Seuraavat kirjat voisivat olla mielenkiintoisia:
Rakkauden kerjäläinen : unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessa psykoterapiassa / Hymy Kankaanpää
Häpeähäkki : romaani mielenpimennoista / Tiina Pystynen
Ikuisen hämärän vaeltaja / Timothy Findley
Lisäksi kannattaa tutustua seuraaviin tekijöihin: Hayden Torey, Freud Sigmund ja Jung Carl.
Suden lapset on sijoitettu Helsingin kaupunginkirjastossa luokkaan syvyyspsykologia 123.5 Tällä luokalla on myös mahdollista hakea Helmet-aineistohaussa http://www.helmet.fi kohdassa kirjastoluokka. Aiheen kannalta muita hyviä luokkia ovat psykoterapia 618.4 ja psykoanalyysi 618.84. Luokitusjärjestelmä löytyy osoitteesta http://hklj.kirjastot.fi/
Suden lapset on asiasanoitettu sanoilla…
Tunnetuimmat tällaiset maalaukset ovat Albert Edelfeltin, jonka signeerauksissa toisinaan E oli W:n näköinen (”Porvoo Linnanmäeltä”, ”Aihe Porvoonjoelta”, ”Porvoonjoessa uivia poikia”), mutta voisiko taulun omistaja olla tietämätön, että tekijä on Edelfelt?
Myös suomalainen merimaalari Alexander Wilhelms (1886-1972) saattaisi olla kyseinen tekijä.
Yksiselitteisen vastauksen saa parhaiten Valtion taidemuseosta Ateneumista p., 09- 173 361, jossa hyvin luultavasti tiedetään, kuka taiteilija signeerasi teoksensa tuolla tavoin
Lähihoitajakoulutuksen opintomateriaalia ei taida juuri Internetin kautta löytää. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton sivuilta löytyvät lähihoitajan eettiset ohjeet, joiden kautta löytyy myös tietoa työstä ja oppimateriaalista:
http://www.superliitto.fi/datafiles/tiedosto_ja_teksti_fi/510_eettiset_…
Liiton sivuilla on myös tietoa koulutustarjonnasta:
http://www.superliitto.fi/?cat=9
Mm. näistä kirjoissa kerrotaan lähihoitajan työstä:
- Ammattina lähihoitaja : opas yhteiskuntaan / Pekka Nienstedt
- Ihmisen hyvä : etiikka lähihoitotyössä / Anne Vuori-Kemilä ... [et al.]
- Lapsen parhaaksi : lähihoitaja varhaiskasvattajana / Arja Häkkä, Helena Kuokkanen, Arja Virolainen (toim.)
Alla kaksi varsin kattavaa verkkolinkiä suojeluspyhimyksistä:
http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
http://www.americancatholic.org/Features/Saints/patrons.asp
Ilmailulaitoksella on voimassa oma työehtosopimuksensa (tes). Palkat eivät ole julkisia ja ne ovat sopimuksenvaraisia (toki jonkinlainen palkkahaarukka on olemassa työtehtävien mukaan). Työpaikanhakijan tulisi siis itse esittää oma palkkatoiveensa.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman sivulla on kerrottu johdon assissitenttien ydinosaamisesta http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/amk-tutkinto/johdon-assistenttity…
Akavalaiset työmarkkinat 2008 -oppaan sivulle 80 on listattu sihteeri / assitenttien keskiarvopalkat vuodelta 2007 http://www.akava.fi/files/771/Akavalaiset_tyomarkkinat_2008.pdf
Työvoimahallinnon ylläpitämä Ammattinetti sisältää kuvaukset eri ammateista. Palvelu näyttää tosin nyt olevan poissa käytöstä.
http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu
Kirjallisuutta:
Sihteerin & assistentin käsikirja / Tuulikki Holopainen
julk. Yrityskirjat, 2008 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Lopuksi pieni juttu HSO-sihteerien valitsemasta…
Euroopan johtava rikospsykologi Thomas Mûller kertoo kirjassaan Ihmispeto (2006) kokemuksistaan rikollisten ja sarjamurhaajien seurassa sekä rikospsykologin työkuvasta. ”En pysty ajattelemaan kuin sarjamurhaaja, mutta voin yrittää asettua hänen kenkiinsä”.
Charlotte Greigin teoksessa Evil serial killers:in the minds of monsters (2010) esitellään lyhyesti 50 sarjamurhaajaa kuoleman enkeleistä ja kannibaaleista vampyyritappajiin.
Patricia Cornwell kertoo kirjassaan Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack - tapaus selvitetty (2003), miten hän selvittää sarjamurhaajan henkilöllisyyden. Kyseessä on sekä tositarina että psykopaatin muotokuva.
