Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Hki Otava 2000) käy selville, että Kärnä-sukunimelle on kaksikin selitystä. Hämäläiselle sukunimelle Kärnä voi antaa selityksen kärnä "äkäinen, riitainen ihminen". Nimi voi olle myös ruotsalaisperäinen. Ralf Saxen on rinnastanut Lappajärveltä talonnimen Kärnä Ruotsissa keskiajalla tavalliseen henkilönimeen Kärna, Kärne. Lisää tietoa nimen levineisyydestä yms. paikkakuntanne kirjastosta ylläolevasta kirjasta ja muista nimikirjoista.
Helmetistä löytyy elokuvakäsikirjoituksia esim. haulla elokuvat
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…äsikirjoitukset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=elokuvat+and+k%C3%A4sikirjoitu….
Lisää löydät esim. Helsingin audiovisuaalisen kirjaston arkistosta:
http://kirjasto.kava.fi:2345/FIN/.
Näytelmiä voit etsiä hakusanayhdistelmällä "näytelmät käsikirjoitukset":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…
Eli hakusanoina voit käyttää termejä elokuvat, näytelmät ja käsikirjoitukset.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 - keräilijän opas (Suomen numismaattinen yhdistys) muistutetaan, että kuntoluokituksella on suuri merkitys rahan keräilyhintaan. Hintaan vaikuttaa myös se, minkä verran kyseistä rahaa on saatavilla. Suomessa kuntoluokituksessa käytetään vanhaan skandinaaviseen järjestelmään perustuvaa luokittelua (0, 01, 1+, 1, 1?, 2 jossa 0= virheetön ja 2=huomattavan kulunut), sekä uudempaa järjestelmää (10, 9,8 jne.) joka on käytössä erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Opas arvioi vuoden 1865 10-pennisen arvoksi kunnosta riippuen 2-400 euroa. Virheettömän kolikon hintaa opas ei määrittele, koska se on harvinainen. Vuoden 1952 olympiarahan arvoksi opas arvioi kunnosta riippuen 15-45 euroa. Huonokuntoisen…
Kyseessä on Kuningasruskeakäärme, joka on Australian yleisin myrkyllinen käärme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Totaaliyksinhuoltajan perhettä käsittelevää lastenkirjallisuutta en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista, mutta ohessa muutama teos, jotka voisivat sivuta aihetta.
Tapani Bagge: Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa).
Sari Peltoniemi: Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen- kirjat.
Todd Parr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä.
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa).
Ulf Stark: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja äidistä joka kyllästyy passaamiseen)
Birgitta Stenberg: Perttu-kirjat (kuvakirjoissa reippaat äiti ja mummi).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä…
Bambi-elokuvan sadepisaralaulun suomenkielinen nimi on "Sade huhtikuinen" ja suomenkieliset sanat on tehnyt Reino Bäckman. Laulun alkuperäinen nimihän on "Little April Shower" ja englanninkielisenä laulu löytyy useastakin Disney-elokuvien lauluja sisältävästä nuottivihosta.
Luettelon tällaisista nuoteista saa Interentistä esim. menemällä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleisten kirjastojen yhteiseen Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi, kirjoittamalla hakutermiksi Little April Shower ja rajaamalla haun koskemaan nimekettä ja nuottijulkaisuja.
Samaisesta Plussa-palvelusta löytyy tiedot yhdestä lp-levystä, jossa laulu on suomeksi laulettuna. Levy on Walt Disneyn kivat satulaulut 3 (julkaistu 1973, 30928060 kust.…
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka, joka jakautui maalliseen ja hengelliseen rälssiin. Rälssitilat olivat verovapaita kruunulle maksettavista maaveroista.
Hengelliset rälssitilat, eli katolisen kirkon omistamat tilat, olivat saaneet neuvoteltua verovapaudet maihinsa vetoamalla kirkon asemaan maallisen esivallan yläpuolella.
Maallisten rälssitilojen verovapaus oli korvausta kruunulle suoritetusta ratsupalveluksesta ja perustui noin vuodelta 1280 olevaan Älsnön sääntöön ja vuodelta 1345 olevaan Täljen sääntöön. Maallinen rälssi muuttui keskiajalla aatelistoksi. Aatelisto hankki maakaupoilla omistukseensa talonpoikaisia perintötiloja. Maakauppoja ei kuitenkaan saanut kruunun määräyksen mukaan tehdä veroa maksavista perintötiloista…
Vastaaja on varmaankin tarkoittanut, että me täällä kirjastossa etsimme sinulle lähteitä, joista vastausta voi etsiä, mutta verohallinnosta saat henkilökohtaiset tietosi ja henkilökohtaista palvelua juuri sinun verotusasioissasi.
Vuoden 2020 tuloista toimitetaan verotus vuoden 2020 verokortin mukaan. Vero-sivulla kerrotaan, että vielä tammikuussa käytetään vuoden 2020 verokorttia. Veroprosentti on sama kuin vuoden 2020 viimeisimmässä verokortissa. Tuloraja nollataan kuitenkin vuoden alusta. Verokortti tammikuussa, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Mikä verokortti on, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Jos tarvitset tietoja henkilökohtaisista…
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700 tieteellistä kirjastoa (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/tilasto/tilasto.html).
