistä antologioistakaan en tätä runoa löytänyt.
Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle…
Sähkötekniikan linkkejä löytyy Kirjastot.fi -kotisivulla olevasta Linkkikirjastosta.
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
Se noudattaa yleisten kirjastojen luokitusta, sähkötekniikka löytyy luokasta 62.
Sanakirjoja löytyy http://www.makupalat.fi/ seuraavan polun takaa: tekniikka/tekniikka, teollisuus/tekniikka ja teollisuus
yleensä/sanastoja.
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta "Tietoa, taitoa ja taidetta" -kohdasta klikkaamalla löytyy uudisosan aihealueista Luonto ja harrasteet. Sen linkeistä löytyy mm. tekniikan sanastoja.