Ohessa kaunokirjallisuutta, jossa sarjamurhaajan näkökulmaa myös:
Bret Easton Ellis on kirjoittanut…
Meeri-nimen pohjana on Mary, joka puolestaan on englantilainen muoto nimestä Maria. Maria taas on alkujaan heprealais-aramealainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa - mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Vaikka Nizzan kaupunki nykyään kuuluukin Ranskaan, näin ei suinkaan ole ollut aina. Kaupungin mittavaan historiaan suhteutettuna kyse on oikeastaan aika lyhyestä ajanjaksosta, sillä se on perustettu noin 350 vuotta eaa. ja liitetty Ranskaan vasta vuonna 1860.
Nizza oli alun perin kreikkalainen siirtokunta nimeltään Νίκαια (Nikaia), joka tulee voittoa tarkoittavasti sanasta nike. Sittemmin alueen valtasivat roomalaiset, ja heidän jälkeensä se on kuulunut Provencen kreiveille, Savoijin ruhtinaskuntaan ja Sardinian kuningaskuntaan.
Monivaiheisen historian vuoksi kaupungin nimi vaihtelee edelleen eri kielissä. Monissa maissa se tunnetaan ranskalaisella nimellä Nice, mutta esimerkiksi espanjaksi se on Niza, puolaksi Nicea ja venäjäksi Ницца (…
Kannu on leiman perusteella valmistettu v. 1949-1964 välillä. Mallille en löytänyt nimeä tai suunnittelijaa. Kuvasta ei saa selvää, onko kyseessä kermakon kokoinen kannu vai isompi. 10cm korkeaa siistikuntoista kermakkoa on myyty vanhojen astioiden verkkokaupassa Laatutavarassa 42 euron hintaan. Hintaan vaikuttavat astian kunto ja kysyntä. Mikäli lasite on pahasti halkeillut tai kannusta on lohjennut palasia, on se lähes arvoton.
Kulhoillekaan ei löytynyt mallinimeä. Ne on leiman perusteella valmistettu v. 1932-1949 välillä. Astiataivas-verkkokaupassa halkaisijaltaan 15cm kulhoa myydään 35 eurolla. Myös kulhojen hinnan määrää niiden kunto ja koko.
Lähteet:
Arabian tehtaanmerkit: https://arabia.fi/arabiasta/tehtaanmerkit
Kannu…
Runon nimi on Sinivuokko ja tekijä on Immi Hellén. Käytettävissä olevista Hellénin runoteoksista sitä ei löytynyt, mutta sen pitäisi sisältyä Väinö Hannikaisen nuottikirjaan Pikkuväen laulukirja. Teosta ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa, mutta sen on mahdollista tilata kaukolainana.
Astrid Lindgren julkaisi kirjansa Ronja rövardotter, eli Ronja ryövärintytär vuonna 1981 ja jo 12 vuotta myöhemmin Ronja-nimi oli niin suosittu Ruotsissa, että sai oman nimipäivän. Ronja-nimellä on Norlantilaista alkuperää. Astrid Lindgren otti kaksi tavua Juronjaure järvinimestä kun hän keksi Ronja-nimen.
Katso lisdää kirjasta Malmsten, Andres: Svenska namnboken, 1996
Kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on artikkeli Seppo Porvalista. Kirja on ilmestynyt vuonna 2001. Siihen mennessä hän on kirjoittanut 5 kirjaa.
Viimeiset vuodet ovat olleet tuottoisia Kustantaja Apali Oy:n internetsivujen mukaan vuonna 2007 häneltä ilmestyi 21.teos. (http://www.apali.fi) Lisäksi hän on ollut toimittamassa ainakin neljää teosta.
Listauksen teoksista saat Suomen Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta : http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala.html ja sieltä Kirjastoala-kohdasta voi valita Fennican. Avautuvalla sivulla on selitetty Fennica-kokoelman sisältö ja sivun oikealta palstalta Linkit kohdan alla on Haku Fennicasta. Varsinaisesta hausta valitse hakukriteeriksi tekijä .
Fennican mukaan Porvalilta on…
Ristikettu on tavallisen punaketun ja harvinaisen mustan muunnoksen risteymä (Lähde: Suomen nisäkkäät, Anders Bjärvall & Staffan Ullström, 2010, s. 162). Tietoa yleisyydestä emme löytäneet, mutta lienee harvinainen, koska myös musta muunnos on harvinainen.
Etunimistä löytyy tietoa mm. kirjoista Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) ja Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997).
Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen.
Elisabet on heprealaista alkuperää, ja sen merkitys on 'Jumala on valani' tai 'Jumala antaa avun'. Elisabet-nimen merkitys on suuri katolisessa kirkossa, jossa on useita tämän nimisiä pyhimyksiä. Myös useiden maiden kuningassuvuissa on Elisabet-nimisiä henkilöitä.
Kyseessä on Paavo Cajanderin runo nimeltä Kuva. Runo löytyy mm. Tämän runon haluaisin kuulla -teoksen ensimmäisestä osasta sekä Juhla on runojen aikaa -teoksesta.
Hannu Salaman henkilötiedot (myös tiedot perhesuhteesta) löytyvät kirjasta Kuka kukin on (1994). Kirja on luettavissa lähes kaikissa Suomen kirjastoissa.