Tieteellisiin kirjastoihin lasketaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastot sekä…
Kysymäsi artikkelit ovat lukuja kirjoista. Niitä on monissa kirjastoissa, mutta mistään kirjastosta tuskin löytyy kaikkia. Suurin osa kirjoista on Ratamo-kirjastojen (Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Riihimäki) kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät kirjastojen tietokannan kautta kirjoittamalla hakemasi nimen teoksen nimi –ruutuun:
http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Aivan kaikkia kirjoja ei Ratamo-kirjastoista löydy. Yksi kirjoista (Pirinen, H: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa) on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (Pasilan, Leppävaaran, Tapiolan kirjastot). Saatavuustiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin
Konttinen, R: Treffpunkt Paris –teos on Helsingin yliopiston…
Teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta, toim. Korolainen, Tuula, WSOY 1993 löytyy sivulta 317 runo Metsän väen joulu, joka alkaa säkeillä
Metsässä on hiljaista,
jotian odotellaan.
Tuuli puhaltelee
puille soittimillaan.
Unen muori kehrää
pehmoisinta untaan.
Jne.
Tekijä on teoksen mukaan Antero Kajanto. Voisiko olla kyse tästä runosta. Teoksessa mainitaan, että se on ilmestynyt Lasten neljännessä lukukirjassa vuonna 1968.
Asian käsittelyä eduskunnan täysistunnossa säätelee perustuslaki N:o 731/1999 ja eduskunnan työjärjestys
N:o 40/2000.
Perustuslain 41 pykälässä sanotaan asiasta seuraavasti: Päätökset täysistunnossa tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä perustuslaissa erikseen toisin säädetä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa, paitsi milloin ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmistö. Äänestysmenettelystä säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä.
Eduskunnan työjärjestyksen 61 pykälässä säädetään äänestystapa seuraavasti: Äänestys toimitetaan
koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai avoimena lippuäänestyksenä. Puhemies ilmoittaa äänestystavan.
Keskustelua äänestystavasta ei sallita. Koneäänestys toimitetaan, riippumatta…
Joresta sanotaan Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992), että Jore voi olla Jorman, Jorin tai Jeremiaksen muunnos. Jorman ja Jeremiaksen nimipäivä on 26.6., Jorin 23.4.
Saamenkielisessä almanakassa Unni on saanut oman päivänsä 26.11. (Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja, WSOY 1999).
Unni on saamenkielinen adjektiivi, joka suomeksi merkitsee 'pieni, vähäinen' (Sammallahti, Pekka Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja, Jorgaleaddji 1989)
Voit hakea Helmetistä hakusanoilla rikoksentekijät, rikokset, rikollisuus, muistelmat tai elämäkerrat. Ongelmana on, että pelkkien asiasanojen perusteella on mahdotonta tietää, minkä teoksen on kirjoittanut rikoksentekijän läheinen.
Tässä ohessa on lista joistakin kirjoista, joissa käsitellään rikoksentekijän ja hänen läheistensä elämää. Kaunokirjallisuutta löytyi sittenkin enemmän kuin muistelmia. Osa luettelon romaaneista perustuu tositarinoihin, osa on fiktiota.
Elämäkerrat ja muistelmat:
Armas Gerdt: Petrin matka Myyrmanniin
Steven Naifeh ja Gregory White Smith: Muukalainen perheessä
Seppo Porvali: Daltonit
- Kirjoittaja ei ole rikoksentekijöiden läheinen, mutta kirjassa puheenvuoron saavat myös poikien sisaret. Perhetausta käydään…
Päiviä, joina myöhästymismaksut annettiin anteeksi, on Helsingin kaupunginkirjastossa pidetty viimeksi vuosia sitten - muistini mukaan edellisestä kerrasta on kulunut ainakin 15 vuotta. Seuraavan vastaavan päivän järjestämisestä ei ole mitään suunnitelmia; todennäköistä on, ettei sellaisia enää järjestetä.
Jos asiakas ei pysty maksamaan hänelle kertyneitä maksuja, niistä on mahdollista anoa vapautusta. Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla http://www.lib.hel.fi/ , kohdassa Asiointi kirjastossa, kerrotaan seuraavaa:
Maksuista voit hakea vapautusta
Kirjaston perimästä maksusta voit hakea vapautusta tai maksun alentamista vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksessa tulee olla hakijan ja mahdollisen takaajan nimi, henkilötunnus, osoite ja…
Ylioppilaslautakunnasta kerrottiin, että suorituksia säilytetään puolitoista vuotta ja sitten ne tuhotaan.
Ylioppilaslautakunnan sivuilta http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/ löytyy tämän vuoden kokelaskirje, jossa puhutaan koesuoritusten näyttämisestä lopullisen arvostelun jälkeen. Jos tutkinnonsuorittaja haluaa tarkastella koesuoritustaan tai tilata siitä kopion se onnistuu puolentoista vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja perheestä löytyy hyvin tietoa kirjasta Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990). Koulutuksesta löytyy tietoa lyhyesti myös teoksista Kuka kukin on 1998, Kotimaisia nykykertojia (1997), Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987) sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita ( 2000). Myös Kustannusosakeyhtiö Otavan www-sivuilta https://www.otava.fi/ löytyy Härkösestä lyhyesti kertova sivu. Perheestä voi löytyä tietoa Anna-Leena Härkösen haastatteluista, esim. Suomen kuvalehti 1998; 33, Anna 1998; 35, Anna 2000; 13. Muuta Härköseen liittyvää aineistoa löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena-1.
